EkoSparraamosta apua kestävän kehityksen tekoihin!

Nainen laittaa kartonkiroskaa keräyslaatikkoon.

 

Haluaisitko oppia vähentämään energiankulutusta, kompostoimaan tai järjestämään kestävämpiä tapahtumia? Oletko suunnitellut pörriäispellon perustamista tai vieraslajien torjuntaa? Varaa maksuton tapaaminen Leader Varsin Hyvän ympäristösuunnittelijan kanssa ja toteuta unelmasi ammattilaisen avulla!

Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hankkeen lanseeraama EkoSparraamo auttaa kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä kuntia, yhdistyksiä, yhteisöjä tai vaikka yksityishenkilöitä. Ympäristösuunnittelija Ina Fagerlundin kanssa voi sopia maksuttoman konsultaation, jossa saa asiantuntijan apua käsillä olevaan kysymykseen. 

– Minulla on hyvä yleiskäsitys kestävästä kehityksestä. Ja jos apua tarvitsee johonkin oikein spesifiin kysymykseen, niin etsin sopivan asiantuntijan avuksi, Fagerlund lupaa. 

Konsultointiaikoja voi kysellä sähköpostilla osoitteesta ina.fagerlund@varsinhyva.fi

EkoSparraamon toimintaan pääsee tutustumaan myös keskiviikkona 2. helmikuuta klo 18 järjestettävässä Kello kuuden Varsin Hyvässä tietoiskussa. Fagerlund ottaa Teams-kokoukseen ilmoittautumisia vastaan sähköpostitse. 

– Korona on vapauttanut aikaa suunnitella tulevaa. Nyt on hyvä hetki rakentaa raamit, jotta pääsee töihin heti, kun se on taas mahdollista. Kevät on uudistumisen aikaa, hän kannustaa.

EkoSparraamo on hyödynnettävissä Varsin Hyvän toiminta-alueella, eli Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueilla. Myös Leader Ravakan alueella Vakka-Suomessa on vastaava EkoSparraamo. 

Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä

Kestävä kehitys voidaan jakaa neljään osa alueeseen: ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. EkoSparraamosta voi kysyä apua näihin kaikkiin! Usein yhdellä teolla onnistutaan kasvattamaan kestävyyttä useammastakin näkökulmasta. 

– Jos onnistuu esimerkiksi vähentämään energiankulutusta, sillä on yleensä positiivinen vaikutus sekä ympäristön että talouden näkökulmasta, Fagerlund kertoo esimerkkinä.

– Tai jos suunnittelee kyläyhdistykselle sellaista toimintaa, jonka kautta saa mukaan uusia sukupolvia ja juuri maalle muuttaneita, niin sillä on vaikutusta sekä kulttuuriseen että sosiaaliseen kestävyyteen, hän jatkaa. 

Hyviä esimerkkejä kestävistä teoista maaseudulla on Fagerlundin mukaan esimerkiksi yksittäisten kauppiaiden organisoimat kauppabussit, jotka keräävät kaikki kylän vanhukset samaan aikaan kauppaan. Ympäristö kiittää kimppakyydistä ja ikäihmiset saavat ruokaostosten lomassa sosiaalisia kontakteja. 

Apua matalalla kynnyksellä

Nainen istuu tietokoneen ääressä.
Leader Varsin Hyvän ympäristöneuvoja Ina Fagerlund on tavattavissa pääsääntöisesti alkuviikosta. Konsultointi onnistuu myös koronaturvallisesti etäyhteydellä.

Kestävän kehityksen teko voi olla pieni tai suuri – neuvontaa tarjotaan matalalla kynnyksellä kaikille! EkoSparraamo voi järjestää myös koulutusta, vierailuja tai infotilaisuuksia. 

– Kevään aikana olemme suunnitelleet vierailua Salon uuteen ekovoimalaitokseen ja koulutusta kompostoinnista. Ideoita muistakin koulutuksista ja vierailukohteista otetaan vastaan, Fagerlund vinkkaa. 

