Loimaan yrityspalvelut järjestää matkailutilaisuuden maatalousmuseo Sarkassa Loimaalla keskiviikkona 19.4. klo 9⎯12. Tilaisuus on tarkoitettu Loimaan seutukunnan alueella toimiville matkailuyrittäjille, jotka haluavat kuulla matkailualan rahoitusmahdollisuuksista, verkostoitua ja kertoa omasta toiminnastaan.
Loukonkulman Lukko rakensi Pöytyän Kuntomylly -hankkeessaan kokonaisen liikuntahallin Pöytyän Kumilan kylään vuonna 2018. Yli 500 000 euron hanke vaati erityisen hyvää suunnittelua, yhteistyökumppaneiden sitouttamista ja yhdistyksen omaa riskinottoa.
– Hanke oli valtava ponnistus pienelle yhdistykselle ja pienelle kylälle – ja se onnistui yli odotusten, kehuu hankkeelle Leader-rahoituksen myöntänyt Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.
Lukontalon yhteyteen rakennetussa 720-neliöisessä liikuntahallissa voi pelata muun muassa pesäpalloa, koripalloa, sulkapalloa ja salibandya. Kun liikuntahalli tuli valmiiksi, kunnostettiin vielä vuonna 1981 rakennettu 240-neliöinen Lukontalo, joka toimii nyt hyvin varusteltuna juhla- ja kokoustilana.
– Siellä on järjestetty tilaisuuksia laidasta laitaan: huutokauppoja, syntymäpäiviä, hautajaisia ja vaikka mitä. Nyt täällä on sellaiset tilat, että tänne voi tulla pitämään vaikka eri urheilulajien leirejä. Molemmilla puolilla tapahtuu koko ajan ja käyttöaste on kohtuullinen, kertoo hanketta koordinoinut Paavo Kallio.
Suurin vaikutus hankkeella on ollut siihen, että alueen lapset ja nuoret ovat saaneet paikan harrastaa. Mutta vaikutuksia on ollut myös aikuisten urheilun puolella.
– Esimerkiksi pesäpalloa Pöytyällä olisi mahdotonta pelata valtakunnan ykkössarjaa ilman tätä hallia, Kallio toteaa.
Paavo Kallio ja Ville Arkkila POP Areenalla.
Kestävän kehityksen periaatteet käytössä
Liikuntahalli rakennettiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Kaikki pinnat on suunniteltu niin, että ne kestävät aikaa ja kovaakin kulutusta. Ikkunat ovat luodinkestävää lasia ja tilaan suunniteltiin optimaalinen led-valaistus. Halli täyttää monien lajien kriteerit ja on siksi kovassa käytössä koko ajan. Seuroja tulee Pöytyälle treenaamaan ympäri Varsinais-Suomen.
Kestävää kehitystä ajateltiin myös energiaratkaisuissa.
– Uusi puoli lämpeää maalämmöllä ja vanha puoli saatiin myös remontin jälkeen maalämpöön. Se on ollut oiva ratkaisu, sillä maalämmön avulla hallin lämmityskustannukset ovat pysyneet kohtuullisina myös energiakriisin aikana, kehuu hankkeessa mukana ollut Ville Arkkila.
POP Areena lämpeää maalämmön avulla.
7 000 tuntia talkoita
Kuntomylly-hanke on tuonut alueelle paitsi lisää liikuntamahdollisuuksia myös elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. POP Areenan rakentamiseksi ja Lukontalon kunnostamiseksi tehtiin yli 7 000 tuntia talkoita.
– Tässä kylässä on aina ollut äärettömän kova talkoohenki ja tämä projekti nosti talkooinnostuksen taas aivan uusiin sfääreihin, kommentoi Paavo Kallio.
Ja innostus on jatkunut vielä näiden projektien jälkeenkin. Kylällä on esimerkiksi kunnostettu pesäpallokentän katsomo osana Leader-hanketta.
Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Vuosina 2014–2022 Varsinais-Suomen alueella on tehty erilaisten Leader-hankkeiden sisällä pitkälti yli 100 000 tuntia talkootyötä. Ohjelmakauden 2014–2022 aikana maaseuturahoituksella toteutetuissa hankkeissa tehdyn talkootyön arvo Varsinais-Suomessa nousee yli kahteen miljoonaan euroon.
Loukonkulman Lukon palkinnon kävivät maaseutugaalassa pokkaamassa Vesa Rantanen ja Simo Vähätalo.Leader-ryhmien palkinto pääsee Loukonkulman Lukon aiempien palkintojen joukkoon. Seura on palkittu aiemmin muun muassa Varsinais-Suomen urheilugaalassa.
3,7 miljoonaa euroa liikunnan hyväksi
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät rahoittivat ohjelmakauden 2014–2022 aikana yhteensä 147 liikuntahanketta, joihin myönnettiin tukea 3,7 miljoonaa euroa. Tällä hankerahoituksella Varsinais-Suomeen on saatu esimerkiksi 36 luontopolkua, 17 kuntoportaat ja 17 frisbeegolfrataa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on palkinnut Laatumarja – Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi -hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi kehittämishankkeeksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta.
ProAgria Länsi-Suomi ja Luonnonvarakeskus pääsivät juhlimaan vaikuttavaa hankettaan ja hyvää yhteistyötään Varsinais-Suomen maaseutugaalassa, kun heille jaettiin ohjelmakauden vaikuttavimman kehittämishankkeen palkinto. Palkintoa olivat vastaanottamassa hanketta toteuttaneet marjantuotannon asiantuntija Minna Pohjola ProAgriasta ja tutkimusprofessori Saila Karhu Luonnonvarakeskuksesta.
Ensi syksynä päättyvässä alueiden välisessä Laatumarja-hankkeessa on lisätty marjojen viljelyn tuottavuutta ja kannattavuutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Lounais-Suomi tuottaa jo neljänneksen koko Suomen mansikoista ja pensasmustikankin kasvatuskäyrät ovat lähteneet jyrkkään nousuun. Alueella on tällä hetkellä lähes 300 marjatilaa, jotka ovat päässeet hyötymään hankkeesta. Hankkeella on ollut myös valtakunnallisia vaikutuksia, sillä sen järjestämät webinaarit ovat olleet avoimia kaikille.
Hankkeessa tuotiin uutta tutkimustietoa yrittäjien tarpeisiin. Erilaisilla tilakokeilla ja maaperäanalyyseilla viljelijät saivat tietoa siitä, miten heidän tilansa tuotantoa voisi tehostaa. Hankkeessa testattiin uusia tuotantotapoja ja tutkittiin myös uusia lajikkeita, joita tuotiin Kanadasta asti.
– Meidän hankeaika meinasi loppua kesken, kun se prosessi oli niin pitkä. Ensin mansikoiden matka Atlantin yli kesti oman aikansa. Sitten Ruokavirasto tutki lajikkeet, ja vasta sen jälkeen me saimme ne testattavaksi Luonnonvarakeskukselle. Viime kesänä saimme jo alustavat laatumääritelmät tehtyä ja ensi kesänä saamme lopulliset tiedot, kun näemme, miten taimet ovat talvehtineet, kertoo Saila Karhu.
Uusien lajikkeiden joukosta on löytynyt jo potentiaalisia kilpailijoita Suomen nykyisille lajikkeille.
– Siinä testatessa pohdimme jo sitäkin, voiko mansikka olla liian makea, Karhu naurahtaa.
Maku on mansikoissa ensisijaisen tärkeä asia, sillä maku on se, jonka perusteella asiakas ostaa samaa lajiketta uudestaan. Maku on myös se, jonka avulla kotimaiset mansikat kilpailevat tuontimarjojen ja muiden herkkujen kanssa.
Tunnelikasvatus lisääntynyt hankkeen aikana selvästi
Kasvutunneli on kasvihuonetta huomattavasti kevyempi rakenteiltaan, ja sitä voi siirtää vaikka joka kesä. Kuva: Saila Karhu.
Hankkeessa saatiin uutta tietoa myös tunnelikasvatuksen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Lounais-Suomessa viljelijöillä on ollut vaikeuksia saada lupia kausitunneleihin, ja siksi hankkeessa lähdettiin etsimään työkaluja, joiden avulla tunnelit voi suunnitella niin, että lounaissuomalainen maalaismaisema säilyy mahdollisimman miellyttävänä.
