Varsinais-Suomi on Suomen suurin tuottaja porkkanan, sipulin ja lantun viljelyssä. Lounais-Suomen Koulutuskuntayhtymän luotsaamassa Yhteistyöllä tulosta -hankkeessa on autettu vihannesviljelijöitä muun muassa laatutappioiden vähentämisessä.
Maaseuturahaston kautta rahoitettu Yhteistyöllä tulosta -kehittämishanke käynnistyi vuonna 2015 ja se päättyy vuoden 2019 lopussa. Hankkeelle oli kysyntää, sillä monilla viljelijöillä oli haasteita vihannesviljelyssä. Esimerkiksi varastotautien aiheuttamat laatutappiot olivat merkittäviä. Laatutappioiden seurauksena syntyi myös merkittävä määrä lajittelujätettä. Pahimmassa tapauksessa kokonaisia varastoeriä jouduttiin kuljettamaan jätteeksi varastotautien leviämisen vuoksi.
– Haluttiin lähteä kehittämään avomaan viljelyä laajemmin ja saada kotimaisten vihannesten tarjonta ympärivuotiseksi, sanoo hanketta luotsannut Susanna Saari.
Hankkeen myötä vihannesten säilyvyydessä on saavutettu selkeää parannusta. Esimerkiksi porkkana on saatu säilymään jo kesäkuuhun saakka. Hankkeen lähtökohtana oli, että vihannesten laatua haluttiin parantaa. Parempilaatuiset vihannekset vähentävät merkittävästi laatutappioita. Samalla kotimaisen viljelyn kannattavuutta on pystytty parantamaan ja ympäristövaikutuksia pienentämään. Hankkeen kohderyhmä ovat Varsinais-Suomen avomaan vihannesviljelijät, joiden osaamista on kehitetty hankkeen asiantuntijoiden ja viljelykokeilujen avulla.
– Ollaan tehty erilaisia viljelykokeita, testattu erilaisia lajikkeita, lannoituksia ja viljelymenetelmiä. Ollaan kokeilu myös aivan uusia kasveja, kertoo hankkeessa asiantuntijana toiminut viljelykonsultti Jan Langerak.
Hankkeessa ovat olleet mukana lähes kaikki vihannekset, mutta pääasiassa hankkeessa keskityttiin taloudellisesti tärkeisiin porkkanaan, varhaisperunaan ja sipuliin. Varsinais-Suomi on myös punajuuren ja lantun suurin tuottaja, joten myös ne olivat mukana hankkeen kokeilukasveissa. Vihannesten varastonkestävyyttä on pystytty parantamaan merkittävästi vähentämällä varastotauteja. Vihannesten ulkoista ja sisäistä laatua on parannettu. Hyvät tulokset on saavutettu muun muassa tutkimalla maaperän rakennetta näytteillä ja tarpeen mukaan lisätty esimerkiksi puuttuvia hivenaineita maaperään. Samalla myös viljelymenetelmiä on kehitetty kouluttamalla viljelijöitä.
– Ryhmässä tekeminen on edesauttanut syiden selvittämistä. Voidaan vertailla ja pohtia mistä johtuu hyvä tai huono sato, kuvailee Langerak.
Porkkana on Varsinais-Suomen alueen merkittävin vihannes taloudellisesti ja määrällisesti tarkasteltuna. Porkkanan pahimmaksi tuholaiseksi on muodostunut viime vuosien aikana porkkanakemppi, jota vastaan ei ole kunnollista torjunta-ainetta. Hankkeessa on onnistuneesti kokeiltu porkkananviljelyä tuholaisverkkojen alla. Ilman verkkoja kasvaneet porkkanat osoittautuivat merkittävästi huonompilaatuisiksi. Verkkoja kokeiltiin porkkanan viljelyssä ensimmäistä kertaa Varsinais-Suomessa.
Hanke on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta ja rahoitus on myönnetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 450 000 euroa.
Teksti ja kuvat Anssi Ketonen www.haloomaaseutu.fi