Ympäristösuunnittelijan avulla voi tehdä myös ympäristösitoumuksia ja laskelmia esimerkiksi energian tai vedenkulutuksesta.

 

Eko-vinkkejä maaseudulle:

Lasipurkkeja, joiden päällä teksti: Vähennä kulutusta ja kierrätä.
Jos jokainen suomalainen kierrättää yhden metallipurkin, siitä tulee yhteensä yli viisi miljoonaa kierrätettyä metallipurkkia. Pienistä puroista kasvaa iso virta! Lisäksi pitää muistaa, että jo tuotteiden valmistus kuluttaa luonnonvaroja, joten kulutuksen vähentäminen on kaiken A ja O.
Multaa käsissä ja kuvan päällä teksti: Kompostoi!
Kun biojätteen kompostoi ja muut jätteet kierrättää, polttokelpoisen jätteen tyhjennysväli voi olla jopa kolme kuukautta. Kompostista saat samalla itse valmistamaasi multaa pihatöihin ja kukkaruukkuihin.
Mikrofonin kuva ja päällä teksti: Tee yhteistyötä.
Voisitko käyttää naapureidesi kanssa samaa jäteastiaa? Tai voisiko samalla alueella toimivat yhdistykset tehdä suurimpia hankintoja yhdessä? Esimerkiksi äänentoistokalusto voisi olla useamman yhdistyksen yhteinen. Kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea! Yhteistyön tekeminen ja kimppakyytien suosiminen lisäävät myös sosiaalista hyvinvointia.
Omenapuu, jossa keltaisia omenoita ja kuvan päällä teksti: Järjestä kestäviä tapahtumia!
Tapahtumissa kannattaa tarjota kasvispainotteista lähiruokaa sesonkien mukaan. Esimerkiksi letulla on pienempi hiilijalanjälki kuin makkaralla ja naapuritilan omenalla pienempi kuin ulkomailta tuodulla banaanilla. Kertakäyttöastioiden käyttöä voi vähentää pyytämällä ihmisiä ottamaan oman mukin mukaan. Tapahtuman aikataulussa kannattaa huomioida käytettävissä olevat bussivuorot tai kannustaa osallistujia käyttämään polkupyöriä ja kimppakyytejä.
Mehiläiset työssään ja kuvan päällä teksti: Jätä nurmikko leikkaamatta!
Pihan pörriäisillä on tärkeä tehtävä pölyttäjinä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajina, mutta niiden elintila kapenee koko ajan ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, vieraslajien ja hyönteismyrkkyjen seurauksena. Kun jätät edes osan nurmikosta leikkaamatta, tarjoat samalla elintilaa pörriäisille ja edesautat sitä, että saat seuraavanakin vuonna mustikat poimittua lähimetsästä.

EkoTeko-hanke aktivoi yhdistyksiä tekemään ympäristötekoja maaseudulla

Ihmisiä luonnossa.

 

Kiinnostaako yhdistystänne ympäristöasiat, mutta ette oikein tiedä, mistä lähteä liikkeelle? Kutsukaa EkoTeko-hankkeen työntekijä kylään neuvontakäynnille. Apua on tarjolla muun muassa kierrätyksen aloittamiseen, energian säästämiseen tai vaikka ympäristöaiheisten tapahtumien järjestämiseen.

Leader Varsin Hyvän ja Leader Ravakan EkoTeko-hankkeet ovat saaneet jatkoaikaa kesään 2022 asti. Vielä on siis aikaa ottaa kaikki hyöty irti hankkeen palveluista. Varsin Hyvän hanke toimii Kaarinassa, Liedossa, Maskussa, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa, Raisiossa, Ruskolla, Sauvossa, Taivassalossa ja Turussa. Ravakan vastaava hanke on käynnissä puolestaan Eurajoella, Laitilassa, Mynämäellä, Pyhärannassa, Raumalla, Uudessakaupungissa ja Vehmaalla. 