– Tunnelit voi sijoittaa esimerkiksi lähelle tilakeskusta, ja tärkeimmässä katselusuunnassa mieluummin pitkittäin kuin poikittain, jolloin maisemaa menetetään mahdollisimman vähän, Saila Karhu selittää.
– Viljelijä voi myös kompensoida maiseman menetystä jossain muualla, esimerkiksi istutusten avulla tai avaamalla uusia alueita virkistyskäyttöön, Minna Pohjola jatkaa.
Toki viljelytoiminnan kehitys saa näkyä maisemassa, mutta projekti on avannut viljelijöiden silmät sille, kuinka monesta eri suunnasta heidän peltojaan katsellaan ja kuinka suuri merkitys niiden muokkaamalla maisemalla on ihmisille.
Tunnelikasvatus on lisääntynyt hankkeen aikana selkeästi, erityisesti Varsinais-Suomessa. Vuonna 2019 mansikkaa viljeltiin Varsinais-Suomen alueella tunneleissa 9 hehtaarilla ja vuonna 2022 jo 28 hehtaarilla. Vadelmankin hehtaarimäärät ovat tunneleissa yli kaksinkertaistuneet samana aikana.
– Koko Suomessa viljellään vadelmaa avomaalla noin 350 hehtaarilla ja tunneleissa 38 hehtaarilla. Silti tunneleista tulee vadelmaa jo enemmän kuin avomaalta, sillä tuotanto tehostuu tunneleissa aivan valtavasti, Pohjola kommentoi tilastoja.
Tunnelikasvatus ei rasita ympäristöä tavanomaista enempää, ja siinä voidaan käyttää biologista kasvinsuojelua. Tunnelissa saman sadon voi saada huomattavasti pienemmältä alueelta, ja tunneli myös pidentää satokautta merkittävästi molemmista päistä. Tunnelikasvatusta tehostaa myös se, että siellä marjat voi istuttaa suoraan poimintakorkeudelle.
Kasvutunnelissa marjat voi istuttaa suoraan poimintakorkeudelle. Kuva: Saila Karhu.
Makua sen sijaan on vaikea vertailla, sillä tunneleissa kasvatetaan pääsääntöisesti eri lajikkeita kuin avomaalla. Mutta Luonnonvarakeskus teki hankkeen aikana vertailuja, joissa samoja vadelmia kasvatettiin tunnelissa ja ulkona.
– Aistinvaraisesti ei huomannut, kumpi marja tulee tunnelista ja kumpi avomaalta, Karhu kertoo tuloksista.
Vaikka hankkeen aikana tunnelikasvatus lisääntyi selvästi, Pohjola uskoo, että suurin harppaus on vasta tulossa.
– Investointikustannukset ovat nousseet nyt niin paljon, että uusia tunneleita on rakennettu todella harkiten. Kasvua olisi ollut varmasti enemmän, jos tilanne maailmalla olisi toinen.
Mansikkaa, pensasamustikkaa, vadelmaa ja herukoita
Cordon-menetelmässä herukan kasvua tuetaan ylös päin. Kuva: Saila Karhu.
Hankkeessa keskityttiin mansikoihin, vadelmiin, pensasmustikoihin ja herukoihin. Erityisesti pensasmustikan viljelyn lisääntyminen on ollut selkeästi hankkeen ansiota.
Herukoille hankkeessa on kokeiltu Cordon-leikkausta, jossa pensas tuetaan niin, että se alkaa kasvaa ylöspäin viinin tavoin.
– Cordon-leikkauksen avulla saadaan suurempia ja näyttävämpiä terttuja, jotka sopivat hyvin esimerkiksi konditoriatuotteisiin. Kun tertut ovat täydellisiä, sadosta saadaan parempi hintakin, Saila Karhu selittää.
Lisäksi hanke seurasi hunajamarjan eli marjasinikuusaman suosion kehittymistä. Hunajamarja on suorakaiteen muotoinen ja muutaman sentin pituinen. Maultaan se muistuttaa mustikkaa, vadelmaa ja herukkaa.
Lounais-Suomi matkalla kärkituottajaksi
Hankkeen nimessäkin jo mainitaan, että Lounais-Suomen tavoite on nousta marjantuotannon kärkialueeksi Suomessa. Miten tavoite sitten etenee?
– Emme me vielä voi sanoa, että olisimme kärkituottaja, mutta suunta on oikea. Ala on kehittynyt paljon, erityisesti Varsinais-Suomessa. Satakunnassa kasvu on maltillisempaa, sillä siellä on vähemmän tuottajia ja pienempiä tiloja, Karhu vastaa.
Hanke toteutettiin otolliseen aikaan, sillä marjatiloilla on ollut valtava pula työvoimasta.
– Ensin työvoiman saatavuuteen vaikutti korona ja nyt sotatilanne. Siksi kaikki tuotantoa tehostavat toimet kiinnostavat nyt tiloilla erityisen paljon, Pohjola toteaa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on palkinnut Veljekset Kitola Oy:n toteuttaman Horeca-tuotteiden valmistus ja jakelu -hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi yritystueksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta.
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi EU:n maaseutuohjelmakaudella 2014–2022 yhteensä 328 yritystukea. Maaseudun yrityksille myönnetyn tuen määrä kohosi yli 24 miljoonaan euroon.
Ohjelmakauden vaikuttavimmaksi yritystueksi palkitussa hankkeessa Nousiaisissa toimiva Veljekset Kitola Oy lähti mukaan horeca-puolelle toimittamaan paikallisten viljelijöiden tuotteita paikalliseen ravintolamaailmaan. Hankkeen ansiosta yritys sai palkattua kahdeksan uutta työntekijää – myyntiin, pakkaamiseen ja kuljetuspuolelle. Nykyisin yritys työllistää jo noin 40 ihmistä ja liikevaihto on noussut lähes 13 miljoonaan euroon.
Veljekset Kitola Oy on vuonna 2007 Mynämäessä perustettu perunan ja kasvisten pakkaukseen ja tukkukauppaan erikoistunut elintarvikealan perheyritys. Toimintaa pyörittävät veljeksetVille ja Kalle Kitola.
Liiketoimintaa on vuosien varrella kehitetty tuoreus ja hyvä palvelu edellä. Yritys palvelee monipuolisesti kauppoja ja keskusliikkeitä ympäri Suomen ja on tunnettu luotettavista ja nopeista toimituksista. Vihannestukussa arvostetaan erityisesti paikallisten pientuottajien tuotteita ja se toimiikin hyvänä myyntikanavana varsinaissuomalaisille kasviksille.
Hankkeiden avulla kasvuun
ELY-keskus on myöntänyt yritykselle maaseuturahaston tukea useamman kerran matkan varrella. Esimerkiksi vuonna 2010 yritys muutti Nousiaisiin parempien liikenneyhteyksien varrelle ELY-keskuksen tuella.
– Remontoimme Telesten vanhasta teollisuuskiinteistöstä itsellemme uuden vihannestukun ja perunapakkaamon. Liikevaihto oli silloin noin miljoonan euron luokkaa ja mukana oli oman perheen lisäksi vain pari työntekijää, toimitusjohtaja Ville Kitola taustoittaa.
Nyt palkitussa hankkeessa yritys laajensi liiketoimintaansa horeca-puolelle. Hankkeessa muokattiin tiloja ja hankittiin tarvittava laitteisto.
– Nyt voimme pakata horeca-puolelle lähteviä kasviksia vaikka tietynkokoisiksi kuutioiksi pilkottuina. Yhteensä valikoimissamme on jo useita satoja eri tuotetta, Kitola kertoo.
Viimeisimmässä ELY-keskuksen tukemassa hankkeessa yritys luopui fossiilisesta polttoaineesta ja rakensi pihalleen aurinkovoimalan vuonna 2022.
– Aurinkovoima ja vihreät arvot ovat kiinnostaneet jo pitkään, mutta energian hinnan nousu antoi viimeisen sysäyksen investoinnille. Teimme laskelmat aurinkoenergiaan siirtymisestä jo kolme vuotta sitten. Silloin öljyn litrahinta oli 70 senttiä ja laskimme, että investointi aurinkoenergiaan olisi maksanut itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Nyt kun öljyn hinta tuplaantui, myös investoinnin kannattavuus parani.
