laitila

Yhteisöllinen LALE-hanke on tuonut Uuteenkaupunkiin ja Laitilaan kulttuurisensitiivistä perhetoimintaa – “Hanke on onnistunut erinomaisesti”

kirjoittaja
Nainen hymyilee kameralle vauva sylissään leikkihuoneessa.
Seher Demir Cicek käy lapsensa ja puolisonsa kanssa Uudenkaupungin perhekahviloissa keskiviikkoisin.

 

MLL Varsinais-Suomen piiri ry:n toteuttama LALE-hanke pitää sisällään muun muassa perhekahvilatoimintaa, eri kulttuureihin tutustuttavia kokkikerhoja ja suomen kielen opetusta.

Uudenkaupungin Ipana-Messissä riittää vilinää keskiviikkoisin klo 14–19, kun käynnissä on LALE-hankkeen pidennetty perhekahvila. Keittiön pöydän äärelle on kokoontunut vanhempia opiskelemaan suomea, ja viereisessä huoneessa heidän lapsensa leikkivät kahden lastenhoitajan kanssa. Perhetoiminnan koordinaattori Johanna Franska MLL Varsinais-Suomen piiristä kertoo, että toiminta on vetänyt mukaan paljon perheitä.

– Kyllä se näkyy, että ihmiset kokevat toiminnan tärkeäksi. On paljon perheitä, kursseja ja lastenhoitajia, mutta menon ja meiningin keskellä yhteisöllisyys on keskiössä ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Vanhemmuus yhdistävänä tekijänä

LALE-hanke alkoi vuonna 2022, sillä MLL Varsinais-Suomen piiri halusi tarjota Uudenkaupungin ja Laitilan perheille kulttuurisensitiivistä toimintaa. Molemmissa kaupungeissa tällaiselle toiminnalle oli tarvetta, sillä Uudessakaupungissa on Franskan mukaan paljon työperäistä maahanmuuttoa ja Laitilassa taas on esimerkiksi paljon ukrainalaisia.

– Hanke toimii “me olemme kaikki vanhempia” -kärjellä, sillä kaikkia osallistujia yhdistää vanhemmuus eikä kulttuuri. Vanhemmat osallistuvat toimintaan yhdessä lastensa kanssa, Franska sanoo.

Yksi hankkeen tavoitteista oli järjestää toimintaa Suomeen muuttaneille perheille ja kotona oleville vanhemmille. Tärkeää oli myös, että monenlaiset perheet kokevat itsensä tervetulleiksi mukaan. Tähän tavoitteeseen vastaavat perhekahvilat, joita järjestetään Uudessakaupungissa keskiviikkoisin ja Laitilassa perjantaisin. Varsinkin Uudessakaupungissa perhekahvilat ovat olleet hyvin suosittuja.

– Lisäksi pidämme Makuja maailmalta -kokkikerhoja kerran kuussa molemmilla paikkakunnilla. Siinä jonkin kulttuurin edustajan vanhempi tuo reseptin ja kertoo omasta kulttuuristaan, kun perheet tekevät ruokaa yhdessä. Sitten syödään ja myös siivotaan yhdessä. Kokkikerhot ovat olleet oikea menestystarina meillä, Franska kertoo.

Kokkikerhoissa on kokattu muun muassa ukrainalaista, intialaista, suomalaista, slovakialaista ja perulaista ruokaa.

Kolme lasta leikkii leikkihuoneessa.
Uudenkaupungin perhekahvilassa on tarjolla kaikenlaisia leluja, joilla lapset saavat leikkiä.

Tavoitteet saavutettu jopa moninkertaisesti

Perhekahviloiden ja kokkikerhojen lisäksi LALE-hankkeen tavoitteisiin kuuluu suomen kielen opetusta. Se on toteutunut yhteistyössä Vakka-Suomen kansalaisopiston kanssa, joka on järjestänyt suomen kielen kursseja perhekahvilan yhteydessä.

– Perhekahviloissa pidetään huoli siitä, että yhdessä myös puhutaan suomea. Sitä ei tehdä vain kurssilla vaan jutellaan muutenkin yhdessä.

Myös tavoite kahden lastenhoitajan palkkaamisesta suomen kielen kurssien ajaksi toteutui: piiri on palkannut seitsemän eri ukrainalaisnuorta kyseiseen tehtävään. Hanke on myös mahdollistanut viestintämateriaalien luomisen useilla kielillä ja vapaaehtoisten määrä on kasvanut.

– Esimerkiksi uusia vapaaehtoisia oli tavoitteena saada kahdeksan. Nyt heitä on ollut mukana toiminnassa jo 35.

Piirin vuodenvaihteessa tekemästä hankkeen vaikuttavuuskyselystä selviää, että esimerkiksi Laitilassa 84 prosenttia vastaajista ja Uudessakaupungissa 54 prosenttia koki kotiutuneensa hyvin. Lisäksi esimerkiksi Laitilassa 83 prosenttia vastaajista kokee ammattihenkilöstön ohjauksen ja vertaistuen madaltaneen kynnystä ottaa oma elämäntilanne puheeksi.

– Lapsilta kysyttiin myös palautetta. Heidän vastauksista näkyy, että heillä on turvallista olla omia itsejään ja heille on tärkeää tutustua uusiin ihmisiin leikkien lisäksi.

Lastenhoitaja istuu lattialla kahden taaperon kanssa ja leikkii heidän kanssaan.
Perhekahviloissa on paikalla myös palkattuja lastenhoitajia, jotka antavat vanhemmille mahdollisuuden keskittyä suomen kielen kurssiin.

Monikulttuuriselle toiminnalle tarvetta myös hankkeen jälkeen

LALE-hanke jatkuu vielä kuluvan vuoden loppuun. MLL Varsinais-Suomen piiri haluaisi kuitenkin jatkaa monikulttuurista toimintaa paikallisyhdistysten vapaaehtoisten kautta Uudessakaupungissa ja Laitilassa, sillä molemmilla paikkakunnilla on isot monikulttuuriset verkostot. Myös osallistujat haluaisivat toiminnan jatkuvan hankkeen jälkeenkin.

– Kokkikerhoista on esimerkiksi puhuttu, että ne voisivat jatkua myös ensi vuonna. Selvitämme myös, että pystyykö kansalaisopisto jatkamaan suomen kielen kursseja. Olemme lisäksi kyselleet hankkeen kautta tavoitetuilta yli 30 vapaaehtoiselta, että olisiko heillä innokkuutta jatkaa vapaaehtoisena toiminnassa.

Kuitenkin ennen hankkeen päätöstä edessä on vielä lukuisia perhekahviloita ja kokkikerhoja, joissa sukelletaan uusien kulttuurien maailmoihin ruuan kautta. Johanna Franska summaakin hankkeen positiivisella nuotilla.

– Moni tavoite on toteutunut yli odotusten, ja sanoisin, että hanke on sujunut erinomaisesti.

 

LALE-hanke

Toteuttaja: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

Rahoittaja: Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry

Kokonaisrahoitus: 62 171,80 €

Julkinen rahoitus: 49 737,44 €

Tukiprosentti: 80,00 %

 

KasiTori palkittiin Leader Festeillä elinvoiman edistämisestä

kirjoittaja
Yrittäjäpariskunta seisoo KasiTorin ovella.

 

Viisi vuotta sitten perustettu KasiTori on elävöittänyt historiallista Untamalan raittikylää ja monipuolistanut koko Laitilan palveluita tehden samalla Laitilaa ja laitilalaisia tuotteita tunnetuksi myös matkailijoiden keskuudessa. 

Laitilalainen KasiTori palkittiin perjantaina 4. marraskuuta Kokemäen seurantalolla pidetyillä Leader Festeillä parhaaksi Leader Ravakan tukemaksi hankkeeksi Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailun Elinvoima-kategoriassa. 

– Suuren suosion saavuttanut lähituotemyymälä tekee tunnetuksi paikallisia tuotteita tuorevihanneksista käsitöihin. KasiTori onkin oivallinen esimerkki siitä, miten voidaan parantaa paikallisesti lähiruoan saatavuutta. Ostoksilla käyvät kesäaikaan niin paikalliset, naapurikuntien asukkaat kuin ohi ajelevatkin. Kasitorin kirpputorimaiselta vintiltä voi tehdä löytöjä ja monipuoliset tapahtumat rompetoreista laskiaisriehaan tarjoavat tekemistä ja elävöittävät aluetta, Leader-raati perustelee valintaa. 