Hankkeet palvelevat sekä hankealueen yhdistyksiä, asukkaita että kuntia. Apua on tarjolla kestävän kehityksen mukaisten valintojen ja toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ekologisen kestävyyden lisäksi tarjolla on apua myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittämiseen. 

Hankekoordinaattori Tiina Saaresranta kannustaa maaseudun yhdistyksiä olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä.

– Aika usein ajatellaan, että ympäristön tilaa parantavia toimenpiteitä tekevät vain varsinaiset luonnonsuojelujärjestöt tai vesiensuojeluyhdistykset, mutta iät ja ajat myös kyläyhdistykset ja muut toimijat ovat tehneet asioita ympäristön eteen, hän muistuttaa. 

Tiina Saaresranta.
Tiina Saaresranta on EkoTeko-hankkeen koordinaattori. Kuva: Janica Vilen. 

Tiedotusta ja tapahtumia!

Kuluneen parin vuoden aikana hankkeessa on järjestetty paljon tiedotustilaisuuksia, retkiä ja työpajoja. Esimerkiksi Naantalin Röölässä on järjestetty villiyrtti-ilta, ja Laitilassa pidettiin kurssi syötävän metsäpuutarhan perustamisesta. 

– Luonnonvarojen kuten sienten ja villiyrttien hyödyntäminen ruokavaliossa kiinnostaa nyt paljon. Ruoka on yksi suurimmista tekijöistä hiilijalanjäljessämme. Aina jos saa yhdenkin raaka-aineen haettua suoraan metsästä, niin sillä on merkitystä, muistuttaa Saaresranta. 

Lisäksi hän uskoo, että metsän antimien ja esimerkiksi villiyrttien hyödyntäminen muokkaa samalla ihmisen suhdetta luontoon, ympäristöön ja kuluttamiseen. 

Mynämäellä EkoTeko-hanke taas järjesti keskusteluillan liikenteen päästöjen vähentämisestä. Paljon ihmisiä keränneessä tapahtumassa asiantuntijat kertoivat kestävän autoilun mahdollisuuksista. 

– Moni kaipasi asiantuntijan näkemystä esimerkiksi sähköautoilun hyvistä ja huonoista puolista, kertoo Saaresranta. 

Energiansäästöviikolla hanke teki live-videoita sosiaaliseen mediaan alueen eri yhdistysten tekemistä ekoteoista. Ekotekoja on listattu myös EkoTeko-blogiin, jota pääsee lukemaan tästä linkistä. 

Muistilappuja kiinnitettynä kangastauluun.
EkoTeko-hanke oli elokuussa 2020 mukana Uudenkaupungin Minifarmi-messuilla, jossa kerättiin ylös ihmisten tekemiä ekotekoja. Kuva: Tiina Saaresranta.

Kierrätys kiinnostaa maaseudulla ja saaristossa

Saaresrannan mukaan maaseudun yhdistykset ovat olleet hankkeen aikana aktiivisia ja miettineet paljon sitä, miten yhdistyksen perustoiminta saadaan kestävälle pohjalle. Moni on lähtenyt tekemään konkreettisia parannuksia esimerkiksi oman kylän kierrätysmahdollisuuksien parantamiseksi. 

– Maaseudulla kierrätykseen liittyy se ongelma, että kierrätyspisteet ovat kaukana ja usein sellaisissa paikoissa, joihin ei pääse julkisilla. Kierrättäminen edellyttääkin maaseudulla ja saaristossa melkein aina oman auton käyttöä. Väestöpohjan pitäisi olla aika iso, jotta kuljetukset saadaan kannattaviksi, mutta esimerkiksi Livonsaarella Saariston Savotta ry otti vastuun jäteastioiden hankinnasta ja kuljetusten maksuista. Nyt saarella on tosi hyvät kierrätysmahdollisuudet ja ihmiset voivat liittyä mukaan maksamalla pienen vuosimaksun, Saaresranta kertoo. 