– Meille aurinkoenergia on paras ratkaisu, sillä energian tarve on suurin nimenomaan kesällä, kun meille tuodaan paljon juuri pellolta nostettuja tuotteita jäähdytettäväksi.
Vuonna 2022 Kitolan pihaan valmistui aurinkovoimala.
Vielä on suunnitelmia jäljellä
Ville Kitola kiittelee ELY-keskusta hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella.
– Meidän kokemus on ollut mahtava. ELY-keskuksessa on aina ymmärretty meitä hyvin ja heidän kanssaan on ollut helppo toimia. Rahallisen tuen lisäksi olemme saaneet varmuutta omiin ideoihimme, kun ne on arvioitu järkeviksi ja kannattaviksi myös ELY-keskuksessa, hän kommentoi.
– Eikä tarina varmasti jää tähän. Meillä on vielä paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle!
Varsinais-Suomen maaseutugaalaa juhlittiin lauantaina 25. maaliskuuta Kaarinan Piikkiössä, Kavalton tilalla lähes sadan hengen voimin.
Varsinais-Suomen maaseutugaalassa jaettiin 12 palkintoa Varsinais-Suomen vaikuttavimmille hankkeille maaseutuohjelmakaudella 2014–2022. Palkintojenjaon lisäksi juhlassa nautittiin lähitilojen antimista koottu lähiruokalounas. Musiikista vastasi Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.
Juhlapuheen gaalassa piti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Antti Jaatinen, joka totesi, että Suomen maaseudulla on käynnissä muutos, jonka keskellä varsinaissuomalaiset pitävät pintansa muita paremmin.
– Meillä Varsinais-Suomessa on vielä vahva maatalous, joka ylläpitää maisemaamme avoimena ja tuottaa meille kotimaista ruokaa.
Lisäksi hän nosti esiin sen, miten maaseutu joko säilyy tai katoaa yhteisöjensä mukana. Päättyneellä ohjelmakaudella Varsinais-Suomen maaseudun yhteisöt tekivät eri hankkeissa talkootyötä yli kahden miljoonan euron edestä.
Lopuksi Jaatinen siirsi katseen vielä tulevaisuuteen ja uuteen maaseutuohjelmakauteen, joka käynnistyi tämän vuoden alussa.
– Teemme sitä tärkeämpää työtä, mitä suuremmat haasteet globaali meille asettaa!
Juhlapuheen pitänyt Antti Jaatinen on työskennellyt maaseudun kehittämisen parissa jo 28 vuotta.
Juhlan järjestivät yhteistyössä Haloo maaseutu -viestintähanke sekä kaikki Varsinais-Suomessa maaseuturahoitusta myöntävät tahot, eli Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahoitusta jaetaan alueellisen maaseutuohjelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti. Rahoituskauden 2014–2022 aikana maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla, joka on jakautunut yritystukiin ja yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin.
Kaksikielisen gaalan juonsivat Ruokaviraston verkostoasiantuntija Ann-Sofi Backgren ja Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen.
ProAgria Länsi-Suomen ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama Laatumarja-hanke lisäsi marjojen viljelyn tuottavuutta ja kannattavuutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Lounais-Suomi tuottaa jo neljänneksen koko Suomen mansikoista ja pensasmustikankin kasvatuskäyrät ovat lähteneet jyrkkään nousuun. Alueella on tällä hetkellä lähes 300 marjatilaa, jotka pääsivät hyötymään hankkeesta. Hankkeessa tuotiin uutta tutkimustietoa yrittäjien tarpeisiin. Hanke innosti selvästi yrittäjiä parantamaan viljelytapojaan sekä lisäämään tuotantoaan. Hankkeessa saatiin uutta tietoa myös tunnelikasvatuksen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Kuluttajiakaan ei unohdettu, kun testattiin eri lajikkeiden ominaisuuksia. Hanke sopi erittäin hyvin toteutettavaksi alueiden välisenä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Ohjelmakauden vaikuttavin yritystuki: Horeca-tuotteiden valmistus ja jakelu
Veljekset Kitola Oy on vuonna 2007 Mynämäessä perustettu perunan ja kasvisten pakkaukseen ja tukkukauppaan erikoistunut elintarvikealan perheyritys. Toimintaa pyörittävät veljekset Ville ja Kalle Kitola, ja alussa mukana olivat myös heidän vanhempansa Vesa ja Irmeli Kitola. Kitolan omalla tilalla on viljelty ruokaperunaa jo vuodesta 1950, joten yrittäjät ymmärtävät viljelijöiden arkea hyvin. Vihannestukussa arvostetaan erityisesti paikallisten pientuottajien tuotteita ja se toimiikin hyvänä myyntikanavana varsinaissuomalaisille kasviksille. Vuonna 2010 yritys muutti Nousiaisiin. Yritys on hyödyntänyt maaseuturahoitusta jo useamman kerran matkan varrella. Nyt palkittavassa hankkeessa yritys alkoi valmistaa horeca-tuotteita Varsinais-Suomen ravintoloille ja hotelleille. Veljekset Kitolan alkutuotantopohjalta luoma kasvutarina on vertaansa vailla. Nyt yrityksen liikevaihto on jo 12 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on palkattuna nelisenkymmentä.
Loukonkulman Lukko rakensi hankkeessaan kokonaisen liikuntahallin Pöytyän Kumilan kylään vuonna 2018. Yli 500 000 euron hanke vaati erityisen hyvää suunnittelua, yhteistyökumppaneiden sitouttamista ja yhdistyksen omaa riskinottoa. Parinkymmenen hengen joukko teki hankkeessa talkoita noin 7 000 tuntia. Hanke oli valtava ponnistus pienelle yhdistykselle ja pienelle kylälle – ja se onnistui yli odotusten! Lukontalon yhteyteen rakennetulla POP Areenalla voi pelata muun muassa pesäpalloa, koripalloa, sulkapalloa ja salibandya. Kun liikuntahalli tuli valmiiksi, kunnostettiin vielä vuonna 1981 rakennettu Lukontalo, joka toimii nyt hyvin varusteltuna juhla- ja kokoustilana. Kuntomylly-hanke on tuonut alueelle paitsi lisää liikuntamahdollisuuksia myös elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä!
Salon seudulla toteutetussa SusiAita-hankkeessa jaettiin puolueetonta ja faktoihin pohjautuvaa tietoa susien ekologiasta sekä käytännön tietoa kotieläinten suojaamisesta, korvauksien hakemisesta ja havaintojen ilmoittamisesta. Vuonna 2019 päättyneessä hankkeessa edistettiin eri toimijoiden yhteistyötä Salon uudella susireviirillä. Hankkeessa kehittyi yhteistyön malli, jossa viranomaiset, luonnonsuojelijat, maanomistajat, karjatilalliset sekä asukkaat yhdessä kokoontuvat, vaihtavat ajatuksia ja välittävät ajantasaista tietoa. Hankkeen jälkeen alueen susivahingot ovat vähentyneet ja asenteet susia kohtaan muuttuneet. Nyt sudet ja kotieläimet saavat elää rauhassa eri puolilla aitoja. Hankkeen mallia on hyödynnetty myöhemmin valtakunnallisessa Luonnonvarakeskuksen, Suomen Riistakeskuksen, Metsähallituksen yhteisessä SusiLife-hankkeessa.
Ohjelmakauden vaikuttavin kulttuurihanke: Maskun Hemminki 400 vuotta
Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta. Hemminki Maskulainen oli aikansa suurmies, Maskun 10. kirkkoherra, merkittävä kirjakielen kehittäjä ja virsirunoilija sekä valtiomies. Silti suuri osa maskulaisista ei ennen hanketta tiennyt hänestä mitään. Hankkeessa kerrottiin ihmisille monin eri tavoin Hemmingistä ja samalla koko Maskun historiasta. Hankkeessa järjestettiin paljon tapahtumia, esimerkiksi kylvön siunaustilaisuus, Hemminki-näyttely Maskun museolla, luentoja, sanataidepajoja vanhusten palvelutaloissa ja nukketeatterikiertue Maskun esikouluissa. Lisäksi hankkeessa tehtiin Maskun Hemmingin jalanjäljissä -vihkonen, joka toimii edelleen opetusmateriaalina Maskun kouluissa. Kaiken kruunasi Hemmingin koulun seinälle tehty muraali, joka toteutettiin yhdessä paikallisten nuorten kanssa.