KasiTorin yrittäjäpariskunta Jari ja Marja Seikola olivat otettuja palkinnosta. 

– Tämän olisi pitänyt oikeastaan mennä toisin päin. Olemme saaneet Ravakalta niin paljon apua, että meidän olisi pitänyt antaa heille palkinto, Jari Seikola kiittelee. 

Kun yritysidea syntyi vuonna 2017, Ravakka oli apuna jo osakeyhtiön perustamisessa ja lisäksi se myönsi investointituen KasiTorin toiminnan käynnistämiseen vanhassa kivinavetassa. Avajaisia vietettiin kesällä 2018 satoja asiakkaita palvellen, ja nyt toimintaa on takana jo viisi iloista vuotta. 

– Palkinnosta on kiittäminen myös uskollisia asiakkaita ja tietysti hyviä työntekijöitämme, kommentoi Marja Seikola.

Ilmakuva navettarakennuksesta, jonka seinässä on suuri KasiTorin logo.
KasiTori on tehty vanhaan kivinavettaan, joka toimi 2000-luvun alkupuolella arkeologiakeskuksena. Alun perin Seikolat ostivat sen tehdäkseen vieressä sijaitsevan maatilansa työntekijöille majoitustiloja, mutta sitten he saivatkin uuden yritysidean.

Lähiruokaa paikallisille ja matkailijoille

KasiTori on avoinna kesäaikaan – yleensä toukokuun lopulta syyskuun alkupäiviin. Myynnissä on oman kylän kasviksia, kananmunia, lihaa, leipomotuotteita, käsitöitä ja kaikenlaista Laitilassa tai naapurikunnissa tuotettua. Lisäksi asiakkaita palvelee tunnelmallinen kahvila, josta saa myös lounasta. 

Yrittäjäpariskunta tuottaa itsekin ruokaa aivan KasiTorin naapurissa. Heidän Seikolan tilaltaan myyntiin tulee perunaa, hernettä ja kananmunia. 

– Idea oikeastaan lähtikin siitä, kun ihmiset halusivat tulla ostamaan perunaa suoraan tilalta. Nyt meillä on myyntipiste 30 metrin päässä hernepellolta. Kananmunat sen sijaan lähtevät meiltä ensin Loimaalle pakkaamoon ja tulevat sieltä leimattuina takaisin KasiTorille myyntiin, Jari Seikola kertoo. 

KasiTorin sijainti Kasitien varressa on otollinen. Laitilan keskustasta on lyhyt matka kahville tai ostoksille ja kesäaikaan Kasitietä pitkin kulkee paljon matkailijoita, joiden keskuudessa KasiTori on tehnyt Laitilaa ja laitilalaisia tuotteita tunnetuksi. Sen kunniaksi KasiTori sai keväällä 2022 Laitilan matkailuoppailta tunnustukseksi Jättiläispatsaan.

KasiTorin kesäinen myyntipöytä.
Tuoreita paikallisia kasviksia sesongin mukaan!

Löytövintti ja tapahtumat täydentävät toimintaa

KasiTorin yläkerrassa toimivaa Löytövinttiä pyörittää Jari Seikolan veli vaimonsa kanssa. Löytövintillä on esillä eilisen ja tämän päivän aarteita: kirpputoritavaraa, konkurssipesiä ja jäännöseriä.

Kirpputoreja on pidetty kesäisin myös ulkona. Lisäksi KasiTorilla on järjestetty monenlaisia lasten tapahtumia ja esimerkiksi lauluiltoja ja tansseja. KasiTori on mukana Laitilan Jazz-kukko tapahtumassa ja kesäsunnuntaisin se toimii harrasteautojen kokoontumispaikkana.

Kesäkauden ulkopuolella KasiTorilla voi järjestää yksityistilaisuuksia, esimerkiksi yhdistysten vuosikokouksia. Joulun alla ovet avataan taas uudelleen.

– Silloin täällä myydään paikallisia joulukuusia, -kransseja, ja -käsitöitä. Ruokapuolella on joulukinkkuja, -limppuja ja -sinappeja sekä esimerkiksi rosolliaineksia, pariskunta listaa. 

Nainen pitelee käsissään mustaa metallista kukkoa.
Marja Seikola saa usein kiitosta KasiTorin palveluista. Kahvilassa on kesäisin rento maalaistunnelma ja tarjolla on myös lounasta. Laitilan vaakunassakin komeileva kukko vilahtaa monissa eri tuotteissa.

Hyvää yhteistyötä paikallisten kanssa

KasiTorin menestyksen takana on hyvä yhteistyö muiden paikallisten tuottajien ja tapahtumajärjestäjien kanssa. Lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään esimerkiksi Untamalan kyläyhdistyksen kanssa. Vuonna 2005 Varsinais-Suomen vuoden kyläksi palkittu Untamala on kuuluisa upeasta maalaistunnelmastaan kirkkoineen ja kylätaloineen. 

Aivan KasiTorin vierestä lähtee parin kilometrin mittainen kulttuuripolku, jonka varrella pääsee ihailemaan Untamalan vanhoja rakennuksia ja kasvillisuutta, muinaisjäänteitä ja rautakautisia kuppikiviä.

– Reitin varrella on myös lampaita, jotka ovat lapsiperheiden suosikkeja. Meiltä voi hakea mukaan myyntipäivän ohittaneita leipiä, jos haluaa syöttää niitä, Seikolat vinkkaavat.

Kulttuuripolun lähtöpaikka, takana näkyy punainen navettarakennus, eli KasiTori.
Niin ikään Leader-tukea saanut Kulttuuripolku lähtee aivan KasiTorin vierestä.

Palkintoja monessa kategoriassa

Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailu järjestettiin Satakunnan Leader-ryhmien 25-vuotisjuhlien ja maaseutuohjelmakauden 2014–2022 päättymisen kunniaksi. Kilpailussa jaettiin palkintoja yhteensä viidessä kategoriassa. Lisäksi kilpailussa oli yleisöäänestys, jossa valittiin Satakunnan sykähdyttävin Leader-hanke. Äänestyksen voitti Terveruoka-messut. Messut järjestettiin Merikarvialla 2.–3.4.2022 osana MTK-Merikarvian toteuttamaa Leader-hanketta. Erinomaisesti onnistuneilla messuilla lisättiin tietoisuutta satakuntalaisesta lähiruuasta ja ne järjestetään uudelleen vuonna 2023. 

 

Ravakan alueelta palkitut hankkeet

  • Elinvoima – kasvua ja kehitystä: KasiTori Oy; Tilamyymälä
  • Lumovoima – hankkeet WAU -efektillä: Reilan kyläyhdistys Reidu ry; Hierkonpolku
  • Pitovoima – Kotiseuturakkaus: Pyhärannan Myrsky ry; Urheilu- ja virkistysalueen kehittäminen, Frisbeegolfradan laajennus ja alppiruusupuisto
  • Vetovoima – Syy muuttaa paikkakunnalle: Leinmäen Kyläyhdistys ry; Palvelut paranee Leinmäellä
  • Yhteistyön voima – Innostutaan yhdessä: Wirmon Martat ry; Aboa Wirmo – hyvä arki kuuluu kaikille, Tuuki yhteisötilanperustaminen

Leader Ravakka on seitsemän kunnan alueella Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys. Ravakka rahoittaa yhdistysten ja yritysten hankkeita ja tarjoaa monenlaista maksutonta neuvontaa ja asiantuntija-apua maaseudun kehittämiseksi. 

Kuka ostaisi 45 miljoonaa kiloa sianlihaa?

kirjoittaja
Juho Aula kotitilansa pellolla, joka on peitetty valkoisella harsolla.

 

Suomalaisen sikatalouden kannattavuuden lasku ja viennin pysähtyminen on johtanut tilanteeseen, jossa tarvitaan nopeita ratkaisuja. Laitilalaisella Aulan tilalla sianpito päätettiin lopettaa kokonaan. 

Laitilalainen Juho Aula ryhtyi vanhempiensa 100 emakon sikatilan yrittäjäksi vuonna 2018. Vuonna 2021 HKScan palkitsi hänet vuoden sikatuottajaksi Suomessa ja vuonna 2022 hän päätti lopettaa sikatalouden harjoittamisen. Viimeiset emakot lähtivät teurastamolle huhtikuussa ja lihasioiksi kasvatettavat porsaat lähtevät elokuuhun mennessä.

– Viimeistään vuonna 2027 olisi pitänyt lopettaa, sillä sikojen kiinnipito ja tiineytyshäkit kielletään Suomessa siirtymäajalla. Meidän olisi pitänyt rakentaa lisää tilaa 2,24 neliötä jokaista emakkoa kohden. Neliöt loppuvat kesken ja laajentaminen vaatisi suhteettoman kovan investoinnin, kertoo Aula. 

Häkit helpottavat sikojen käsittelyä, mutta samalla rajoittavat niiden luontaisten ja lajityypillisten tarpeiden toteuttamista. 

Samaan aikaan sikatalouden kannattavuus on laskenut merkittävästi. 

– Totesin, että ei tässä enää kannata jäädä odottelemaan parempia aikoja, vaan lopettaa heti, hän jatkaa.

Samanlaisia ajatuksia on herännyt muillakin sikatiloilla, mutta monilla tiloilla lopettaminen ei ole mahdollista suurten lainojen vuoksi. Mutta mistä kannattavuuden lasku oikein johtuu?

– Suomessa kulutetaan sianlihaa vuodessa 160 miljoonaa kiloa ja tuotetaan 175 miljoonaa kiloa, eli siinä on jo 15 miljoonaa kiloa ylimääräistä. Homma kuitenkin toimi niin kauan, kun lihaa vietiin Kiinaan, mutta nyt kun vienti on pysähtynyt, ollaan ongelmissa, Aula vastaa.

– Lisäksi tuotetun ja kulutetun lihan väliin jäävää osuutta kasvattaa se, että Suomeen tuodaan ulkomailta sianlihaa noin 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Eli käytännössä täällä on vuositasolla 45 miljoonaa kiloa sellaista sianlihaa, jolle pitäisi löytää joku ostaja, hän jatkaa.

Viidennes suomalaisesta sianlihasta tuotetaan tällä hetkellä Varsinais-Suomessa, joten ongelmat näkyvät myös paikallistasolla. 

– Sianlihan kulutus laskee aika tasaisesti pari prosenttia joka vuosi, mutta korona vaikutti siihenkin. Kotitalouksiin ostetaan yleensä lähinnä pihvejä, kun taas lounasravintolat ovat ostaneet muutakin lihaa. 

Kannattavuuteen vaikuttaa myös kasvaneet tuotantokustannukset. Joidenkin arvioiden mukaan sikaloiden tuotantokustannukset ovat jopa tuplaantuneet ja esimerkiksi rehuohran hinta on kolminkertaistunut vuoden takaiseen hintatasoon nähden. 

Tuotto haetaan jatkossa pelloilta

Juho Aula kasvitunnelissa.
Laitilalainen Juho Aula opiskeli lukion jälkeen agrologiksi ja otti kotitilansa haltuun vuonna 2018. Oman tilansa lisäksi hän vaikuttaa alan kehitykseen MTK-Varsinais-Suomen maaseutunuorten valiokunnan puheenjohtajana, varhaisperunatoimikunnan varapuheenjohtajana sekä Laitilan MTK:n johtokunnassa.

Aulan tilalla sianpidosta vapautunut aika käytetään jatkossa pelloilla. Tänä keväänä 115 hehtaarille on kylvetty viljaa, tärkkelysperunaa, porkkanaa, punajuurta ja tilliä. Myynti hoituu näppärästi Laitilan Vihanneksen kautta. 

– Jotain uusiakin kasveja on tarkoitus kokeilla, mutta tähän kauteen ei ehditty vielä miettiä asiaa. Se oli oikeastaan ihan hyvä, sillä nyt kun emme saa sotatilanteen vuoksi työvoimaa Ukrainasta, niin tämäkin työmäärä on aika iso!

Juho Aulan ja hänen isänsä lisäksi tilalla on nyt viisi kosovolaista kausityöntekijää, joihin yhteys löytyi ystävän kautta. 

– Meillä ollut työpaikkailmoitus esillä yli kolme kuukautta, mutta yksikään suomalainen ei ole hakenut. Usein sanotaan, että pitäisi palkata paikallisia nuoria, mutta se on hankalaa, sillä työvoiman tarve alkaa jo maaliskuussa ja toisaalta tiloilla tehdään niin pitkiä päiviä, etteivät nuoret yleensä jaksa sellaista tahtia, Aula avaa hankalaa tilannetta. 

Aulan tilalla ulkomaiset työntekijät majoittuvat tilan lähellä olevassa omakotitalossa ja kommunikointi hoituu Google translatorin avulla. 

Kasvutunneli.
Viljelijätukien lisäksi Aulan tilalla on hyödynnetty maatalouden investointitukia, esimerkiksi kasvutunneleiden rakentamiseen. Tänä vuonna kasvutunnellista tulee muun muassa punajuurta.

Tyhjenevään sikalaan varastoitiin öljyä

Sikalan lopettaminen osui hyvää saumaan myös energiakriisin näkökulmasta. 

– Kun öljyn hinnan noususta alettiin puhua, päätin ostaa oman mielenrauhani takia kaikki säiliöt täyteen. Hiukan se kävi kassan päälle, mutta nyt ei tarvitse seurailla hintoja, kun öljyä riittää ainakin vuoden tarpeisiin, Aula huokaisee. 

Nyt kun sikalaan ei enää tarvita lämpöä, sinne varastoitu öljy pystytään hyödyntämään tilalla muuhun käyttöön. 

Aula on suunnitellut jo kuivurin lämmönlähteen muuttamista öljystä kotimaiseksi hakkeeksi. Hankkeen hinta-arvioi nousi kuitenkin 40 prosenttia Venäjän hyökkäyssodan myötä, joten ainakaan vielä sitä ei ole mahdollista toteuttaa. Yhtenä vaihtoehtona tiloille on markkinoitu biokaasua, mutta myös biokaasulaitosten rakennuskustannukset ovat nyt korkeat, ja toisaalta niille ei saa joka paikkaan edes ympäristölupaa. 

NuorisoLeader voi auttaa myös työllistymään!

kirjoittaja

 

Leader Ravakka tukee nuorten työllistymistä NuorisoLeader-rahoituksen kautta. Viime kesänä NuorisoLeader-tukea saivat muun muassa Vehmaalla kesäkahvilaa pitäneet nuoret 4H-yrittäjät sekä Laitilassa urheilukoulua pyörittänyt kotiseutuyhdistys. 

Leader Ravakka tarjoaa NuorisoLeader-rahoitusta alle 25-vuotiaille nuorille paitsi yleishyödyllisiin projekteihin myös liikeideoiden toteuttamiseen, olemassa olevan yritystoiminnan kehittämiseen tai esimerkiksi oman kesätyöpaikan perustamiseen. 

Tukisummat vaihtelevat 100 – 1 500 euron välillä ja tuen myöntämisestä päättää Leader Ravakan nuorisotyöryhmä. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Yritystukea voi hakea itsensä työllistävä nuori tai nuoren palkkaava taho, kunhan toiminta on nuoren itsensä ideoimaa ja hän on mukana hakemuksen tekemisessä. 

– NuorisoLeader-hakemus on hyvin yksinkertainen ja hakuprosessi joustava. Ajatus on se, että hakemusta tehdessään nuoret samalla oppivat papereiden käsittelyä. NuorisoLeaderin avulla luomme nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa, kertoo Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio. 

Ravakka myöntää tukia seitsemän kunnan alueella: Vehmaalla, Mynämäellä, Uudessakaupungissa, Laitilassa, Pyhärannassa, Raumalla ja Eurajoella. 

Vehmaalaisnuoret saivat tukea kesäkahvilan perustamiseen

Kolme nuorta naista istuu vanhan aitan portailla.
Noora Vilkanen (vas.), Inka Lehtonen ja Minttu Laine pitivät Kesäkahvila Aittaa kesällä 2021 Vehmaan kirkon vieressä. Kuva: Saara Huovinen / Vakka-Suomen Sanomat.

Vehmaalaiset 15–16-vuotiaat nuoret Noora Vilkanen, Minttu Laine ja Inka Lehtonen perustivat viime kesänä kahvilan Vehmaan kirkon kupeessa olevaan vanhaan aittaan. Kesäkahvila Aitta oli auki kuusi viikkoa ja siellä myytiin muun muassa kahvia, jäätelöä, nuorten itse leipomia tuotteita ja paikallisia käsitöitä.

NuorisoLeaderin kautta he saivat tukea kahvilan alkuinvestointeihin. Lisäksi he saivat tukea monilta muiltakin tahoilta, esimerkiksi aitan omistavalta seurakunnalta, paikalliselta 4H:lta, Vehmaan muilta yrittäjiltä ja MTK:lta. Idean oman yrityksen perustamisesta heille esitteli alun perin Vehmaan nuorisotyöntekijä, ja kahvilaa vastapäätä toimiva partio tarjosi tilat leipomiseen.

– Monet ihmiset olivat meidän yrityksestä innoissaan ja tsemppasivat meitä. Esimerkiksi Mynämäen MainosVekkuli lahjoitti meille tienvarsikyltit. Heti kun ne oltiin laitettu, alkoi väkeä virrata kahvilalle ihan eri tavalla, muistelee Noora Vilkanen.

Eniten auttoivat kuitenkin nuorten omat vanhemmat. Kaikkien kolmen nuoren vanhemmista vähintään toinen on itsekin yrittäjä, mistä oli paljon hyötyä.

– He auttoivat kirjanpidossa, pankkiasioissa ja veroasioissa. Saimme paljon vinkkejä sellaisista asioista, joita emme olisi itse osanneet selvittää. Ja kaikkea ei alaikäisenä edes pysty hoitamaan yksin, kertoo Minttu Laine. 

Kaikki kolme nuorta perustivat kesäkahvilaa varten oman 4H-yrityksen, ja 4H:n kautta he saivat suoritettua esimerkiksi hygieniapassit. 

Kaikki sujui niin hyvin, että nuoret aikovat pitää kahvilaa myös ensi kesänä.

– Ei tätä kokemusta kannata hukkaan heittää! Kahvila oli hyvällä paikalla, sillä monet ajoivat esimerkiksi Turusta Uuteenkaupunkiin mökille meidän kahvilan kautta. Monet, jotka pysähtyivät kahville ja munkeilla, ostivat samalla myös viemisiä mökille.  Ja sunnuntaisin saimme asiakkaita kirkossa kävijöistä, toteaa Vilkanen. 

Kenelläkään nuorista ei ollut entuudestaan kokemusta kahvilan pitämisestä, mutta kaikilla oli kuitenkin muuta kesätyökokemusta, esimerkiksi lasten hoidosta, mökkitalkkarin töistä ja siivouksesta. 

– Oli tosi mukavaa saada olla itsenäinen yrittäjä ja oman tekemisensä herra. Ja myös työporukka oli mielenen, kun pidimme kahvilaa kolmestaan, kommentoi Vilkanen. 

– Vastuuta oli tietysti paljon enemmän kuin aiemmissa kesätöissä, mutta se oli sen väärti, jatkaa Laine. 

Sadepäivinä nuoret saivat huomata, ettei yrittäminen aina niin helppoa ole, mutta aurinkoisten viikonloppujen myynti paikkasi onneksi huonommat päivät. 

Kolmen hengen porukka oli kahvilan pitämiseen juuri sopiva. Kaikille riitti tarpeeksi töitä, mutta myös mahdollisuuksia vapaapäiviin. 

Jos ensi kesäksi on aikeissa perustaa oman yrityksen, kannattaa heidän mukaansa aloittaa suunnittelu jo nyt!

Laitilan Itäkulmalla pidettiin urheilukoulua NuorisoLeaderin tuella 

Lapsia urheilukentällä.
16-vuotias Ella Hemmilä ohjasi urheilukoulua Itäkulman koulutalolla kesällä 2021.

Laitilalainen Kotiseutuyhdistys Suhina on työllistänyt jo useampana vuonna oman kylänsä nuoria. 

– Meillä on pitkät perinteet kesäteatteritoiminnassa ja siitä saaduista tuloista olemme pystyneet hankkimaan vuosien saatossa yhdistyksen omistukseen muun muassa kaksi saunamökkiä, leikkipuiston sekä tenniskentän. Kesätyöntekijämme ovat leikanneet nurmikkoa ja muutamana vuonna meillä on ollut lapsille myös kerhotoimintaa, kertoo Susanna Arvela-Jalonen. 

 Tänä vuonna  yhdistys sai kaksi hyvää hakemusta. 

– Toinen nuori oli kiinnostunut nurmikon leikkuusta ja toinen urheilukoulun pitämisestä. Ravakan avulla saimme urheilukoulun ohjaajan palkattua, Arvela-Jalonen kiittelee. 

Ruohonleikkaajan palkkaamiseen yhdistys sai puolestaan tukea Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjasta. Yhdistys ei ole koronan vuoksi pystynyt esittämään kesäteatteria kahteen vuoteen, joten tuet tulivat todella tarpeeseen.

Urheilukoulun ohjaaja oli oman kylän nuori, 16-vuotias Ella Hemmilä, jonka ideoimassa kerhossa pelattiin esimerkiksi jalkapalloa ja sählyä sekä yleisurheiltiin, leikittiin erilaisia hippoja ja tutustuttiin baletin alkeisiin. Urheilukoulua pidettiin Itäkulman koulutalolla, jossa pystyttiin hyödyntämään myös koulun liikuntavälineitä.

– Ella on itse yleisurheilija, joten hän oli hommassa todella hyvä. Käytännössä hän ohjasi kahta ryhmää: alakouluikäisten ryhmää ja alle kouluikäisten ryhmää. Kylän lapsista yli 50 % osallistui toimintaan. Laitilan Jyske piti vastaavia kerhoja muilla kouluilla ja niissä osallistujia oli vähemmän. Uskomme, että tämä kerho otettiin paremmin vastaan juuri siksi, että sitä veti oman kylän nuori, jonka moni lapsi tunsi entuudestaan, pohtii Arvela-Jalonen.

Suhina pitää tärkeänä sitä, että lapsille saatiin järjestettyä ohjattua tekemistä pitkän kesäloman ajaksi omalla kylällä – ja sitä että yhdistys pystyi tarjoamaan kesätyön kahdelle oman kylän nuorelle. Itäkulman alueeseen kuuluvat Kaivolan, Pahojoen, Katinhännän ja Toman kylät, joista on Laitilan keskustaan yli kymmenen kilometrin matka, joten sekä harrastusmahdollisuuksien että kesätöiden merkitys on todella suuri. 

 

Teksti: Janica Vilen

Tee se Vakka-Suomessa! Matkailuvinkkejä maaseudun ystäville

kirjoittaja
Neljä kuvaa matkailuaiheista, joiden päällä Varsinais-Suomen leima ja Tee se Suomessa -logo.

 

Vakka-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni löytää tiensä Uuteenkaupunkiin Pakkahuoneen munkkeja maistelemaan, mutta onhan siellä muutakin. Vakka-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Vakka-Suomessa: Asmandia ja Mietoistenlahti Mynämäellä, Untamalan raittikylä Laitilassa, Velhoveden kierros ja Pyhämaan kylä Uudessakaupungissa sekä Tummamäen luontopolku Vehmaalla, joiden kaikkien kehittämistä on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Ravakka.

Asmandia on ulkoilualue Mynämäellä, jossa voi viettää aikaa rentoutuen tai kuntoillen. Se on lähtöpaikka luontopoluille, joita pitkin pääsee esimerkiksi Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle. Asmankolo-laavulla pystyy valmistamaan omia eväitä. Laavulta saa myös vuokrattua kyläyhdistyksen kanootteja, jos haluaa kokea Mynämäen maalaismaisemat Mynäjoesta käsin. Alueelta löytyy myös lentopallokenttä, kuusiväyläinen frisbeegolf-rata sekä mölkky- ja petankkikenttä, joihin tarvikkeita saa lainata maksutta.

Nainen katsoo kiikareilla maisemaa ja kuvan alareunassa lukee "Tee se Suomessa".
Rauasvuoren näköalapaikalta avautuu upeat metsäiset maalaismaisemat.

Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Mietoistenlahden lintupolut tarjoavat hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn niin lintuharrastajille kuin muillekin ulkoilijoille. Nappaa siis kiikarit mukaan ja lähde bongamaan tai nauti vain kävelystä luonnon ja lintujen keskellä! Alueella on kaksi lintutornia, Vasikkahaan torni ja Perhetorni, sekä Silakkarin esteetön lintulava ja maisemakalliot. Enimmillään lahdella on laskettu jopa 6 000 vesilintua.

Ihmisiä lintutornissa.
Mietoistenlahden aluetta ylläpitää Metsähallitus yhdessä Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kesäkahvila ja 2,3 km mittainen kulttuuripolku, jonka varrella voi tutustua Untamalan vanhoihin rakennuksiin, muinaisjäänteisiin ja rautakauden jälkipuolella uhrikivinä käytettyihin kuppikiviin. Samalla alueella sijaitsee myös KasiTori, josta löytyy laaja kirjo paikallisia tuotteita aina tuorevihanneksista käsitöihin.

Keskellä kirkko, oikealla Ventolan kylätalo.
Untamalassa sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko on puukirkko, joka on rakennettu 1785.

Velhoveden kierros Uudessakaupungissa on pyöräilyreitti, jossa voit nauttia saariston tunnelmasta ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Hurauta pyörällä koko 50 kilometrin mittainen reitti yhtä soittoa tai nautiskele saariston tunnelmasta pitkän kaavan mukaan! Pääreitti on viitoitettu myötäpäivään tienvarressa oleville pyöräilyreittimerkeillä.

Viisi pyöräilijää, joista ensimmäinen vilkuttaa.
Velhoveden luodoilla ja saarilla on asuttu yli tuhannen vuoden ajan. Rengastie on syntynyt, kun kaksi merenlahtea, Ruotsinvesi ja Velhovesi, padottiin kaupungin vedenhankintaan.

Pyhämaa taas on matkakohde meriseikkailujen, luonnon ja historian ystäville. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Pyhämaa muodostuu 245 saaresta ja luodosta, joista suuri osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata ja Telakanrannasta löytyy matala uimaranta, lentopallokenttä, grillikatos, vesiposti, jätesäiliöt, matonpesupaikka, veneenlaskupaikka, vierasvenesatama ja infopiste Rantsali. Idyllinen ja rauhallinen paikka sopii varsinkin lapsiperheille. Telakanrannasta voi myös vuokrata kajakkeja. Pyhämaan vanha kirkko eli Pyhämaan uhrikirkko on yksi harvoista 1600-luvulta säilyneistä puukirkoista. Elinvoimainen ja omaleimainen Pyhämaa valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi kyläksi.

Kolme ihmistä selin frisbeegolfradalla.
Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata.

Tummamäen luontopolku kutsuu ihastumaan Vehmaan maisemiin ja kivityöhistoriaan. Vanhan kiviteollisuusalueen lomassa kulkevalla luontopolulla pääsee hämmästelemään luonnonvaraisen metsän ja ihmisen jättämien jätekivikasojen sopusointua. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä.

Laavu metsämaisemassa.
Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan.

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.

Verkkokauppa tarjoaa rajattomat mahdollisuudet maaseudun yrityksille! Nappaa vinkit talteen!

kirjoittaja
Maammekaupan tuotteita: vaatteita, kosmetiikkaa ja pellavapyyhkeitä.

 

Ihmiset välttelevät koronan vuoksi kontakteja kaupoissa, mutta verkossa tehdään ostoksia sitäkin enemmän. Kun asiointi siirtyy verkkoon, yritykset eivät enää saa kilpailuetua esimerkiksi kaupunginläheisestä sijainnista. Laitilan Maammekauppa ja Uudenkaupungin Yrittäjät kertovat oman tarinansa ja antavat vinkkejä verkkokaupan perustamiseen!

Verkko on oiva ja koronaturvallinen paikka kaupankäynnille, mutta Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Erkka Jäsperlä toteaa, ettei verkkokauppa ole vain korona-ajan työkalu, vaan tulevaisuuden työkalu. 

– Verkkokauppa on ihan ehdoton riippumatta siitä, puhutaanko B2B- vai B2C-myynnistä. Me olemme saaneet hyvin myyntiä verkkokaupan kautta, mutta verkkokaupat ovat meille erittäin tärkeä työkalu myös tukusta tilatessamme. Ei ole kyllä yhtään ikävä sitä aikaa, kun piti kysellä tuotetietoja sähköpostilla tai sitä ennen faksilla, Jäsperlä kommentoi. 

Hänen sähköalan yrityksensä Telmarin myy Uudenkaupungin Yrittäjien yhteisen UkiApp-verkkokaupan kautta muun muassa työkaluja ja valaisimia. 

Alun perin yritykset halusivat perustaa verkkokaupan palvellakseen joustavammin jo olemassa olevaa asiakaskuntaa, mutta tilaukset yllättivät. 

– Tähän asti kaikki myynti on ollut vuorenvarmasti lisämyyntiä, koska tilaukset ovat tulleet ihan eri puolilta Suomea. Se kertoo siitä, että hakukoneoptimointi on meidän alustalla onnistunut, Jäsperlä toteaa. 

– Tähän asti olemme olleet ihan paikkakuntalaisten asiakkaiden varassa, koska Uudessakaupungissa ei ole ohikulkuliikennettä. Tämä tuo Uudenkaupungin yrityksille paljon uusia mahdollisuuksia, hän jatkaa. 

Tällä hetkellä verkkokaupassa on mukana parinkymmenen yrityksen joukko, jonka kanssa palvelua on kehitetty. Tavoitteena on kuitenkin kasvattaa yritysten ja sitä myötä myynnissä olevien tuotteiden määrää. 

– Mitä enemmän tavaraa saadaan myyntiin, sitä enemmän sivulle saadaan silmäpareja. Nyt mukana on vain Uudenkaupungin yrittäjiä, mutta olemme avoimia myös seudulliselle yhteistyölle. 

Paljon on vielä kehitettävää

näyttökuva ukiapp-verkkokaupan etusivulta.
Uudenkaupungin yrittäjien verkkokauppa löytyy osoitteesta ukiapp.fi. Mukana on tällä hetkellä 24 yrityksen tuotteita.

UkiApp-verkkokauppa on rakennettu Vilkkaan alustalle. Leader Ravakan tukemaa verkkokauppahanketta hoitaa pääosin Laura Lehmuskoski, mutta Vakkaverstaan yrittäjä Esko Kangas on ollut projektissa teknisenä apuna. Tämän vuoden loppuun jatkuvasta hankkeesta ollaan kerätty jo paljon arvokasta kokemusta.

–  Nyt ollaan päästy hyvään alkuun, mutta paljon on vielä kehitettävää. Tämä alusta on selvästi ajateltu yhden yrityksen verkkokaupaksi. Sellaista alustaa ei ole, joka toimisi hyvin useamman yrityksen markkinapaikkana. Kaikkein paras olisi sellainen alusta, joka toimii yhden luukun periaatteella, jolloin maksupalvelu, varastonhallinta, pakettikauppa ja laskutus hoituisi automaattisesti ja yhdellä kilpailutuksella. Nyt kaikista palveluista pitää tehdä omat sopimukset, Kangas kertoo verkkokaupan ongelmakohdista. 

Kun lähtee suunnittelemaan verkkokauppaa, Uudenkaupungin Yrittäjät neuvovat miettimään ajoissa hyvää nimeä ja varaamaan tarvittavat domainit. Heidän verkkokauppansa kantaa nyt samaa nimeä kuin Uudenkaupungin oma sovellus, UkiApp. Verkkokaupalle on kyllä järjestetty nimikilpailu, mutta hyvät ehdotukset on jouduttu sivuuttamaan, koska vastaavat domainit ovat olleet jo käytössä. 

Lisäksi he suosittelevat rekisteröitymään pakettikauppa.fi -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen neuvotella monen kuljetusyrityksen kanssa ja säästyy kuljetukseen liittyviltä piilokuluilta. Tuotetietoihin kannattaa kirjoittaa kaikki mahdollinen, jotta asiakkaat löytävät tuotteet hakukoneilla ja myyjät välttyvät turhilta palautuksilta. Selaimessa toimivan verkkokaupan perustaminen on huomattavasti nopeampaa ja edullisempaa kuin oman sovelluksen tekeminen ja yhteistyö on se, mikä kannattaa. 

– Meille voi aina ilman muuta soittaa ja kysyä apua. Yleensä on turha hakata omaa päätä seinään, sillä melkein aina joku muu on jo aikaisemmin hakannut päätään siihen samaan seinään, Jäsperlä sanoo. 

Rohkeaa markkinointia ja panostusta omiin vahvuuksiin

Kuva Maammekaupan yrittäjästä Jarkko Knuutilasta tiskin takana.
Maammakaupan yrittäjä Jarkko Knuutila neuvoo markkinoimaan rohkeasti, sillä heittäytymistä arvostetaan. Maammekauppa löytyy osoitteesta maammekauppa.fi.

Myös laitilalainen Maammekauppa on perustettu nelisen vuotta sitten Leader Ravakan tuella. Maammekauppa myy vain Suomessa valmistettuja tuotteita, pääosin verkkokaupan kautta, vaikka nykyisin yrityksellä on myös myymälä Laitilan keskustassa. 

– Meidän verkkokauppa on WordPressin päälle rakennettu WooCommerce-kauppa. Nykyisin yksi helpoimmista ja yleisimmistä alustoista on Shopify, mutta neljä vuotta se ei vielä ollut varteenotettava vaihtoehto, kertoo Maammekaupan yrittäjä Jarkko Knuutila. 

Teknisiä ratkaisuja kannattaa hänen mukaansa miettiä ennen kaikkea sen kannalta, mitä aikoo myydä ja kenelle. 

– Ja tekniikka ei välttämättä ole se asia, johon kannattaa laittaa omaa aikaansa. Sen olen tässä oppinut, että kannattaa laittaa oma energia siihen, missä on hyvä. Tekniset ratkaisut voi tilata ulkopuolelta, jolloin omaa aikaa jää enemmän vaikka tuotteiden valmistukseen. Pitkässä juoksussa verkkokaupan alkuinvestointi on kuitenkin aika pieni, Knuutila neuvoo.  

Markkinoinnissa kannattaa hänen mukaansa olla aito, samaistuttava ja rohkea. 

– Heittäytyminen huomataan ja sitä arvostetaan!

Lisäksi Knuutilan mukaan kannattaa profiloitua tiettyihin tuoteryhmiin. 

– Aluksi meillä oli myynnissä epämääräisesti kaikkea, mutta nyt panostamme selkeästi vaatteisiin, luonnonkosmetiikkaan ja lahjatavaroihin. Meillä on myynnissä toisaalta paljon hyvin vanhoja suomalaisia merkkejä ja toisaalta taas ihan uusia, hän kertoo. 

Esimerkiksi Jokipiin pellava on yli sata vuotta vanha brändi. Puukoista tunnettu Marttiini on yli 90-vuotias ja huopatossuista tunnettu Lahtiset yli 80-vuotias. Sen sijaan uutta kotimaista vaatetuotantoa edustaa muun muassa Paapii Design. 

Tällä hetkellä Maammekauppa on täysin suomenkielinen verkkokauppa, mutta mahdollisuuksia olisi toki myös kansainvälisille markkinoille. 

– Seuraava askel olisi markkinoida verkkokauppaa muualla asuville suomalaisille, Knuutila pohtii. 

Ulkosuomalaisia on tällä hetkellä noin 1,6 miljoonaa, joista suurin osa asuu Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.  

Jos valmistaa omia tuotteita, kannattaa aina Knuutilan mielestä perustaa oma verkkokauppa. 

– Vaikka kaikki myynti tapahtuisi jälleenmyyjien kautta, se oma verkkokauppa on paras näyteikkuna tuotteille ja vahvistaa brändiä. Ja jälleenmyyjienkin on helpompi tutustua tuotteisiin siellä verkossa, Knuutila ohjeistaa. 

 

Janica Vilen

Laitilassa innostuttiin ohrasta! Pian parhaita reseptejä kokataan Aki Wahlmanin ja Teresa Välimäen johdolla

kirjoittaja
Ohrapuurolautanen pöydällä.

 

Tiesitkö, että siitepölytutkimusten mukaan ohraa viljeltiin Laitilassa jo 2300 vuotta sitten? Nyt käynnissä oleva Onneksi on ohra -reseptikilpailu etsii innostavia tapoja käyttää kotimaista ohraa. Laitilan Kulttuurin Tuki ry on innostanut yhteisen ohrakattilan äärelle muiden muassa laitilalaissyntyisen huippukokki Aki Wahlmanin.

Jukka Vehmas ja Esa Buri ovat tammikuisena aamuna saapuneet Laitilan Walon talolle ohrapuuron keittoon. Ulkona tuiskuttaa lunta, mutta hellan tuli lämmittää Suomen vanhimman seurantalon keittiössä.

Vehmas ja Buri ovat Laitilan matkailua ja kulttuuria edistävän Laitilan Kulttuurin Tuki ry:n aktiiveja. He päättivät viime vuonna lähteä nostamaan kotimaisen ohran arvostusta.

– Syksyllä kampanjoimme sen puolesta, että joulupuurossa riisi korvattaisiin ohralla. Kampanja oli aika onnistunut ja huipentui jouluun. Kevätpuolelle keksittiin, että reseptikilpailu voisi auttaa edistämään ohran asiaa, Esa Buri kertoo.

Onneksi on ohra -reseptikilpailu käynnistyi 15. tammikuuta. Reseptit kilpailuun tulee toimittaa 15. helmikuuta mennessä. Kilpailu huipentuu finaaliin Turun Logomossa maaliskuussa, jolloin parhaimpia reseptejä kokataan Aki Wahlmanin ja Teresa Välimäen johdolla. Pääpalkintona on illallinen ohrapellossa.

Mutta miksi juuri ohra?

– Ohra on terveellistä, se on lähiruokaa ja ilmaston kannalta hyvä, koska sitä ei tarvitse tuoda ulkomailta. Tärkeää on myös paikallisen maataloustuotannon ja yrittäjyyden tukeminen, Buri summaa.

– Ohralla on pitkä historia. Siitepölytutkimusten perusteella ohraa on viljelty Laitilassa jo 2300 vuotta sitten. Pronssi- ja rautakauden vaihteessa on siis todistetusti ollut ohranviljelyä, Jukka Vehmas kertoo.

Kuvassa Jukka Vehmas ja Esa Buri seisovat Walon talon portailla.
Vuonna 1886 rakennettu Walon talo on tiettävästi Suomen vanhin seurantalo. Kulttuuriseura Walo pelasti tulipalossa pahoin kärsineen talon kunnostamalla sen talkoovoimin. Kulttuuriseura järjestää talolla erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia sekä vuokraa taloa. Kuvassa vasemmalla Jukka Vehmas ja oikealla Esa Buri.

Vehmas on kampanjan myötä kunnostautunut ohrapuuron keitossa. Vehmaksen ohrapuuroa nautiskeltiin muun muassa suorassa radiolähetyksessä Laitilan Poukan talolta joulunalla. Esa Buri kuvailee itseään ”lisäkeohramieheksi” ja jouluna porkkanalaatikotkin syntyivät kotimaisesta ohrasta.

Molemmat miehet ovat hiljan jääneet eläkkeelle Laitilan kaupungilta, Vehmas kulttuurisihteerin ja Buri elinkeinoasiamiehen toimesta. Verkostoista on ollut hyötyä, yhteisen ohrakattilan äärelle on saatu innostettua melkoinen joukko.

– Syksyllä mukaan saatiin heti paikalliset martat, maa- ja kotitalousnaiset ja MTK, Buri kertoo.