Mies koivun vieressä.
Ekoteko hanke järjesti useita Hyvinvointia metsästä -tilaisuuksia yhdessä Metsäkeskuksen kanssa. Niissä perehdyttiin muun muassa siihen, miten metsä voi toimia hyvinvoinnin lähteenä ilman hakkuita. Kuvassa käynnissä näytös pakurin kasvatuksesta. Kuva: Tiina Saaresranta.

Yhtene ympäristö -hanke mukana yhteistyössä

Saaresrannan lisäksi hankkeessa työskentelee Varsin hyvän puolella myös Ina Fagerlund. Ravakan alueella EkoTeko-hankkeen tavoitteita tukee myös Yhtene ympäristö -teemahanke, jonka kautta yhdistykset voivat hakea Leader-tukea pieniin investointeihin.

– Nyt on siis hyvä mahdollisuus saada ensin EkoTeko-hankkeelta neuvonta-apua ja sen jälkeen Yhtene ympäristö -hankkeelta tukea toteutukseen. Investointeihin myönnettävä tuki on 50 %, mutta omavastuuosuudesta 75 %  pystyy kattamaan talkootyöllä, Saaresranta kertoo.  

 

Teksti: Janica Vilen

 

LUE LISÄÄ:

10 vinkkiä ekologisempaan yhdistystoimintaan!

EkoTeko-hanke tutustutti ihmisiä villiyrtteihin Röölässä – katso video!

Tervetuloa kuuntelemaan innovatiivisia näkemyksiä kiinteistöjen uusista käyttömahdollisuuksista!

Yhteisötila Tuukin keittiö.

 

Mielenkiintoinen webinaari kiinteistöjen uusiokäytöstä tulossa keskiviikkona 24. maaliskuuta klo 18–20.

Rakennuksen uusi elämä -webinaarissa esitellään rakennusten uusia käyttömahdollisuuksia sekä esimerkkejä ja korjausvinkkejä tilojen käyttöasteen nostamiseksi. Puheenvuoron saavat asiantuntijat ja maaseudun kehittäjät, jotka käsittelevät aihetta niin toiminnallisuuden kuin säilyttävän korjaamisenkin näkökulmasta.

Webinaarissa kuullaan muun muassa Auran keskustassa toimiva Auraamon ja Mynämäen Yhteisötila Tuukin (artikkelikuvassa) tarinat. Asiantuntijapuheenvuoron säilyttävästä korjaamisesta pitää Lauri Leppänen Restart Oy:stä.

Tilaisuus on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille, erityisesti yhdistyksille ja kunnille, joilla on uutta toimintaa kaipaavia tiloja tyhjillään.  

Webinaari järjestetään Teams-yhteydellä, ilmoittautumislinkki http://dy.fi/89b

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Leader Varsin Hyvä, Leader Ravakka, Varsinais-Suomen Kylät, Kyvykkäät kylät -hanke ja Ekoteko-hanke.

OHJELMA

18:00 Tervetuloa/ Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen kylät, Kyvykkäät kylät-hanke.
18:10 EkoTeko edistää kestävää kehitystä/ Pia Poikonen, Leader Varsin Hyvä.
18:15 Älykkäät kylät /Älykkäät kylät- teemaryhmän koordinaattori Sami Tantarimäki.
18:30 Monitoimitalo Auran Auraamo/ Elinkeinoasiantuntija Anna-Mari Alkio.
18:45 Keskustelua, kysymyksiä, kommentteja
19:00 Yhteisötila Tuuki/ Katja Rippstein, Wirmon martat.
19:15 Säilyttävä korjaaminen/ Lauri Leppänen, Restart Oy.
19:30 Muuttuva kerhotalo/ Aleksis Klap, Nunnan seudun asukasyhdistys.
19:45 Keskustelua, kysymyksiä, kommentteja

EkoTeko-hanke esittelee energiansäästöviikolla yhdistysten ekovinkkejä

Tiina Saaresranta.