Pyhämaan kulttuuriportaat valmistuivat syksyllä 2022 hyvän paikallisen yhteistyön tuloksena osaksi Kirkonkylällä kulkevaa Kulttuuripolkua. Portaat yhdistivät reitin Telakanrannalta Myllykallion vanhalle mamsellimyllylle ja avasivat samalla maiseman Myllykalliolta merelle. Pyhämaa on entisenä kuntakeskuksena kehittänyt aluettaan määrätietoisesti ja monipuolisesti. Kulttuuriportaat rakentaneen Pyhämaan Kotiseutuseutuyhdistyksen lisäksi aktiivisia hankehakijoita ovat olleet Pyhämaan Matkailu ja Pyhämaan Nuorisoseura. Koulun kupeeseen on tehty täysimittainen frisbeegolfrata, Telakanrannan palveluja on parannettu ja Nuorisoseuran taloa on kunnostettu. Pyhämaa osallistui myös Ravakan kyläbrändäyshankkeeseen. Pyhämaassa koko kylä puhaltaa yhteen hiileen ja talkoita tehdään valtavasti.
Ohjelmakauden vaikuttavin yritystuki: Nagu Distillery
Paraisten Nauvossa toimiva tislaamo Nagu Distillery perustettiin jo vuonna 1996, mutta toiminta alkoi todenteolla vasta vuonna 2017, kun ystävykset Jonathan Smeds ja Anton Lindholm päättivät aloittaa laajemmin ginin valmistuksen lapsuuden maisemissaan. Investointituen avulla Nagu Distillery sai kunnostettua vanhan rakennuksen tislaamoksi ja hankittua tarvittavat laitteet. Ensimmäinen myyntierä valmistui vuonna 2019. Nagu Distilleryn ginit ovat voittaneet jo useita kansainvälisiä palkintoja ja nykyisin tislaamossa valmistetaan myös akvavitiä. Nagu Distillery on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälisesti voi onnistua, vaikka tuotanto on pienimuotoista ja paikallista. Brändiä on rakennettu mallikkaasti, ja Nauvo on vahvasti esillä yrityksen toiminnassa ja viestinnässä sekä ginien makumaailmassa. Hanke on vaatinut paljon rohkeutta, visiota ja aktiivista tekemistä.
ProAgria Länsi-Suomen hallinoimassa yritysryhmähankkeessa kolme elintarvikejalostajaa – Birkkalan tila ja Karviaisten tila Salosta sekä Murtolan HamppuFarmi Marttilasta – teettivät yhdessä tuotekohtaiset markkina-analyysit ja toteuttivat määräaikaisen koemarkkinoinnin kansainvälisessä Amazon-verkkokaupassa selvittääkseen kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Yritysten yhteistyö hankkeen aikana oli esimerkillistä, aktiivista ja luovaa. Keskellä koronakriisiä toteutettu hanke onnistui hyvin pelkkien etäyhteyksien avulla. Yritykset saivat hankkeesta arvokasta kokemusta ja ymmärrystä kansainvälisistä markkinoista ja verkkokaupan mahdollisuuksista. Samalla varsinaissuomalaiset erikoiskasvit saivat kansainvälistä näkyvyyttä ja herättivät kiinnostusta myös muissa verkkokaupoissa.
Ohjelmakauden vaikuttavin kansainvälinen hanke: Kimppakalaasit – Village Feast
Edelleen käynnissä olevassa kansainvälisessä Kimppakalaasit – Village Feast -hankkeessa kehitetään nuorten kansainvälistä ja monikulttuurista yhteistyöverkostoa tulevaisuuden tarpeita ennakoiden. Tavoitteena on edistää kestävää kehitystä antamalla nuorille ja muille hankkeeseen osallistuville keinoja ja tietoa siitä, miten yksittäinen ihminen voi yhdessä muiden kanssa konkreettisesti ja omin ekologisin teoin vaikuttaa hiilijalanjälkeensä. Ruokakasvatusta ja kansainvälisyyttä yhdistämällä luodaan uudenlaista osallistujia inspiroivaa toimintaa. Hankkeessa haetaan uusia näkökulmia ekologisen ruoan valmistamiseen ja käyttämiseen sekä lisätään suomalaisen villiruoan tunnettavuutta. Lisäksi vahvistetaan käytännönläheisesti osallistujien tuntemusta oman kotimaansa, lähialueen ekologisen ruokakulttuurin, saariston kalastusalueiden ja muiden maiden ruokakulttuurin perinteistä ja mahdollisuuksista.
Mynämäen Mietoisiin, Tavastilan koulun viereen vuonna 2020 rakennettu Mietoisten skeittilandia on suosittu ajanviettopaikka paikallisten lasten ja nuorten keskuudessa. Nuorten kanssa yhdessä suunniteltu ja toteutettu skeittiparkki on lisännyt lasten liikkumista ja yhdessäoloa. Skeittiparkin lisäksi Tavastilan koulun ympäristöön on tehty viime vuosina ulkopeliareena, frisbeegolfrata ja ulkoliikuntalaitteet, joiden avulla myös aikuisten aika kuluu hyvin nuorten skeittaillessa ja skuuttaillessa. Hankkeita ovat olleet toteuttamassa hyvässä yhteistyössä Mietoisten Kirkonseudun Kylät ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Mietoisten paikallisyhdistys sekä lukuisat muut yhteistyökumppanit. Tämä hankekokonaisuus osoittaa, miten pienetkin yhdistykset saavat paljon hyvää aikaiseksi yhteistyöllä ja määrätietoisella kehittämisellä. Tavastilan harrastusmahdollisuuksien eteen on tehty paljon talkoita monen sukupolven voimin.
ELY-KESKUKSEN JA LEADER-RYHMIEN YHTEISET PALKINNOT
Paraisten keskustan tuntumaan kalkkilouhosta ympäröivälle jätekivimäelle rakennettiin talkoilla 470-askelmaiset kuntoportaat. Portaiden huipulla on näköalatasanne, josta voi ihailla kalkkilouhosta ja saaristomaisemia sekä huipulle pystytettyä taideteosta Kvinnan ur berget. Kuntoportaat ovat saaneet paljon kiitosta esimerkiksi valaistuksestaan, sijainnistaan, pituudestaan, leveydestään ja optimaalisesta askelkorkeudestaan. Lisäksi portaat tunnetaan siitä, että kulkijat tervehtivät siellä aina toisiaan. Hankkeessa tehtiin yli 2000 tuntia talkoita ja kerättiin paljon myös lisärahoitusta, kun puun hinta nousi kesken hankkeen. Hankkeessa tehtiin esimerkillistä yhteistyötä yhdistysten, yrittäjien, kunnan ja maanomistajan välillä. Lisäksi hanke innosti talkoisiin paljon yksittäisiä paikallisia ihmisiä.
Koirabaanan palkinnon vastaanottivat Paul Vikman ja Johan Kronberg.
Yleisön suosikkihanke maaseutuohjelmakaudella 2014–2022: Yhteisötila Tuuki Mynämäellä
Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakennettu yhteisötila Tuuki avattiin lokakuussa 2020. Tuukissa on hyvä opetuskeittiö, jossa voidaan järjestää vaikka ruokakursseja. Tiloista löytyy yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita. Lisäksi Tuukissa voi lukea lehtiä tai viettää aikaa muiden kanssa. Yhteisötilaa ja siellä olevia tarvikkeita voivat käyttää muutkin yhdistykset ja yhteisöt, eikä käytöstä peritä vuokraa. Ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteistötilan kummiyritysten avulla. Yhteisötilan eteen tehtiin yli 1 400 tuntia talkoita. Marttoja oli talkoissa jo 50, mutta lisäksi niihin osallistui monia muitakin vapaaehtoisia.