Reseptikilpailun sponsoreiksi on saatu MTK Varsinais-Suomi, MTK Laitila, Kieku Oy, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Laitilan kaupunki. Apua saatiin erityisesti alussa Ukipoliksen lähiruokaan keskittyvän KulTa-hankkeen kautta. Viimeisimpänä mukaan toteutusta on lähtenyt tukemaan Leader Ravakka YhteisöLeader -tuella.

– Reseptikilpailun käytännön toteutuksessa on mukana Novidan Loimaan toimipisteen opiskelijat, Aki Wahlmanin Foody Allen Oy ja tärkeässä roolissa myös Perinnepata Päivi Lehtonen Nousiaisista, hän ottaa vastaan reseptikilpailun ehdotukset, Esa Buri luettelee.

Jukka Vehmas kertoo, että kilpailu on suunnattu kaikille eikä sarjoja ole. Kriteerinä on, että ohra näyttelee tärkeää osaa ruuassa.

– Rohkeasti mukaan vaan ja leikkimielellä. Hiukan pientä tarinaa jos laittaa mukaan, mahdollisuudet voivat olla paremmat, mutta tarina ei suinkaan ole välttämätön, Vehmas rohkaisee niin kotikokkeja, opiskelijoita kuin ammattilaisiakin.

 

Teksti ja kuvat: Mimmi Virtanen

 

Onneksi on ohra -reseptikilpailu on käynnissä 15.1.–15.2.2021. Osallistua voi yhdellä tai useammalla reseptillä. Kisareseptit sekä kuva valmiista annoksesta yhteystietoineen lähetetään sähköpostitse osoitteeseen paivi@perinnepata.fi liitetiedostona tai postitse osoitteeseen Perinnepata, Saksalantie 1020, 21270 Nousiainen. Kilpailun järjestävät Laitilan Kulttuurin tuki ry, Kuluttajat ruokaTalouden keskiössä -hanke, Vastuullista proteiinia pöytään -hanke.Lisätietoa osoitteessa https://vs-lähiruoka.fi/onneksionohra

EkoTeko-hanke järjestää Laitilassa kurssin syötävän metsäpuutarhan perustamisesta

kirjoittaja
Kaksi hillamarjaa.

 

Mikä on syötävä metsäpuutarha? Miten sen voi perustaa? Miten sitä hoidetaan? Minkälaista satoa sieltä saa? Näihin asioihin perehdytään Syötävä metsäpuutarha –kurssilla Laitilassa sunnuntaina 23.8.

Leader Ravakan ja Varsin Hyvän EkoTeko-hanke järjestää Laitilassa kurssin syötävästä metsäpuutarhasta sunnuntaina 23. elokuuta kello 13–17. Iltapäivän aikana opitaan metsäpuutarhan suunnittelusta sekä ruokaa tuottavien puiden, pensaiden ja monivuotisten hyötykasvien kasvatuksesta. Kurssilla saa inspiraatiota ja käytännön vinkkejä oman syötävän maiseman luomiseen.

Kurssi sisältää luennon, opastetun kierroksen ja harjoitteita 2011 perustetussa syötävässä metsäpuutarhassa. Kurssin vetäjä Joel Rosenberg (TaM, erä- ja luonto-opas) on erikoistunut syötäviin kasveihin, ja toimii kouluttajana useissa oppilaitoksissa ja organisaatioissa.

Syötävä metsäpuutarha on monilajinen ja monikerroksinen metsäekosysteemiä jäljittelevä puutarha. Se tuottaa ruokaa, kauneutta ja pitää yllä maan viljavuutta ekologisesti ilman merkittäviä ulkoisia tuotantopanoksia. Syötävä metsäpuutarha on lähtöisin tropiikista, jossa ihmiset saavat ravintonsa, kuitunsa, lääkkeensä, rehunsa ym. tarveaineet monikerroksisista kotipuutarhoista. Britti Robert Hart toi konseptin 70-luvulla Eurooppaan ja pohjoisessa nyt kokeillaan sen sovelluksia.

– Minulle tämä on oppimista luonnosta, omavaraistumista, luovuuden lähde ja kohde ainakin, kertoo Joel Rosenberg.

Kurssille voidaan ottaa vain rajoitettu määrä osallistujia.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset mahdollisimman pian:

tiina.saaresranta@varsinhyva.fi

040 7929 005

 

Kuva: maaseutuverkosto / Antti Saraja

Leinmäen kylätalolla on yhteishenki kohdillaan

kirjoittaja
Keltainen rakennus.

 

Laitilassa Leinmäen kylätalolla on vietetty viime vuosina monet talkoot. Vanhasta kyläkoulusta vaihdettiin ensin lämmitysjärjestelmä ja katto. Sen jälkeen tehtiin pintaremontit ja uusi keittiö. Viimeisimpänä remontoitiin sauna, kylpyhuone ja takkahuone. Leader Ravakka on tukenut Leinmäen kyläyhdistyksen hankkeita matkan varrella jo kymmenillä tuhansilla euroilla.

Leinmäen kylätalo tavoittaa kesäisin tuhansia ihmisiä perjantaisille kesätoreille ja kerran vuodessa järjestettäville Rompetoreille. Kylätalon toiminta on kuitenkin aktiivista ympäri vuoden: on jumppia, levyraateja, kylävisoja, saunailtoja, kankaan kudontaa ja monenlaista muuta aktiviteettia. Toiminnasta vastaa Leinmäen kyläyhdistys, joka osti talon vuonna 2007.

– Kun kyläkoulu lopetettiin, paikalliset yhdistykset saivat muutaman vuoden ajan käyttää taloa omiin kokoontumisiin. Sitten kaupunki alkoi realisoimaan omaisuuttaan ja oli laittamassa taloa julkiseen myyntiin. Silloin me kyläläiset keräännyimme yhteen ja päätimme, että ostetaan talo kylätaloksi ja tehdään hanke, jolla saadaan laitettua talo kuntoon, kertoo hankevastaava Pirkko Lavila. 

Leinmäen kylätaloa on remontoitu Leader-hankkeiden avulla pikkuhiljaa vuodesta 2007 alkaen.

Nykyisin eläkepäiviä viettävä Lavila teki työuransa Mynämäen kulttuurisihteerinä ja sitä kautta hänellä oli kokemusta monenlaisten hankkeiden vetämisestä. Suunnitelmat tehtiin ja rahoitus saatiin Leader Ravakalta. Lisäksi alkupääomaa kerättiin kesätoreilla, jotka ovat edelleen suuressa suosiossa. 

– Ensimmäisessä hankkeessa vaihdettiin lämmitysjärjestelmä öljylämmityksestä pellettilämmitykseen ja uusittiin katto sekä maalattiin kylätalo ja varastorakennus. Seuraavassa hankkeessa laitettiin keittiö kuntoon. Nyt kylätalolla on moderni pitokeittiö. Vanha puuhella modernisoitiin ja keittiöön tuli suurtalouskeittiön astianpesukone, joka pesee nopeasti, kertoo Lavila. 

Uusitussa suurtalouskeittiössä on helppo tehdä juhlatarjoilut. Astiat löytyy sadalle hengelle ja uudella astianpesukoneella tiskit hoituvat käden käänteessä. Kuvassa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Paula Huppunen.

Viimeisimmässä hankkeessa remontoitiin alakerta, jossa on sauna, erilliset pukuhuoneet naisille ja miehille sekä takkahuone. Energiatehokkuutta saatiin uusimalla vuosikymmeniä vanhat putket ja vaihtamalla suihkut sellaisiksi, jotka hyödyntävät sadevettä. Kiuas lämpiää edelleen puilla ja remontissa saatiin hyödynnettyä vanhoja lauteita. 

Viimeisimmässä hankkeessa uusittiin talon alakerta, jossa on sauna, suihkut ja pukuhuoneet sekä takkahuone.

Leaderin tuella ja talkoovoimalla

Lavila näkee, ettei yhdistys olisi pystynyt tekemään remontteja ilman Leader Ravakalta saatua tukea, vaikka paljon on toki tehty ominkin voimin. Talkoissa on parhaimmillaan ollut mukana 70 ihmistä ja aina on tekijöitä löytynyt, kun apukäsiä on kaivattu. Varsinaisen remontoinnin lisäksi talkoolaiset ovat valmistaneet tuotteita myyntiin kesätoreille ja toimineet siellä myyjinä ja makkaranpaistajina. Lettutaikinaakin on tehty joka viikko 90 litraa.

Yhdistyksen omin varoin on remontoitu myös kaksi vanhaa opettajan asuntoa, joiden vuokratuloilla saadaan katettua kylätalon ylläpidon kustannuksia. 

Vaikka paljon on saatu aikaan, vielä riittää haaveitakin. Suunnitelmissa on muun muassa terassi, jolle pääsisi saunasta vilvoittelemaan ja kylätalon katolle sijoitettavat aurinkopaneelit. Lisäksi toiveissa olisi kyläarkisto, johon kerättäisiin kylän historiaa. Historian kirjojen ensimmäiset maininnat Leinmäestä ovat 1400-luvulta. 

Kylähenki kohoaa yhdessä tehden

Yksi hankkeiden tärkeimmistä saavutuksista on Lavilan mukaan ollut se, miten kylähenki kasvoi silmissä.

– Kun kesätoreja alettiin pitää, pian ihmiset jo alkoivat sanoa, että me ollaan Leinmäeltä. Kylälle tehtiin oma Whatsapp-ryhmä ja yhteisten talkoiden kautta myös nuoriso tuli tutuksi. Täällä ovat 16-vuotiaat ja 80-vuotiaat tehneet töitä yhdessä, iloitsee Lavila.

Kylän yhteisessä Whatsapp-ryhmässä on lähes sata jäsentä. Välillä siellä sovitaan talkoovuoroista, välillä vaihdetaan kuulumisia. Joskus joku kysyy jotain paikallisesta historiasta ja joskus joku kaipaa kyytiä keskustaan. Lähes mihin tahansa kysymykseen saa ryhmästä nopeasti vastauksen, koska se tavoittaa lähes koko kylän. 

Pihalla järjestettävät tapahtumat ovat olleet tauolla koronan vuoksi. Tämän vuoden ensimmäinen kesätori pidetään 7. elokuuta ja Rompetori 14.–15. elokuuta.

Kyläyhdistys on perustettu 50-luvulla. Nykyisin sen puheenjohtajana toimii Paula Huppunen, joka on muuttanut alueelle lapsena. Hänen pikkusisaruksensa ovat käyneet Leinmäen kyläkoulua ja hymyilevät edelleen kylätalon seinille ripustetuissa luokkakuvissa.

– Olemme keränneet koko kyläkoulun historian ajalta kaikki luokkakuvat ja kaivaneet esiin lasten nimet. Ehkä kolme lasta koko historian ajalta on enää tunnistamatta, kertoo Huppunen. 

Vanhan kyläkoulun aikaiset Kouluaitan opetustaulut herättävät mielenkiintoa kylätalon seinillä. Moni Rompetorin kauppias on tehnyt niistä tarjouksia, mutta yhdistys ei aio niistä luopua.

Hyvä paikka juhlille ja tapahtumille

Leinmäen kylätalo on monille tuttu isoista pihatapahtumista, joissa on aina tunnelma kohdillaan. 

– Ihmiset tulevat tänne vaihtamaan kuulumisia ja muistelemaan. Mutta kyllä täällä kauppakin käy. Lapsille on leikkipuisto, ja pomppulinna pystytetään aina. Joskus on poniratsastusta ja joskus ongintaa. Kaikki ohjelma on maksutonta ja hinnat ovat muutenkin edulliset. Emme halua, että ihmisille tulee täällä ryöstetty olo. Itsellänikin on monta lasta ja tiedän, miten paljon tapahtumissa voi kulua rahaa, kun kaikki haluavat vuorotellen ponin selkään ja lettuja syömään, kertoo Huppunen. 

Liikuntasalissa pidetään säännöllisesti jumppaa, mutta yhtä hyvin sen voi koristella juhlasaliksi.

Ympäri vuoden talolla on kyläläisten omia aktiviteetteja. Yleensä joka ilta talossa tapahtuu jotain. Kyläläiset saavat varata saunavuoroja ja taloa voi vuokrata myös juhlakäyttöön. Pöydät ja astiat löytyy jopa sadan hengen kattauksiin. 

– Täällä on järjestetty esimerkiksi häitä ja ristiäisiä, mutta kaikkein eniten synttäreitä, toteaa puheenjohtaja. 

Kesällä pystyy pitämään vielä isompia juhlia ja tapahtumia, sillä ulos voi pystyttää teltat ja kyläyhdistykseltä voi tilata keittiöhenkilökunnan laittamaan ruokaa soppatykillä. Talolta löytyy aggregaatti, jonka avulla kylätalolla pystyisi myös kriisitilanteessa ruokkimaan useita suita. 

Luontoretkienkin tukikohdaksi kylätalo sopii, sillä lähistöllä olevalla Liesjärvellä on laavu. Myös suunnistuskilpailuja pidetään säännöllisesti. 

Kellarissa järjestään myös kudontapiiriä.

Alkoiko kesäloma? Tsekkaa vinkit kotimaan matkailuun!

kirjoittaja

 

Lähimatkailu on nostanut päätään viime vuosina ennen kaikkea ympäristösyistä, mutta tänä vuonna myös terveydellisistä syistä. Kotimaan matkailu ei totisesti ole tyytymistä vähempään, vaan arvovalinta suomalaisen luonnon, kulttuurin ja moninaisten matkailumahdollisuuksien puolesta. Tee se Suomessa -kampanjasivusto esittelee matkailukohteita, joita on kehitetty maaseuturahaston tuella esimerkiksi paikallisten Leader-ryhmien kautta. Lisää kohteita päivitetään vielä kesän mittaan.

Varsinais-Suomesta mukana on muun muassa Liedon Vanhalinna – Suomen tutkituin ja löydöiltään rikkain muinaislinna (kuvassa). Linnavuoren alueelta on löydetty esineistöä rautakaudelta asti. Vanhalinnan museosta löytyy muun muassa kotimuseo ja aika ajoin vaihtuvia näyttelyitä. Museokauppa Hildan puodissa on pieniä matkamuistoja ja se on auki aina samaan aikaan museon kanssa.

Laitilan Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kulttuuripolku ja kesäkahvila. Samalla alueella sijaitsee myös viime kesänä suuren suosion saanut KasiTori, josta voi tehdä löytöjä kirpputorimaiselta vintiltä ja ostaa kotiin tuomisia tarjolla olevasta laajasta kirjosta paikallisia tuotteita, aina tuorevihanneksista käsitöihin.

Varsinais-Suomen aatelia ovat myös toinen toistaan tunnelmallisemman saaristokohteet. Esimerkiksi keskellä Saaristomeren kansallispuistoa suojaisessa lahdessa palvelee vierasvenelaituri ja kahvilaravintola Bodö, jonka palveluihin kuuluu myös bed&breakfast -majoitusta sekä mahdollisuus elämysyöpymiselle TENTSILE-puumajoituksessa! Kesätekemistä haluavat voivat vuokrata kanootin sekä SUP-laudat tai lähteä luontopolulle seikkailemaan. BistroCafé Bodön tarjoaa lähituottajien raaka-aineista valmistettuja herkullisia annoksia ja leivonnaisia sekä oluita ja siidereitä. Alueella on myös mahdollista saunoa!

Jos taas haluaa lomailla omassa rauhassa luonnon keskellä patikoiden, kannattaa suunnata vaikka Kurjenrahkan kansallispuistoon. Puisto on Varsinais-Suomen suurin suojeltu, luonnontilainen suoalue. Nimensä mukaisesti Kurjenrahka on kurkien kotisuo, joten lintujen bongailu onnistuu mainiosti lintutorneilla. Kohde sopii kaiken ikäisille ympäri vuoden ja Kurjenpesän luontotuvan piha soveltuu myös liikuntaesteisille. Kansallispuistoon sijoittuva Kuhankuono on tunnettu tärkeänä rajapaikkana jo yli 600 vuoden ajan. Kuhankuonon rajakivelle ulottuvat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon kunnat.