 

Leader Ravakan ja Leader Varsin Hyvän yhteinen EkoTeko – yhdistykset kestävän kehityksen kärkeen -hanke aloittaa 5. lokakuuta energiansäästöviikon kunniaksi kampanjan, jossa jaetaan somessa vinkkejä ja tietoiskuja sekä tutustutaan yhdistysten onnistuneisiin esimerkkeihin Facebookin livelähetyksissä. Vierailukohteita ovat ainakin Kodiksamin kylätalo Raumalla, Livonsaaren kyläläisten oma kierrätyspiste Naantalissa, Nautelankoski Liedossa ja Yhteisötila Tuuki Mynämäellä.

– Luvassa on havainnollistavia esimerkkejä liittyen muun muassa energiansäästöön, kierrätykseen ja jakamistalouteen. Kylillä tehdään monia asioita, mutta niitä ei ehkä itse sanoiteta energiaa säästävinä tekoina. Viikon aikana haluamme tuoda esiin tärkeitä ja helposti kopioitavia ratkaisuja, joita muut ovat jo tehneet, kertoo EkoTeko-hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta (artikkelikuvassa).

EkoTeko-hankkeen kampanjassa aktivoidaan maaseudun asukkaita, yhdistyksiä ja muita toimijoita energiansäästöön päivittäin vaihtuvien teemojen avulla. Viikon teemoja ovat kierrätys, ruoka, asuminen, liikkuminen sekä kuluttaminen ja jakamistalous.

Kampanja toteutetaan Facebookissa Ravakan ja Varsin Hyvän sivuilla sekä Instagramissa.

Leaderit tekivät kestävän kehityksen lupauksen

Ympäristö- ja kestävyysnäkökulmat ovat yksi painopiste molempien Leader-ryhmien paikallisissa kehittämisstrategioissa. Leader-ryhmät ottavat osaa valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon nyt ensi kertaa. Sekä Ravakka että Varsin Hyvä ovat laatineet myös omat Kestävän kehityksen lupaukset.

– Leader-ryhmissä valmistellaan tulevan EU-ohjelmakauden 2021–2027 strategioita. Ympäristöön, energiansäästöön ja kestävään elämäntapaan liittyvät asiat kiinnostavat yhä enemmän ja ovat nousseet esiin myös valmistelua tehdessä. Me haluamme tarjota tietoa ja herättää keskustelua teemoista, jotka alueen ihmiset kokevat tärkeiksi. Samalla kiinnitämme huomiota myös omaan toimintaamme, Saaresranta korostaa.

 

EkoTeko-hankkeen tehtävänä on herättää keskustelua, tarjota asiantuntija-apua, järjestää tapahtumia ja koulutuksia sekä kannustaa yhdistyksiä, yhteisöjä ja asukkaita toimimaan ympäristömme ja kestävän kehityksen hyväksi. Hanke julkaisee Ekotekoja-blogia, jossa kerrotaan maaseudun yhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden kestävää kehitystä edistävistä teoista ja kokemuksista.

Motivan organisoima valtakunnallinen energiansäästöviikko järjstetään 5.–11. lokakuuta. Energiansäästöviikko nostaa puheenaiheeksi suomalaisten energiankäytön ja lukuisat keinot tehostaa energiankulutusta sekä saavuttaa säästöjä niin työpaikoilla, kouluissa, liikenteessä kuin kotonakin.

10 vinkkiä ekologisempaan yhdistystoimintaan!

 

Yhdistys voi pienellä tai suurella teolla edistää ympäristön hyvinvointia ja kantaa kortensa kekoon ilmaston hyväksi. Konkreettisilla teoilla yhdistys luo muille esimerkkiä ja toimii ympäristövaikuttajana! Leader Varsin Hyvän ja Ravakan yhteinen EkoTeko-hanke kirjasi kymmenen vinkkiä yhdistystoimijalle. EkoTeko-hankkeen voi kutsua myös käymään, jos haluat miettiä yhdessä asiantuntijan kanssa keinoja valitsemasi ekoteon toteuttamiseksi. 