Wirmon Marttojen palkinnon vastaanottivat Ulla Luolila ja Pirkko Harju. Yleisön suosikkihanketta äänesti Haloo maaseudun sivuilla ennen gaalaa lähes 3000 ihmistä.
Lördagen den 25 mars hölls Egentliga Finlands landsbygdsgala med nästan hundra deltagare på Kavalto gård i Pikis, S:t Karins.
Under Egentliga Finlands landsbygdsgala delades 12 priser ut till de mest verkningsfulla projekten under landsbygdsprogrammets programperiod 2014–2022. Vid sidan om prisutdelningen kunde man under galan avnjuta en lunch gjord på närmat från traktens gårdar. För musiken stod Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.
Festtalet hölls av Antti Jaatinen, chef för enheten för landsbygdstjänster vid NTM-centralen i Egentliga Finland. Han konstaterade att Egentliga Finland klarar den förändring som pågår på landsbygden bättre än de flesta.
– I Egentliga Finland har vi fortfarande ett starkt lantbruk som håller landskapet öppet och producerar inhemsk mat åt oss.
Han underströk också att landsbygden står och faller med sina samhällen. Under den programperiod som avslutats samarbetade olika gemenskaper i Egentliga Finland och gjorde frivilligarbete värt över två miljoner euro.
Jaatinen vände till slut blicken mot framtiden och den nya programperiod som inleddes i början av det här året.
– Ju större globala utmaningar vi får, desto värdefullare arbete gör vi!
Antti Jaatinen som höll festtalet har jobbat med landsbygdsutveckling i 28 år redan.
Festen ordnades som ett samarbete mellan informationsprojektet Haloo maaseutu och de instanser i Egentliga Finland som beviljar lantbruksstöd, det vill säga NTM-centralen i Egentliga Finland och de fem Leader-grupperna: Varsin Hyvä från Åbotrakten, I samma båt – Samassa veneessä från skärgården, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit som fungerar i trakten kring Loimaa och Somero, Ravakka som arbetar i Nystadstrakten och Satakunta, samt Ykkösakseli som fungerar i Salotrakten och Nyland.
Finland får bidrag för att utveckla sina egna landsbygdsområden ur Europeiska Unionens fond för utveckling av lantbruket. Landsbygdsfondens stöd fördelas enligt det regionala landsbygdsprogrammet och Leader-gruppernas lokala utvecklingsstrategier. Under programperioden 2014–2022 användes sammanlagt 77,5 miljoner euro på utvecklandet av landsbygden i Egentliga Finland, fördelat på företagsstöd och allmännyttiga utvecklingsprojekt.
Den tvåspråkiga galans konferencierer var Livsmedelsverkets nätverkssakkunniga Ann-Sofi Backgren och Masku kommuns livskraftsschef Lauri Hyttinen.
Priser utdelade av NTM-centralen:
Programperiodens mest verkningsfulla utvecklingsprojekt:Kvalitetsbär – Sydvästra Finland blir stor producent av färska bär
Förverkligat av: ProAgria Länsi-Suomi
Stödet gav: NTM-centralen i Egentliga Finland
Kvalitetsbärprojektet som förverkligades av ProAgria Länsi-Suomi och Naturresursinstitutet Luke förbättrade lönsamheten och produktiviteten i bärodling i Egentliga Finland och Satakunta. Egentliga Finland producerar redan en fjärdedel av hela Finlands jordgubbar, och också odlingen av buskblåbär ökar kraftigt. Området har nära 300 bärgårdar som har kunnat dra nytta av projektet. Inom projektet tog man fram nya vetenskapliga rön som företagarna hade nytta av. Man fick också ny kunskap om nyttan och möjligheterna med att odla i tunnlar. Också konsumenterna var med på ett hörn då man testade nya sorters egenskaper. Projektet var mycket väl lämpat för att genomföras över gränsen mellan områdena Egentliga Finland och Satakunta.
Programperiodens mest verkningsfulla företagsstöd:Produktion och tillverkning av Horecaprodukter
Förverkligat av: Veljekset Kitola Oy
Stödet gav: NTM-centralen i Egentliga Finland
Veljekset Kitola Oy är ett familjeföretag som grundades år 2007 i Virmo och för att förpacka och handla i parti med potatis och grönsaker. Verksamheten drivs av bröderna Ville och Kalle Kitola, och i början deltog också deras föräldrar Vesa och Irmeli Kitola. På familjens egen gård har man odlat matpotatis sedan 1950, så företagarna har god insikt i odlarvardagen. Grönsaksförmedlingen värdesätter speciellt lokala småproducenters produkter och den fungerar också som en god marknadsföringskanal för grönsaker från Egentliga Finland. År 2010 flyttade företaget till Nousis. Inom projektet som nu premieras började företaget tillverka horecaprodukter (hotell, restaurang, catering) för restauranger och hotell. Tillväxtstoryn som Veljekset Kitola skapat utifrån primärproduktion saknar motstycke. Nu är företagets omsättning redan 12 miljoner euro och det sysselsätter ett fyrtiotal personer.
Priser utdelade av Leader-grupperna:
Periodens mest verkningsfulla motionsprojekt: Motionskvarnen
Förverkligat av: Loukonkulman Lukko
Stödet gav: Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit
Loukonkulman Lukko byggde under sitt projekt en hel motionshall i Kumila by i Pöytis år 2018. Projektet, som kostade mer än 500 000 euro, förutsatte speciellt god planering, engagerade samarbetspartners och en vilja från föreningen att ta risker. En skara på ett tjugotal personer lade in omkring 7 000 timmar frivilligarbete för projektet. Det var en enorm kraftansträngning för en liten förening och en liten by – och den bar frukt över förväntan! På POP Areena som byggdes i anslutning till bygården Lukontalo kan man bland annat spela boboll, korgboll, badminton och innebandy. När motionshallen var färdig rustade man ännu upp Lukontalo, byggd 1981, som nu fungerar som välutrustad fest- och möteslokal. Kuntomylly-projektet har förutom nya tillfällen till motion också gett området mera livskraft och social sammanhållning!
Det mest verkningsfulla miljöprojektet:Vargstängslet (SusiAita)
Förverkligat av: Finlands naturskyddsförbunds krets för Egentliga Finland
Stödet gav: Leader Ykkösakseli
Vargstängslet-projektet genomfördes i Saloregionen. Det gick ut på att man gav objektiv och faktabaserad information om vargars ekologi samt praktiska råd om hur man skyddar tamdjur, ansöker om ersättningar och anmäler observationer. Projektet, som avslutades 2019, främjade samarbetet mellan olika aktörer inom det nya vargreviret i Salo. Under projektet utvecklade man en samarbetsmodell för hur myndigheterna, naturvårdarna, markägarna, boskapsgårdarna och invånarna möts, utbyter synpunkter och aktuell information. Efter projektet har man sett färre skador förorsakade av varg, och också en förändrad inställning till vargen. Nu får vargarna och tamdjuren leva sina liv i fred på var sin sida om stängslet. Projektet stod senare mall för det riksomfattande VargLIFE-projektet som genomfördes av Naturresursinstitutet Luke, Finlands viltcentral och Forststyrelsen tillsammans.
Det mest verkningsfulla kulturprojektet:Hemming av Masku 400 år
Förverkligat av: Masku-Seura ry
Stödet gav: Leader Varsin Hyvä
Projektet kring prästen och diktaren Hemminki Maskulainen (på svenska kallad bl a Hemming Henriksson) inleddes 2019 då det gått 400 år sedan hans död. Hemming av Masku var en av sin tids stormän, Maskus tionde kyrkoherde, en viktig utvecklare av det finska skriftspråket, en diktare och en statsman. Trots det visste de flesta Maskubor inte något om honom före projektet. Under det berättade man på många olika sätt för folk om Hemming och samtidigt om hela Masku historia. Projektet inkluderade flera evenemang, bland annat välsignande av sådden, en utställning om Hemming på Masku museum, föreläsningar, ordverkstäder i åldringarnas serviceboenden och en dockteaterturné i Maskus förskolor. Därtill skapades häftet Maskun Hemmingin jalanjäljissä (”I Masku-Hemmings fotspår”) som fortfarande används som undervisningsmaterial i kommunens skolor. Kronan på verket var en muralmålning som tillsammans med traktens ungdomar målades på väggen till skolan Hemmingin koulu.
Det mest verkningsfulla byaprojektet: Pyhämaa kulturkonditionstrappa
Förverkligat av: Pyhämaan Kotiseutuyhdistys ry
Stödet gav: Leader Ravakka
Pyhämaa kulturtrappa färdigställdes hösten 2022 tack vare ett smidigt lokalt samarbete och blev en länk i kulturstigen genom kyrkbyn. Trappan knyter ihop rutten från Telakanranta (”varvsstranden”) till Myllykallios gamla ”mamsellkvarn” (väderkvarn av en viss typ) och öppnar samtidigt vyn över landskapet från Myllykallio mot havet. Som tidigare kommuncentrum har Pyhämaa målmedvetet och på många sätt utvecklat sitt område. Förutom hembygdsföreningen som byggt kulturtrappan, så har Pyhämaan Matkailu (turismföreningen) och Pyhämaan Nuorisoseura (ungdomsföreningen) varit aktiva projektaktörer. Invid skolan har man anlagt en fullstor frisbeegolfbana, servicen vid Telakanranta har förbättrats och ungdomsföreningens hus har rustats upp. Pyhämaa deltog också i det Ravakkas projekt för att utveckla byn som varumärke. I Pyhämaa drar hela byn åt samma håll och man jobbar flitigt på talko.
Det mest betydelsefulla företagsstödet:Nagu Distillery
Förverkligat av: Nagu Distillery
Stödet gav: Leader I samma båt – Samassa veneessä
Destilleriet i Nagu i Pargas grundades redan 1996, men verksamheten sköt fart först år 2017 då kompisarna Jonathan Smeds och Anton Lindholm beslöt att utvidga tillverkningen av gin i sin barndomstrakt. Investeringsstödet hjälpte Nagu Distillery att bygga om en gammal byggnad till destilleri och skaffa den apparatur som behövdes. År 2019 kom de första produkterna ut i handeln. Nagu Distillerys gin har redan vunnit flera internationella pris, och numera tillverkar man också akvavit. Nagu Distillery är ett bra exempel på att man kan lyckas också internationellt, fastän produktionen är småskalig och lokal. Man har på ett föredömligt sätt utvecklat sitt produktmärke och orten Nagu är syns väl i företagets verksamhet och reklam samt i ginens smakrymd. Projektet har krävt mycket mod, vision och gåpåaranda.
Det mest verkningsfulla närmatsprojektet:Från åkern ut i världen
Förverkligat av: ProAgria Länsi-Suomi
Stödet beviljade: Leader Ykkösakseli och Jokivarsikumppanit
I projektet som administrerades av den finska odlarrådgivningen ProAgria Länsi-Suomi deltog tre livsmedelsförädlande företag: Gårdarna Birkkala och Karviainen från Salo samt Murtolan HamppuFarmi från S:t Mårtens. För att utröna möjligheterna att ha internationell framgång gjorde man produktvisa marknadsanalyser och en tidsbegränsad marknadsföring på prov via den internationella näthandeln Amazon. Företagen samarbetade under projektet på ett föredömligt, aktivt och kreativt sätt. Projektet, som genomfördes mitt under coronakrisen, lyckades väl med enbart distanskontakter. Projektet gav företagen värdefulla erfarenheter och förståelse för internationell marknadsföring liksom för näthandelns möjligheter. Samtidigt fick landskapets speciella växtodling internationell synlighet och väckte uppmärksamhet också hos andra nätbutiker.
Periodens mest verkningsfulla internationella projekt: Byfesten (Kimppakalaasit)
Förverkligat av: Åbotraktens 4H-föreningar
Stödet gav: Leader Varsin Hyvä
Byfesten – Kimppakalaasit – Village Feast -projektet som fortfarande pågår utvecklar ungdomars internationella och flerspråkliga samarbetsnät med tanke på framtida behov. Målet är att främja hållbar utveckling genom att ge ungdomarna och andra deltagare verktyg och information om hur en enskild människa tillsammans med andra konkret och med egna ekologiska val kan påverka sitt CO2-avtryck. Genom att kombinera matlagning och internationalisering inspireras deltagarna på ett nytt sätt till handling. Inom projektet söker man nya infallsvinklar på ekologisk matlagning och användning, samt gör finländsk naturbaserad mat känd. Man stärker också på ett konkret sätt deltagarnas kännedom om de traditioner och möjligheter som hemlandets och närområdets ekologiska matkultur, skärgårdens fiskeområden och andra länders matkultur ger.
Periodens mest verkningsfulla ungdomsprojekt: Tavastila skateboardpark
Förverkligat av: Mietoisten Kirkonseudun Kylät ry
Stödet gav: Leader Ravakka
Mietoisten skeittilandia som år 2020 anlades invid Tavastila skola i Mietois i Virmo kommun är ett populärt tillhåll för ortens barn och unga. Skateboardparken som planerades och byggdes tillsammnans med ungdomarna har fått ungdomarna att röra på sig mera och tillbringa mera tid tillsammans. Förutom skateboardparken har man på senare år anlagt en arena för friluftsspel, en frisbeegolfbana och ett utomhusgym, som också med fördel kan användas av fullvuxna medan ungdomarna gör konster på skateboard och sparkbräde. Mietois byaförening och Mannerheims Barnskyddsförbunds lokalavdelning i Mietois samt flera andra aktörer har samarbetat väl kring projektet. Den här helheten visar hur också små föreningar kan åstadkomma mycket med samarbete och målmedvetet utvecklingsarbete. Här har flera generationer jobbat ihop frivilligt till fromma för fritidsaktiviteterna i Tavastila.
Priser utdelade av NTM-centralen och Leader-grupperna:
Egentliga Finlands mest betydelsefulla samarbete:Hundbanans motionstrappa
Förverkligat av: Väståbolands företagare
Stödet gav: Leader I samma båt – Samassa veneessä
Frivilliga byggde en 470 trappstegs konditionstrappa upp på backen av sidosten invid kalkgruvan nära Pargas centrum. Högst upp finns en utsiktsplattform, därifrån man kan beundra kalkgruvan och skärgårdslandskapet liksom konstverket Kvinnan ur berget som rests där uppe. Konditionstrappan har fått speciellt mycket beröm såväl för sin belysning, placering, längd, bredd och den optimala steghöjden. Trappan har också blivit känd för att man alltid hälsar då man möts där. Inom projektet gjordes över 2000 timmar frivilligarbete. Dessutom samlade man in extra finansiering då priset på trävaror steg under projektets gång. Inom projektet samarbetade föreningar, företagare, kommunen och markägare på ett föredömligt sätt.
För Hundbanans del mottogs priset av Paul Viman och Johan Kronberg.
Publikens favoritprojekt:Communityrummet Tuuki i Virmo
Förverkligat av: Wirmon Martat
Stödet gav: Leader Ravakka
Communityrummet Tuuki som inretts i lokaliteterna som ortens nedlagda institut för hantverk och konstindustri efterlämnade öppnades i oktober 2020. I Tuuki finns ett bra undervisningskök, där man kan ordna till exempel matlagningskurser. I lokaliteterna finns också olika slags symaskiner. I Tuuki kan man läsa tidningar och träffa andra. De gemensamma lokaliteterna och utrustningen där kan användas också av andra föreningar och samfund utan hyra. Kostnaderna för att upprätthålla lokaliteterna täcker Tuukis sponsorföretag. Det gjordes över 1400 timmar frivilligarbete för communityrummet. Av deltagarna var 50 marthor, men också många andra deltog.
Ulla Luolila och Pirkko Harju tog emot priset till Wirmon Martat. Före galan deltog nästan 3 000 människor i omröstningen om publikens favoritprojekt.
Varsinais-Suomen maaseudulla on erityisesti kesäaikaan paljon työpaikkoja ruokaketjun monissa vaiheissa – ja lähes kaikissa niissä tarvitaan hygieniapassi. Ukrainalaisille suunnatut hygieniapassikoulutukset saivat Loimaalla ja Salossa valtavan suosion.