1. Tarjoa vieraillesi luomukahvia tai -teetä

Kahvittelu on tärkeä osa yhdistyselämää. Tarjoa tilaisuuksissa luomua, näin edistät luonnonmukaista viljelyä ja ympäristön hyvinvointia. Maukkaan ja puhtaan kahvin lisäksi tarjoat näin myös hyvää mieltä ja esimerkilläsi edistät ympäristötietoisuutta.

2. Vähennä autoilua

Järjestä kokouksiin ja tapahtumiin kimppakyytejä tai yhteiskuljetuksia. Kimppakyydit voi sopia vaikka yhteisen WhatsApp-ryhmän, sähköpostilistan tai soittoringin kautta. Innosta ja kampanjoi paikalle saapumista polkupyörällä tai jalan. Näin vähennät ilmastopäästöjä ja kannustat ihmisiä muuttamaan liikkumistottumuksiaan.

3. Lisää kierrätystä

Järjestä, kirppis, rompetori tai luo alueellesi oma kierrätys- ja tavaroidenvaihtoryhmä Facebookiin. Nykypäivänä on useita tapoja löytää tavaroille uusi omistaja ja pidentää niiden käyttöikää. Monet ilahtuvat edullisista ja käyttökelpoisista tavaroista.

4. Laita roskat kuriin

Järjestä keväällä yleisten alueiden ja tienvarsien roskienkeruutalkoo, jonka päätteeksi voi pitää mukavan kahvihetken; tai järjestä tempaus, jossa asiantuntija opastaa jätteiden lajittelusta. On tärkeää saada jätteiden määrä vähenemään ja ihmiset lajittelemaan roskat oikeisiin paikkoihin.

5. Adoptoi luonnonvarainen lemmikki

Adoptoi yhdistyksellesi luonnonvarainen ”lemmikki”, esimerkiksi tiainen tai mehiläinen ja tee jotain hyödyllistä tämän eläimen hyvinvoinnin puolesta. Rakenna linnunpönttö, säästä kelopuu, kylvä kukkia joista pölyttäjät pitävät, tee hyönteishotelli jne.

6. Järjestä etäkokous, -koulutus tai -tapahtuma

Etäkokous tai -työpaja on hyvä vaihtoehto monissa tilanteissa ja säästää liikkumiseen kuluttamaamme energiaa.

7. Suunnittele yhdistyksesi toiminta ympäristön hyväksi

Lisää seuraavaan vuoden toimintasuunnitelmaan kohta siitä, mitä konkreettista yhdistyksesi tekee ympäristön hyväksi tulevalla kaudella. Toiminta ympäristön hyväksi on satsaus oman alueenne ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin. 

8. Osallistu ympäristökampanjoihin ja teemapäiviin

Teemapäivään tai kampanjaan osallistuminen on kätevä tapa toteuttaa ympäristöaiheinen tapahtuma. Teemoja on paljon erilaisia, kuten Suomen luonnon päivä, energiansäästöviikko, ylikulutuspäivä jne. Näihin on usein jo valmiita ideapaketteja, materiaaleja, ja ne saavat julkisuutta tiedotusvälineissä.

9. Käytä ekologisia ja hajusteettomia puhdistusaineita

Vähemmän ympäristöä kuormittavia tiski- tai siivousaineita voi ostaa valmiina kaupasta, tai niiden valmistamisen voi oppia. Netistä löytyy paljon ohjeita, ja näiden valmistamiseksi yhdistys voi järjestää mukavan työpajan.

10. Vähennä veden- ja sähkönkulutusta

Yhdistyksen käytössä olevissa tiloissa voi vähentää vedenkulutusta tiskauksen, siivouksen yms yhteydessä, tai huolehtimalla siitä, että esim. hanat ja wc:t eivät turhaan kuluta vettä. Jos yhdistyksellä on mahdollista vaikuttaa käyttämiensä tilojen lämmitysratkaisuihin, suosi uusiutuvaa energiaa ja tarkkaile huonelämpötiloja. 

 

EkoTeko – yhdistykset kestävän kehityksen kärkeen on Leader Varsin Hyvän ja Ravakan yhteinen hanke, joka järjestää tapahtumia ja antaa neuvontaa alueensa toimijoille ekologisen ja kestävämmän maaseutuelämän puolesta. 