Yli 100 ukrainalaista on suorittanut hygieniapassin Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten avulla. Koulutuksista vastannut matkailu- ja ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää kertoo, että idea projektille tuli alun perin Koskelta.
– Yksi ukrainalaisten parissa työskentelevä vapaaehtoinen otti minuun yhteyttä ja kertoi, että muutamilla ukrainalaisilla rouvilla olisi tarvetta hygieniapasseille. Me olimme siinä vaiheessa jo piirikeskuksella pohtineet, mitä voisimme tehdä ukrainalaisten auttamiseksi ja innostuimme heti ajatuksesta, hän kertoo.
Maa- ja kotitalousnaiset päivitti Ruokatiedon opetusmateriaalin ja Farman säätiö kustansi sen kääntämisen venäjän kielelle. Sen jälkeen päästiin järjestämään koulutuksia Opintokeskus Siviksen tuella. Ensimmäinen koulutus oli Loimaalla ja sinne tuli 80 ihmistä. Toinen koulutus järjestettiin Salossa ja siellä oli 50 opiskelijaa.
– Koulutuksessa minä kerroin asiat suomeksi ja kääntäjä tulkkasi asiat lause kerrallaan ukrainaksi. Lopuksi tehtiin erityistilannetesti, jossa testin suorittajille annettiin suomenkielisen testin viereen venäjän kielelle käännetty testi, kertoo Kylänpää.
Varsinaisessa testissä läpäisyprosentti oli hämmästyttävän hyvä, ja monet passit tulivat heti käyttöön.
– Passit tulivat Ruokavirastolta noin neljässä viikossa ja jo sitä ennen osa opiskelijoista pyysi väliaikaisia todistuksia työnantajilleen, Kylänpää sanoo.
Hygieniapassia tarvitaan monenlaisissa töissä, esimerkiksi ravintoloissa, kahviloissa, puutarhoilla ja jopa kuljetusalalla, jos kuljetettavana on elintarvikkeita.
Paremmat mahdollisuudet työllistyä
Ukrainasta Suomeen muuttaneet Katyrina Medvedieva ja Olha Trofymchuk osallistuivat Salossa järjestettyyn hygieniapassikoulutukseen.
Salon koulutus ja testipäivät pidettiin Edusalossa, joka on monille ukrainalaisille tuttu paikka, sillä siellä järjestetään myös maahanmuuttajien kielikoulutusta.
Koulutukseen osallistuneet Katyrina Medvedieva ja Olha Trofymchuk tarvitsevat hygieniapasseja hoitotyöhön, sillä monissa hoitoalan töissä jaetaan myös ruokaa. Kumpikin opiskelee parhaillaan Salon seudun ammattiopistossa lähihoitajan tutkintoa.
Trofymchuk on asunut Suomessa neljä vuotta.
– Opiskelin Ukrainassa puutarha-alaa ja tulin tänne töihin. Kun sain perheen, halusin vaihtaa alaa. Aloin ensin opiskella suomen kieltä ja nyt opiskelen lähihoitajaksi. Lähihoitajana on tärkeää tietää, miten ruokaa säilytetään ja miten esimerkiksi erilaiset allergiat pitää huomioida, hän kommentoi.
Medvedieva on asunut Suomessa nyt kolme vuotta.
– Mieheni muutti Suomeen edeltä ja minä tulin muun perheen kanssa perässä. Työskentelin hoitajana myös Ukrainassa, mutta nyt suoritan suomalaista tutkintoa. Toivoisin pääseväni töihin esimerkiksi vanhustentaloon tai päiväkotiin. Niissä kummassakin tarvitaan hygieniapassia, hän kertoo.
Koulun penkille kriisin keskellä
Suurin osa hygieniapassikoulutuksen osallistujista oli tullut Suomeen vasta vuonna 2022, sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Janita Kylänpää pitää hienona sitä, miten opiskelijat jaksoivat keskittyä koulutukseen ja suunnitella tulevaisuuttaan Suomessa kriisin keskellä.
Myös Edusalon toimitusjohtaja Markus Juhola kehuu ukrainalaisia todella motivoituneiksi opiskelijoiksi.
– He oppivat todella nopeasti! Meidän rooli tässä projektissa oli olla yhteydessä vastaanottokeskuksiin. Meillä on sinne hyvät yhteydet, sillä monet käyvät vastaanottokeskuksista meidän kielikursseilla. Siksi tämä oli ukrainalaisille valmiiksi tuttu ja turvallinen ympäristö.
Kotouttamiskoulutukseen kuuluvan kielikoulutuksen lisäksi Edusalo järjestää kielikursseja niille, jotka ovat menossa ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi he järjestävät ilta-aikaan suomen kielen opetusta niille maahanmuuttajille, jotka ovat työelämässä.
– Monet Ukrainan kriisin jälkeen Suomeen tulleet ovat olleet täällä pian vuoden päivät. Sen jälkeen he voivat hakea täältä kotikuntaa ja pääsevät taas uusien palveluiden piiriin. Meilläkin on Salon seudun ammattiopistossa useampi ala, jota voi lähteä opiskelemaan, esimerkiksi ravintola-ala, kiinteistöala, kuljetusala ja metalliala.
Juholan mukaan ukrainalaiset ovat kotiutuneet Salon seudulla hyvin ja sitoutuminen opiskeluun on voimakasta. Siksi Edusalo lähti heti mukaan, kun yhteistyötä hygieniapassikoulutuksiin ehdotettiin.
Salon seudulla hygieniapasseille on myös todellinen tarve, sillä erityisesti kesäaikaan alueella on pulaa työntekijöistä niin ravintola-alalla kuin puutarhoilla ja maatiloillakin. Nyt kun ukrainalaisilla alkaa olla jo kielitaitoa, on työnhaku paljon helpompaa.
Idea herätti valtakunnallista kiinnostusta
Koulutukset järjesti ProAgria Länsi-Suomen sekä Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää.
Nyt kun Varsinais-Suomen maaseudulla on järjestetty kaksi koulutusta hyvällä menestyksellä, innostus on herännyt muuallakin.
– Soittoja on tullut todella paljon ympäri Suomen. Koulutusmateriaali on kaikkien käytettävissä maksutta Maa- ja kotitalousnaisten sivuilla ja olisi tietysti hienoa, jos koulutuksia tulisi lisää, Kylänpää päättää.
27.3.2023: TYÖPAIKKA ON TÄYTETTY! Tiedotamme valinnasta pian!
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry etsii Haloo maaseutu! -viestintähankkeeseen määräaikaista viestinnän asiantuntijaa noin viideksi kuukaudeksi. Tehtävä täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä, viimeistään 3.4.2023. Työsuhde kestää elokuun 2023 loppuun.
Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Viestinnän asiantuntijan tehtäviin kuuluu EU:n maaseuturahoituksen vaikutuksista viestimistä, erilaisten viestintätilaisuuksien ja -koulutusten järjestämistä sekä viestinnän työkalupakin keräämistä Varsinais-Suomen maaseutuverkoston käyttöön. Lisäksi Haloo maaseudun verkkosivun ja sosiaalisen median kanavien päivittäminen on viestinnän asiantuntijan vastuulla.
Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää soveltuvaa koulutusta sekä vahvaa osaamista tiedotus- ja viestintätehtävistä. Työssä tarvitaan ajokorttia ja omaa autoa. Arvostamme hyvää suomen kielen taitoa, valokuvaus- ja videokuvaustaitoa sekä sosiaalisen median osaamista. Eduksi katsotaan myös Varsinais-Suomen maaseudun tuntemus sekä luova ja innostunut ote viestintään. Oma-aloitteisuus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn ovat tehtävien onnistuneen hoitamisen kannalta välttämättömiä ominaisuuksia.
Työpiste on Pöytyän Auvaisissa, mutta työtä pystyy tekemään paljon myös etänä. Lisäksi työhön liittyy matkustamista juttu- ja kuvauskeikoilla ympäri Varsinais-Suomen sekä satunnaisesti ilta- ja viikonlopputyötä.
Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsin Hyvä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ja Ykkösakseli. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat muun muassa ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry. Viestinnän asiantuntija työskentelee tiiviissä yhteistyössä myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuviestinnän koordinaattorin kanssa. Työskentelyyn laajassa verkostossa tarvitaan hyviä yhteistyötaitoja.