 

Ota yhteyttä:

Hankekoordinaattori Tiina Saaresranta

044-7929005

tiina.saaresranta@varsinhyva.fi

Ekotekoja-blogi: https://www.varsinhyva.fi/arkisto/blogi/

Lisätietoja: https://www.varsinhyva.fi/ekoteko/

http://www.ravakka.fi/leader_ravakka/yhdistyksille/ekoteko-hanke 

EkoTeko-hanke järjestää Laitilassa kurssin syötävän metsäpuutarhan perustamisesta

Kaksi hillamarjaa.

 

Mikä on syötävä metsäpuutarha? Miten sen voi perustaa? Miten sitä hoidetaan? Minkälaista satoa sieltä saa? Näihin asioihin perehdytään Syötävä metsäpuutarha –kurssilla Laitilassa sunnuntaina 23.8.

Leader Ravakan ja Varsin Hyvän EkoTeko-hanke järjestää Laitilassa kurssin syötävästä metsäpuutarhasta sunnuntaina 23. elokuuta kello 13–17. Iltapäivän aikana opitaan metsäpuutarhan suunnittelusta sekä ruokaa tuottavien puiden, pensaiden ja monivuotisten hyötykasvien kasvatuksesta. Kurssilla saa inspiraatiota ja käytännön vinkkejä oman syötävän maiseman luomiseen.

Kurssi sisältää luennon, opastetun kierroksen ja harjoitteita 2011 perustetussa syötävässä metsäpuutarhassa. Kurssin vetäjä Joel Rosenberg (TaM, erä- ja luonto-opas) on erikoistunut syötäviin kasveihin, ja toimii kouluttajana useissa oppilaitoksissa ja organisaatioissa.

Syötävä metsäpuutarha on monilajinen ja monikerroksinen metsäekosysteemiä jäljittelevä puutarha. Se tuottaa ruokaa, kauneutta ja pitää yllä maan viljavuutta ekologisesti ilman merkittäviä ulkoisia tuotantopanoksia. Syötävä metsäpuutarha on lähtöisin tropiikista, jossa ihmiset saavat ravintonsa, kuitunsa, lääkkeensä, rehunsa ym. tarveaineet monikerroksisista kotipuutarhoista. Britti Robert Hart toi konseptin 70-luvulla Eurooppaan ja pohjoisessa nyt kokeillaan sen sovelluksia.

– Minulle tämä on oppimista luonnosta, omavaraistumista, luovuuden lähde ja kohde ainakin, kertoo Joel Rosenberg.

Kurssille voidaan ottaa vain rajoitettu määrä osallistujia.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset mahdollisimman pian:

tiina.saaresranta@varsinhyva.fi

040 7929 005

 

Kuva: maaseutuverkosto / Antti Saraja

EkoTeko-hanke tutustutti ihmisiä villiyrtteihin Röölässä – katso video!

Mia Vieltojärvi

 

Naantalin saaristossa, Rymättylän Röölässä, järjestettiin keskiviikkona 17. kesäkuuta Villiyrtti-ilta, jonka aikana opittiin tunnistamaan ja keräämään villiyrttejä sekä valmistamaan niistä monenlaisia herkkuja. 

Oppaana villiyrttien maailmaan toimi luonto- ja eräopas Mia Vieltojärvi. Illan vinkkeihin ja resepteihin on mahdollista tutustua vielä jälkikäteenkin tapahtumasta tehdyn videokoosteen välityksellä.

Villiyrtti-illan järjestivät Röölän kylätoimikunta ry ja EkoTeko-hanke, joka on Leader Varsin Hyvän ja Ravakan yhteinen ponnistus ekologisemman maaseudun hyväksi. Hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta on kirjoittanut illasta tunnelmia EkoTeko-hankkeen blogiin. 

 

Kuvassa Mia Vieltojärvi tarjoilemassa maistiaisia kuusenkerkkäsiirapista ja voikukkahillosta.