Hankkeen tarkempi kuvaus löytyy maaseudun kehittämisohjelman hankerekisteristä.
Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan osoitteeseen: janica.vilen@haloomaaseutu.fi. Liitä hakemukseen CV sekä jokin työnäyte viestinnän alalta.
Kolmekymppinen kasvituotannon asiantuntija, aktiivinen yhdistystoimija, kahden pienen lapsen äiti ja tuleva maatalousyrittäjä Kati Knuutila nauttii maaseudun rauhasta ja luonnosta sekä siitä, ettei tekeminen lopu koskaan kesken!
Puolisonsa, 3-vuotiaan tyttärensä ja vastasyntyneen vauvansa kanssa Someron Joensuun kylässä, Yli-Seppälän tilalla asuva Kati Knuutila (s.1992) kokee, että elämä on nyt täydellistä.
– Aina minulla joku uusi projekti on käynnissä, mutta koen, että oikeastaan kaikki unelmani ovat toteutuneet tavalla tai toisella!
Knuutila on lapsesta asti auttanut kotitilansa töissä ja haaveillut maatilayrittäjän arjesta. Nyt hän kasvattaa Yli-Seppälän tilalla jo suvun viidettä polvea.
– Täällä on ollut aikoinaan kolme kantatilaa: Kiiru, Hoppu ja Hätä. Tämä tila on irrotettu Hopun tilasta, ja minun isovanhempieni vanhemmat ovat ostaneet tämän joskus 30-luvulla. Omassa lapsuudessani täällä oli vielä sikojakin, mutta nykyisin tämä on ihan perinteinen viljatila, Knuutila kertoo.
Peltoja tilalla on 70 hehtaaria ja metsää 100 hehtaaria. Tila on vielä Knuutilan isän omistuksessa, mutta töitä tehdään tiiviissä yhteistyössä ja sukupolvenvaihdosta jo suunnitellaan.
– Tämä meidän talo rakennettiin vanhan hevoshaan paikalle silloin, kun isäni ja isovanhempani tekivät sukupolvenvaihdoksen. Silloin isovanhempani siirtyivät tänne ja isä muutti päärakennukseen, missä minäkin olen kasvanut. Aikanaan meillä on tarkoitus tehdä samanlainen vaihto.
Somerolla käydyn lukion jälkeen Knuutila opiskeli Helsingin yliopiston Viikin kampuksella agronomiksi. Hänellä on yliopistolla vielä kesken väitöstutkimus nurmikasvien juurista. Kun omalta kotipaikkakunnalta löytyi mielenkiintoinen työ ProAgria Länsi-Suomen kasvituotannon asiantuntijana, oma tutkimus jäi kesken, mutta sen pariin on tarkoitus palata jossain vaiheessa.
Kati Knuutilaa rentouttaa se, että ikkunasta voi katsella metsän reunaa. Opiskeluaikanaan Helsingissä hänestä tuntui usein, ettei kaupungissa ole mitään tekemistä, mutta maaseudulla ei ole koskaan tekemisestä pulaa.
Kati Knuutila on aktiivinen yhdistystoimija. Hän on ollut muutaman vuoden mukana Someron MTK:n johtokunnassa ja nyt hän on ensimmäistä vuotta myös MTK Varsinais-Suomen johtokunnassa.
Lisäksi hän on tiiviisti mukana paikallisen Martta-yhdistyksen toiminnassa.
– Meillä on joka kuukausi jotain ohjelmaa, esimerkiksi retkiä tai yhdessäoloa eri teemojen ympärillä. Joskus olemme laittaneet yhdessä kasvisruokaa ja joskus neuloneet villasukkia.
Knuutila on yhdistystoiminnassa tottunut siihen, että hän on jäsenistön nuorimmasta päästä, mutta se ei ole menoa haitannut.
– Yhdistystoiminta tuo mukavaa vaihtelua arkeen ja kotona olemiseen. Ja kesäksi toiminta yleensä hiljenee. Silloin on aikaa keskittyä maatilan töihin, puutarhan hoitoon ja esimerkiksi kansallispuistojen kiertämiseen tai käsitöiden tekoon, mikä on minulle paras tapa rentoutua.
Kehityksessä mukana
Knuutila näkee kotitilallaan paljon mahdollisuuksia esimerkiksi satovarmuuden ja peltojen kunnon kohentamiseksi.
Knuutila seuraa aktiivisesti maatalouden kehitystä kolmesta eri näkökulmasta. Kesken oleva väitöskirja pitää hänet kiinni akateemisessa tutkimuksessa, ProAgriassa hän on mukana viemässä uusinta tutkimustietoa käytäntöön ja kotitilallaan hän pääsee seuraamaan alaa viljelijän näkökulmasta.
Yli-Seppälän tilalla viljellään tällä hetkellä vehnää ja ohraa sekä öljykasveja: rypsiä ja pellavaa.
– Tämä on vielä niin pieni tila, että sen pyörittäminen onnistuu muiden töiden ohella. Isällänikin on koko ajan ollut toinen työ. Mutta toki pohdimme yhdessä, millä tavoin toimintaa voisi vielä kehittää. Esimerkiksi satovarmuuden ja peltojen kunnon kohentamiseksi olisi paljon mahdollisuuksia. Kasvipeitteisyyttä aiomme lisätä ja kokeilla joitain uusia maanparannuskasveja. Tilakokoakin pystyisi vielä kasvattamaan, Knuutila pohtii.
Naisten kiinnostus maataloutta kohtaa kasvussa
Naisten kiinnostus maataloutta ja ruokaketjua kohtaan on tällä hetkellä selkeässä kasvussa. Esimerkiksi Agronomiliiton seniorijäsenistä naisia on 43 %, työikäisistä jäsenistä 71 % ja opiskelijajäsenistä jo 78 %.
– Alan sukupuolijakauma on muuttunut ihan selvästi jo tässä minun elinaikanani. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä ja neuvonnan töissä on naisia paljon, kommentoi Knuutila.
Maatalousyrittäjien joukko on edelleen melko miehinen, mutta se ei tuo nuorelle naiselle paineita.
– Olen itse eniten kiinnostunut viljelyn suunnittelusta ja tykkään toki istua traktorissakin, mutta jos sitä traktoria pitää alkaa korjata, niin siinä vaiheessa tarvitsen apua. Toisaalta ei ole edes järkeä yrittää selviytyä kaikesta itse, joten täytyy vain miettiä, mitkä ovat niitä asioita, joihin kannattaa pyytää muilta apua, Knuutila puntaroi.
Metsätalous on Knuutilalle vieraampi ala, mutta silläkin saralla on apua tarjolla. Esimerkiksi paikallinen metsänhoitoyhdistys on taho, jolta saa tarvittaessa neuvoja.
Knuutilaa on aina kotona kannustettu omissa unelmissaan.
– Meitä on ollut kaksi tytärtä, joten en toki tiedä, olisivatko asiat menneet toisin, jos minulla olisi ollut veli. Pikkusiskoni on aina ollut kiinnostunut ihan muista asioista, mikä on toki hyväkin, sillä näin pienen tilan jakaminen voisi olla hankalaa.
Vaikka Knuutilan elämää voi pitää poikkeuksellisena 2020-luvun Suomessa, hänen omassa ystäväpiirissään tarina on tuiki tavallinen.
– Iso osa ystävistäni on tullut opintojen kautta ja heillä on monilla hyvin samanlaisia elämäntilanteita. Ja täällä Somerollakin eletään niin lähellä maataloutta, että esikoiseni vauvakerhossa kaikilla vanhemmilla tuntui olevan joku linkki ruuantuotantoon – jos ei oman tai puolison ammatin kautta, niin vähintään isovanhempien kautta, Knuutila naurahtaa.
Haloo maaseutu! -hanke ja Pelme-hanke järjestivät 1.3.2023 Canva-koulutuksen. Canva on graafisen suunnittelun verkkotyökalu, jota voi käyttää esimerkiksi mainosten, somepostausten, esitysten, julisteiden, videoiden ja logojen luomiseen.
Koulutuksen tallenne on katsottavissa 21.3.2023 asti:
