Kyläleipuri remontoi uusia tiloja Ruukinkartanoon – uuteen leipomoon avautuu leipomoravintola

Kyläleipuri Elina Rantamäki ja hänen miehensä, Kyläpanimon perustaja, Tuomo Holm. Kuva: Anssi Ketonen.

Salon Mathildedalissa voi kuulla parhaillaan vasaran pauketta ja pokasahan sointia, sillä Kyläleipuri Elina Rantamäki ja hänen miehensä, Kyläpanimon perustaja, Tuomo Holm remontoivat uutta leipomoa ruukinkartanoon. Kartanon alakertaan tulee uusi leipomo, leipomon puoti ja ravintolatilat. Ravintolassa voi tulevana kesänä nauttia kahvikupin ja leipomotuotteiden lisäksi Kyläpanimon olutta. Uudet tilat mahdollistavat entistä monipuolisemmat tuoteryhmät ja uusien tuotteiden valmistamisen. Puodista voi ostaa Kyläleipurin ja Kyläpanimon tuotteita myös mukaan vanhaan tapaan.

– Uusiin tiloihin päädyttiin, sillä nykyinen noin 16 neliön leipomotila on jäänyt liian pieneksi. Leipomomyymälässä ei myöskään ole voinut nauttia tuotteista paikan päällä, vaan se on ollut vain ulosmyyntipiste, kertovat leipomoyrittäjä Elina Rantamäki ja Kyläpanimoa pyörittävä Tuomo Holm.

Uudet tilat rakentuvat samalla konseptilla kuin nykyinen leipomo, eli asiakas pääsee näkemään uunin ja kokemaan leivän leipomisen tuoksun. Yrittäjät kertovat, että tuoreen leivän tuoksu on iso osa leipomon konseptia. Uusi varsinainen leipomotila ei ole paljon nykyistä suurempi, sillä siinä haluttiin säilyttää pienen puodin tuntu. Leipomista helpottavat erityisesti tiloihin valmistuva taikinahuone ja kylmätilat.  Nykyisin kylmätilat ovat leipomon läheisyydessä vuokrakontissa, joten uudet kylmätilat ovat leipurille iso apu.

Rantamäki työskenteli aiemmin pääkaupunkiseudulla mainostoimistossa markkinointiviestinnän ammattilaisena. Hänellä ei ollut minkäänlaista leipomotaustaa, mutta hän oli innokas kotileipuri. Leivän tekemisestä tuli ammatti hiukan sattuman kautta. Pariskunta oli viikonloppumatkalla Mathildedalissa ja he ihastuivat paikkaan niin paljon, että kahden viikon kuluttua he jättivät tarjouksen myytävänä olleesta talosta.

Aluksi molemmat työskentelivät Salossa, mutta jatkuvasti he miettivät mitä kylillä voisi ryhtyä tekemään. Lopulta lamppu syttyi. Tuomo perusti panimon ja Elina leipomon. Molempien yritysten brändi on vahvasti Mathildedalin ruukkikylässä. Yrittäjät kertovat, että he eivät olisi ikinä perustaneet leipomoa ja panimoa Helsinkiin. Ruukkikylä on ainutlaatuinen brändi, jonka ympärille on ollut hyvä rakentaa yritystoimintaa.

Uudet tilat mahdollistavat myös yritykselle seuraavan ison askeleen ottamisen. Tulevana kesänä Kyläleipuri palkkaa kaksi uutta vakituista työntekijää. Työntekijät muuttavat pääkaupunkiseudulta Mathildedaliin, joten kylälle uutinen on erinomainen. Viime kesä ja erityisesti heinäkuu osoittivat, että lisäkäsille ja isommille tiloille on tarvetta. Yrittäjät kertovat, että useina päivinä puoti oli tyhjä jo ennen kolmea iltapäivällä ja asiakkaille piti todeta, että valitettavasti kaikki on myyty loppuun tältä päivältä.

– Olen paatoksellisesti julistanut, että meidän täytyy pitää kylä kylänä, eli me ei olla massaturismipaikka. En näkisi sataa turistibussia tuossa kylänraitilla, vaikka ne olisivatkin asiakkaita. Tämä ei ole kulissikylä tai museo, sillä tämä on elävä moderni ruukkikylä, jossa ihmiset asuvat. Täältä saa hyvää ruokaa, juomaa, luontoa ja hiljaisuutta. Tavoitteena on pitää kylä kylänä ja välttää massatapahtumia, kuvailee Holm.

Yrittäjäpariskunnan molemmat yritykset ovat saaneet tukea maaseuturahaston kautta. Nyt käynnissä olevassa hankkeessa on mukana leipomo- ja ravintolatilojen rakentaminen ja tiloihin tarvittavan kaluston hankkiminen.

– Investointia suunniteltaessa maaseuturahastosta haettu rahoitus toimi rohkaisevana asiana, jotta iso investointi uskallettiin toteuttaa. Onhan se tuen merkitys ainakin henkisellä puolella valtavan suuri, että sinun ei tarvitse ihan yksin kaikkea laittaa likoon. Hienoa, että meillä on olemassa tällainen instrumentti maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen, Holm sanoo.

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Varsin Hyvä palkitsi parhaan nuorisohankkeen

Kuvassa vasemmalta oikealle Varsin Hyvän palkitsemat: Eeti Kankare, Antti Silanterä ja Pessi Pihlajamaa.

Leader Varsin Hyvä palkitsi parhaan nuorisohankkeen. Yhdistys käynnisti Nuoriso-Leader -rahoitusmuodon vuonna 2017.  Nuoriso-Leader kannustaa nuoria suunnittelemaan ja tekemään omia projekteja. Hankebyrokratia on normaalia Leader-rahoitusta kevyempää.

Varsin hyvän raati valitsi parhaaksi hankkeeksi kolmen nuoren pojan Antti Silanterän, Pessi Pihlajamaan ja Eeti Kankareen järjestämän tapahtuman, jonka he suunnittelivat ja toteuttivat täysin itse. Nuoret saivat palkinnoksi lahjakortit pizzeriaan. Palkittu tapahtuma järjestettiin sisäaktiviteettipuistossa, ja se oli suunnattu vähävaraisille nuorille. Tapahtumahetkellä nuoret olivat iältään 13-14-vuotiaita. Varsin Hyvän kautta nuoret hakivat projektille rahoituksen, joka oli yhteensä 700 euroa.

Partion kautta oltiin järjestetty jo aiemminkin pienempiä tapahtumia, mutta tämä oli aivan eri mittakaavassa. Siinä oppi paljon ja kyllä siinä vastoinkäymisiäkin tuli matkalla, mutta mukavalta se tuntui, kertoo palkittu Pessi Pihlajamaa.

Se antoi vastuuta ja kasvatti. Opittiin siinä samalla mistä kaikesta koostuu tapahtuman tai tilaisuuden järjestäminen, sanoo palkittu Antti Silanterä.

Varsin Hyvän raati valitsi poikien järjestämän tapahtuman voittajaksi, sillä tapahtumassa pojat laittoivat itsensä aidosti likoon yhteisen hyvän puolesta. Raadin vaakakupissa painoi myös se, että tapahtuman idea oli poikien oma, ja he hoitivat kaiken itsenäisesti. Valinnassa vaikutti myös, että hankkeesta hyötyjien määrä oli suuri. Tapahtumassa tehtiin myös yhteistyötä kuntien kanssa.

Tapahtumassa nuoret muun muassa suunnittelivat pääsylippujen graafisen ilmeen itse. Pojat kertovat, että pääsylipun suunnittelun myötä he ovat innostuneet kuvankäsittelystä ja graafisesta suunnittelusta. Esimerkiksi viime viikonloppuna järjestettyihin partiokisoihin pojat suunnittelivat visuaalisen puolen. Kysyttäessä lähtisivätkö nuoret tekemään uudestaan vastaavaa tapahtumaa, vastaus oli selvä.

Kyllä tehtäisiin ja neljä kertaa isommin, Antti kertoo.

Minä ainakin lähtisin ehdottomasti tekemään uudestaan nyt kun on vielä kokemustakin tullut muistakin tapahtumista. Kyllä se myös herätti kiinnostuksen projektityöskentelyä kohtaan. Etenkin jos on hyvä ryhmä tai työpari, se on todella mukavaa, kommentoi Pessi.

Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willbergin mukaan hakemuksia tuli yhteensä 39, joista viidelle ei myönnetty tukea, koska ei ollut hankkeen mukaista toimintaa. Nuoriso-Leader rahoitusta myönnettiin tapahtumien järjestämiselle, harrastusvälineiden hankkimiselle, opintoretkille ja kerhotoiminnalle.  Tukisummat vaihtelivat 165 – 1000 euron välillä. Yhteensä rahaa oli käytettävissä Nuoriso-Leaderissa 22 000 euroa. Yhdistys suunnittelee parhaillaan uutta nuorisohanketta, jotta vastaavanlainen matalan kynnyksen hanketoiminta voisi jatkua.

 

Teksti ja kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Muita Varsin Hyvän Nuoriso Leaderista rahoitettuja ja toteutettuja hankkeita:

Hevosleiri Heppahyvä, Masku 460 euroa

Kolme hevoskerhonohjaajan perus -ja jatkokurssin käynyttä tyttöä (14-15 v) järjestivät 8.-9.6.2017 hevosleirin itseään nuoremmille ja saman ikäisille lapsille ja nuorille.

Friends around the world, Lemun VPK:n nuoret, Masku 850 euroa

Järjestettiin lemulaisille kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneille nuorille sekä saksalaisille nuorille leiri Lemun paloasemalla 28.7.-7.8.2017. Osallistujia oli todella paljon, ja tapahtuman tuloksena luotiin uusia kansainvälisiä kontakteja ja tutustuttiin erilaisiin toimintatapoihin ja kulttuuriin.

Koripallokerho nuorille  SMM Nousiainen 730 euroa

Aloitettiin koripallokerhotoiminta Nousiaisissa. Kerho kokoontui Henrikin koululla kaksi kertaa viikossa syyslukukaudella 2017 ja kevätlukukaudella 2018. Joka kerta pelaamassa oli 8-14 hlö.

Nuokkari kuntoon , Saariston Savotta ry / Nuorisoiltojen osallistujat Naantali  1000 euroa

Kunnostettiin nuorisotila Livonsaaren seurantalolle. Lisäksi hankittiin huonekaluja ja pelejä ym.

Haloo maaseutu! -viestintäseminaari 19.3.2019 Turussa

 

Haloo maaseutu! -viestintäseminaari

Lataa seminaariohjelma PDF-muodossa TÄSTÄ

Ilmoittaudu nyt mukaan maksuttomaan viestintäseminaariin, jossa luvassa viestintää, tarinallistamista ja vaikuttavuutta.

Ilmoittautuminen on päättynyt.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille maaseudun kehittämisen viestinnästä kiinnostuneille.

Aika ja paikka:

Tiistaina 19.3.2019
klo 12.00- 18.30 Valtion Virastotalo Turku, Itsenäisyydenaukio 2.

Mikä ihmeen maaseutu?
95 prosenttia Suomesta on maaseutua!
Mitä jos 95 prosenttia somesta olisi maaseutua?
Miksi maaseudusta täytyy viestiä?
Riittääkö maalaisjärki maaseudun viestinnässä?
Maaseudun tulevaisuus, onko sitä?

Maksuton seminaari, jossa pureskellaan viestintää maaseudusta
asiantuntijoiden ja median edustajien kanssa. Tilaisuus on tarkoitettu
kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille.
Ennakkoilmoittautuminen. Paikkoja on 200 ilmoittautuneelle.

Tilaisuuden järjestää Haloo maaseutu -viestintähanke yhteistyössä
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
Haloo maaseutu -viestintähanke viestii Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmasta Varsinais-Suomessa.

 

OHJELMA

12.00 Seminaarin avaus Haloo maaseutu -viestintähanke
Viestintäkoordinaattori Anssi Ketonen:
Yhdessä timantti, yksin pelkkää lasia.

12.30 Mikko ”Peltsi” Peltola: Luontomatkailu kiinnostaa, miten maaseudun yritykset, yhdistykset ja asukkaat voivat hyödyntää luontohypetyksen?

13.30 Kahvit

14.00-15.15 Mediapaneeli: Miten maaseutu esiintyy mediassa?
Mitkä maaseutuaiheet kiinnostavat mediaa?
Juontajana Timo Virkkula. Paneelikeskustelun osallistujat:
Maaseudun Tulevaisuus, Jussi Martikainen toimituspäällikkö
Turun Sanomat, Veijo Hyvönen toimituspäällikkö
Vakka-Suomen Sanomat, Teija Uitto päätoimittaja
YLE Turku, Antti Korhonen suunnitteleva tuottaja

15.20-15.50 Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola
Maaseutuohjelma ja uusi ohjelmakausi.

15.50-16.30 Lähiruokatori ja kahvit

16.30-18.15 Erotu tarinallistamalla – tarinatyöpaja maaseudun yhdistyksille ja
yrityksille. Tarinallistamisen työpajan vetäjänä toimii Anne Kalliomäki.
Anne on tarinallistamisen eli tarinalähtöisen palvelumuotoilun paras asiantuntija Suomessa.

Sikala muuttuu papulaksi – kotimainen superfood käy kaupaksi

Salon Angelniemellä sijaitseva Voima-papu sai alkunsa vuonna 2016, kun Karviaisten tilan viljelijäpariskunta Katriina ja Martin Klinckowström kokeilivat pelloillaan härkäpapua. Alkuperäinen suunnitelma oli tuottaa härkäpapua kalanrehuksi, mutta mökkinaapurin puheet saivat Katriinan kiinnostumaan tuotteesta ihan ihmisravinnoksi.

– Kesämökkinaapuri tuli sanomaan pellon reunalle, että onpa hienoa, että te viljelette superfoodia. Te olette todellakin aikaanne edellä. Me ei ajateltu härkäpapua aluksi ihmisten ruuaksi ollenkaan, sillä sen piti mennä kalanrehuksi. Kiinnostuin, että mitä hyötyä siitä sitten on, Katriina kertoo.

Kuvassa Katriina Klinckowström. Kuva: Anssi Ketonen.

Härkäpapu on yksi maailman vanhimmista viljelyskasveista. Kotimainen härkäpapu on proteiinipitoista lähiruokaa ja se on hyvä kuidun lähde.

– Mielenkiinnosta aloin testaamaan härkäpapua kaikessa ruuanlaitossa. Perhe huomasi aina, jos olin laittanut härkäpapua, mutta aloin sekoittaa sitä hienommaksi ja hienommaksi tehosekoittimella, Katriina selostaa.

Parhaiten Katriina onnistui käyttämään härkäpapua erilaisissa makeissa tuotteissa, kuten kakuissa ja leivonnaisissa.

– Menin erääseen tuttuun leipomoon esittelemään tuotetta ja he innostuivat heti härkäpavusta. Siinä sitten tajuttiin, että tässä voisi olla maatalouden rinnalle oma tuote, Katriina sanoo.

Tällä hetkellä yrityksellä on yhteensä kymmenen eri härkäpaputuotetta. Härkäpapurouhe ja jauho ovat yrityksen suosituimmat tuotteet. Katriina kertoo, että töitä tuotteiden ja yrityksen eteen on tehty koko perheen voimin ja välillä yötä päivää.

Uusia tuotteita on kehitetty myös maaseuturahaston hankkeen avulla. Yritystuki on haettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hankkeen mahdollisuuksien selvittäminen alkoi paikallisen Leader-ryhmän kautta.

Yritys on tehnyt suuren työn härkäpavun markkinoimisessa kuluttajalle, sillä Katriina kertoo vierailevan säännöllisesti kaupoissa ja messuilla maistattamassa eri tuotteita. Yritys on todennut yhdeksi tehokkaaksi markkinointikanavaksi myös sosiaalisen median.

– Olen aika vahvasti lähtenyt tuonne somemaailmaan. Me tehdään aika paljon yhteistyötä blokkaajien kanssa someyhteistyötä Instagramissa ja Facebookissa, Katriina kertoo.

Yritys on saamassa uusia tuotantotiloja valmiiksi. Viimeiset porsaat lähtivät tilalta vuonna 1999, joten vanha sikala on toiminut pelkkänä varastona. Nyt Karviaisten tilan vanha sikala on parhaillaan muuttumassa papulaksi. Tiloihin tulee pakkaamo, mylly ja toimisto. Tavoitteena on siirtää tuotanto remontoituun papulaan kevään aikana. Tulevaisuuden haaveena ovat myös isompi mylly ja pakkauskone.

 

Teksti ja kuvat Anssi Ketonen

Maaseudun elämyksistä paketti


Leader Varsin Hyvä järjesti matkailutyöpajan, jossa pohdittiin maaseutumatkailun kehittämistä, trendejä ja tulevaisuutta. Tilaisuuden alussa yhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Poikonen pohti muun muassa, mikä on kokemuksen ja elämyksen ero matkailussa. Poikonen listasi Suomen matkailun hyviä puolia, joita ovat muun muassa rauha, puhdas ruoka, turvallisuus ja ainutlaatuinen luonto.

Yhdistyksellä on parhaillaan käynnissä FinEst Countryside -hanke, joka on kahden virolaisen Leader-ryhmän ja Varsin Hyvän yhteinen kansainvälinen hanke. Hankkeen puitteissa järjestetään jatkossa seminaareja matkailuun liittyen. Hankkeessa muun muassa kartoitetaan vielä tuntemattomia matkailukohteita. Hankkeesta voit lukea lisää tietoa Varsin Hyvän verkkosivuilta.

Ilman hyviä verkkosivuja, yritystä ei ole olemassa

Turun ammattikorkeakoulun Telle Tuominen kertoi seminaarin puheenvuorossaan elämyksellisyydestä ja kokemuksellisuudesta matkailussa. Tuominen kertoi, että elämyksellisyys on matkailussa melko tuore käsite, sillä siitä on puhuttu vasta 90-luvun puolivälistä lähtien. Tuominen käsitteli esityksessään mm. palvelun ja elämyksen eroja matkailussa ja markkinoinnissa? Hän kertoi, että verkkoviestinnästä on tullut kaikkein tärkein ostopäätöksen tekijä matkailussa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ilman laadukkaita verkkosivuja koko yritystä ei monelle asiakkaalle ole olemassa.  Tuominen painotti, että verkkosivuilta täytyy löytyä linkitykset alueen muiden palveluiden äärelle. Linkitykset ovat tärkeitä, sillä hakukoneet arvostavat linkkejä sisältäviä sivustoja. Hyvät kuvat ovat myös monesti ratkaisevassa roolissa. Työmatkustaja voi etsiä kuvien ja videoiden kautta tietoa majoituksen latauspistokkeiden tai esimerkiksi hiustenkuivaajan olemassaolosta. Verkkosivuilta täytyy löytyä myös perustiedot kohteen sijainnista karttoineen ja hintatietoineen.

Matkailijalla on todettu löytyvän viisi vaihetta matkustamisessa: unelmointi, suunnittelu, varaaminen, kokeminen, jakaminen ja muistelu. Kaikki nämä vaiheet kannattaa rakentaa matkailijalle mahdollisimman helpoksi, jotta asiakkaat löytävät matkailupalveluiden äärelle.

Matkailijat toimivat nykyään itse markkinointikanavana ja puskaradiona jakaessaan kuvia sosiaaliseen mediaan omasta lomastaan. Kuvien ottaminenkin kannattaa Tuomisen mukaan tehdä helpoksi asiakkaalle. Majoituspaikassa kannattaa olla jokin paikka ja tausta, jossa lukee missä ollaan. Tämä kuvausseinä tuo paikalle sitten mahdollisesti uusia vierailijoita.

Ensivaikutelma on myös ratkaisevassa roolissa asiakkaan näkökulmasta. Missä kunnossa piha on? Miten palvelu saavutetaan? Miten palvelutapahtuma hoidetaan? Miten jälkipalvelu hoidetaan? Henkilökuntaa kannattaa hyödyntää palvelun testaajana, jotta henkilökunta tietää mitä he myyvät ja miten jokin tarjottava palvelu toimii käytännössä.

Naapurin kanssa yhteistyötä

Visit Naantalin kertoi puheenvuorossaan, että matkailuyrittäjän tulee panostaa varaamisen vaivattomuuteen. Yrittäjän tulee varmistaa, että asiakas ensinnäkin löytää yrityksen netistä. Varaamisen yhteydessä tulee tarjota erilaisia tuotteita ja lisäpalveluita asiakkaalle. Rautiainen kehottaa myös tekemään yhteistyötä naapureiden kanssa, eli naapurin tarjoamat palvelut kannattaa listata myös omalle sivustolle. Rautiainen kannustaa myös rakentamaan top 5 tai top 10 listoja aktiviteeteista, joista asiakas voi katsoa mitä lomalla voi tehdä. Näin lomailu on asiakkaan kannalta mahdollisimman vaivatonta. Aidot elämykset ja aktiivilomat ovat tällä hetkellä suosittuja.

 

Teksti ja kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Suomi on kokonaisuus

Hannu Katajamäki on aluetieteen emeritusprofessori. Kuva: Anssi Ketonen

 

Kolumni on julkaistu Haloo maaseutu -lehdessä.

KOLUMNI. Tulevaisuutta luonnehtivat kansainvälisten ja kansallisten vaikutusyhteyksien lisääntymisestä ja vyyhtiytymisestä seuraavat yllätykset. On osattava reagoida, tuli mitä tuli. Suomen on varauduttava voimistuvaan ulkomailta suuntautuvaan muuttoliikkeeseen, jota kiihdyttävät poliittiset konfliktit ja ympäristönmuutoksen aiheuttama pakko.

Toisaalta on tarpeen muistaa, että taloudellinen menestyksemme ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttävät tulevina vuosikymmeninä maahanmuuttoa. Oma syntyvyytemme ei yksin riitä. Vahvuutenamme on maantiede, tila ei lopu kesken. Laaja maantieteemme turvaa monipuoliset maankäytön suunnittelun mahdollisuudet. Maantieteemme on muutosjoustavuutemme eli resilienssin merkittävä voimavara.

Aluerakenteemme perushahmo ei ole kahtiajako kaupunkeihin ja maaseutuihin, vaan paikallisyhteisöjen muodostama mosaiikkimainen jatkumo. Suomea on viisasta ja kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaista kehittää monipuolisten paikallisyhteisöjen maana.

Paikallisyhteisöjen vastakkainasetteluille ei ole perusteita. Tarvitsemme vahvat kaupungit ja moniin yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaavan maaseudun. Suomea on kehitettävä monipuolisten yhdyskuntien kokonaisuutena, se turvaa menestyksemme.

Eriyttäminen on välttämätöntä. Kaupunkiseuduille on taattava omanlaiset ratkaisut. Kaupunkien läheinen asumismaaseutu, maatalouden luonnehtima ydinmaaseutu, ikääntyvien asuttama harvaan asuttu maaseutu sekä maaseudun paikalliskeskukset edellyttävät maantieteellisiin olosuhteisiin sovitettuja maankäytön suunnittelun, rakentamisen ja palvelujen järjestämisen periaatteita.

On oivallettava, että Suomen tulevaisuuden suuria kysymyksiä ei ratkaista pidäkkeettömällä sisäisellä ja kansainvälisellä muuttoliikkeellä suurimmille kaupunkiseuduille. Se aiheuttaisi asuntopoliittisesti vielä nykyistäkin kestämättömämmän tilanteen. Suomen laajan maantieteen tarjoamat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää maksimaalisesti. Maaseutu ei enää ole eturistiriitojen temmellyskenttä, vaan kaikkein yhteinen asia, suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn keskeinen tekijä.

Suomen menestyksen katsannosta on tärkeää hyväksyä, että metsänkäyttöön perustuva ja muu valmistava teollisuus on Suomessa tärkeää myös jatkossa. On huolehdittava paikallisteiden kunnosta ja muusta teollisuuden tarvitsemasta infrastruktuurista. Maassamme on noin 500 000 vapaa-ajan asuntoa. Niiden ympärivuotisen käytön turvaaminen on tärkeä yhteiskunnallisen päätöksenteon tehtävä.

Eri puolille Suomea kannattaa suunnitelmallisesti synnyttää keskusten välisiä kasvuvyöhykkeitä. Ne kytkevät maaseudun kilpailukykymme vahvistamiseen. Junaliikenteen tulevassa kilpailuttamisessa on tuettava tätä kehityssuuntaa, koska kasvuvyöhykkeiden luontevana runkona ovat ratayhteydet. Tarvitaan vanhojen ratayhteyksien kunnostamista. Tarvitaan myös uusia ratayhteyksiä. Kasvuvyöhykkeiden toteuttaminen edellyttää maakuntien saumatonta yhteistyötä.

Hannu Katajamäki
Kirjoittaja on aluetieteen emeritusprofessori

Suomalaiset lehmät esillä Berliinissä

Hankkeen koordinaattori Katja Mahal poseeraa Berliinin messuille esille tulevan peltilehmän vierellä.

MTK Varsinais-Suomen organisoiman ”Jos lehmät puhuisivat” -hankkeen valokuvanäyttelyä rakennetaan parhaillaan Berliinissä Grüne Woche -messuilla. Messujen avajaiset ovat 18. tammikuuta, joka on samalla valokuvanäyttelyn avajaistapahtuma. Grüne Woche -messut ovat maailman suurin ruoka-alan kansainväliset messut.  Kymmenen päivää kestävä tapahtuma kerää yhteensä noin 400 000 vierailijaa. Tämän vuoden kumppanuusmaana on Suomi.

Hankkeen koordinaattori agrologi Katja Mahal on kuljettanut pakettiautolla koko messuosaston tarpeet Saksaan. Viimeiset viikot ovat kuluneet tiiviisti näyttelyn valmisteluissa. Näyttelysermejä viimeisteltiin vielä viikkoa ennen messuja. Näyttelyn toteutukseen on osallistunut myös Marika Sarha, jolla on runsaasti kokemusta lehmätaiteen työpajojen vetämisestä.

”Jos lehmät puhuisivat” -näyttelyyn tulee esille yhteensä sata lehmä-aiheista valokuvaa ja muutamia työpajoissa askarreltuja peltilehmiä. Isoja valokuvateoksia tulee esille yhteensä 15.Valokuvat ovat syntyneet hankkeessa järjestetyn kuva- ja tarinakilpailun kautta. Järjestetyssä valokuvakilpailussa oli erikseen kuva-ammattilaisten sarja, lehmäammattilaisten sarja sekä jokamiessarja. Kilpailussa palkittiin yhteensä 11 henkilöä ja annettiin yhteensä 56 erityis- ja kunniamainintaa.

Berliinin messuilla näyttelylle on varattu yhteensä 457 neliötä. Valokuvateokset ovat printattu puulle, kankaalle ja komposiittilevylle.  Kangastaulut ovat kehystetty upealla käsintehdyllä rautaisilla kehyksillä. Rautaiset kehykset ovat yläneläisen raudantakojan Kristian von Pfalerin käsialaa. Kehykset ovat koottavia, jotta valokuvanäyttely on vaivatonta siirtää eri paikkoihin näytille. Suomessa näyttely kiertää osanäyttelynä, jolloin se mahtuu esimerkiksi 30 neliön kokoisiin nayttelytiloihin. Näyttelyä voi varata hankkeen verkkosivuilta www.lehmat.fi.

”Jos lehmät puhuisivat” -hankkeeseen on haettu Leader-rahoitusta Varsinais-Suomen Leader-ryhmiltä. Tämän lisäksi hankkeeseen on saatu tukea MTK säätiöltä. Rahoitusta on kerätty myös sponsorien avulla.

Yläneläinen raudantakoja Kristian von Pfaler toteutti hankkeen tarvitsemat rautaiset valokuvakehykset käsityönä. Kuva: Anssi Ketonen
Kuva on käsityöläisasema Jumin sepän pajasta, jossa seppä Kristian von Pfaler työskentelee. Kuva: Anssi Ketonen

Maaseuturahasto näkyy myös kaupungissa – Uudenkaupungin demokatu sai asukkaat mukaan kehittämiseen

Demokatu-hankkeeseen kuului muun muassa upea sateenvarjoista koostunut teos. Kuva: Anssi Ketonen

Uudenkaupungin keskustassa kokeiltiin kesällä erilaisia ideoita kaupungin kehittämiseksi. Leader Ravakan kautta rahoitetussa hankkeessa keskustaan tehtiin muun muassa kävelykatu, jossa testattiin uudenlaisia tapoja lisätä keskustan viihtyvyyttä. Hankkeen tekemän kyselytutkimuksen perusteella kokeilu sai pääosin erittäin positiivista palautetta ihmisiltä. Demokadun koettiin piristäneen ja lisänneen keskustan viihtyvyyttä. Enemmistö kyselyn vastaajista kannattaa pysyvän kävelykadun rakentamista Uudenkaupungin keskusta-alueelle.

Kuva: Anssi Ketonen

Demokatu hankkeessa kokeiltavat ideat kerättiin asukkailta ja erilaisia esille nousseita asioita toteutettiin konkreettisesti kesän aikana. Kävelykatukokeilun lisäksi hankkeen aikana toteutettiin erilaisia tapahtumia, tehtiin valaistusta, rakennettiin ihmisille paikkoja oleskella ja kokeiltiin kukkaistutuksia. Hankkeessa tehtiin muun muassa keinuparatiisi asukkaiden käyttöön. Hankkeen vetäjä Sonja Stenman kertoo, että riippukeinut saivat suuren suosion.

Erilaisia riippukeinuja oli parhaimmillaan 14 kappaletta ihmisten kokeiltavana. Niitä ripustettiin puihin ja osa oli omissa telineissään. Asentamisen jälkeen seurattiin, että käykö niissä kukaan keinumassa. Ja ne olivat olleet käytössä lähes yötä päivää, Stenman sanoo.

Kokeilemisen malli on lainattu Yhdysvalloista, jossa käytetään termiä taktinen urbanismi. Tämä tarkoittaa, että kaupunkitilaan tehdään väliaikaisia muutoksia, jotta voidaan tehdä todellisen kokemuksen perusteella pysyviä kehittämistoimia.

Runsaasti keskustelua herättänyt kävelykatu oli testattavana yhteensä viiden viikon ajan. Tuona aikana seurattiin, miten kävelykatu vaikuttaa liikenteeseen ja ihmisten kulkemisiin. Kävelykatu koettiin pääosin positiivisena asiana, mutta osa ihmisistä oli huolissaan esimerkiksi parkkipaikkojen riittävyydestä ja keskustan näivettymisestä.

Demokatu-hankkeessa toteutetulla kävelykadulla kokeiltiin monenlisia tapoja lisätä ihmisten viihtyvyyttä. Kuva: Sonja Stenman.

Demokadusta tehtiin kyselytutkimus, jossa asukkailta kerättiin kokemuksia hankkeesta. Kyselyyn vastasi noin neljäsataa henkilöä ja kuntalaiset pitivät kokeilua vaikuttavana. Hanke herätti kuntalaisissa keskustelua kaupunkikulttuurin kehittämiseen. Muun muassa turvallisuuden tunne keskustassa koettiin kyselyssä parantuneen. Erityisen paljon kannatusta kyselyssä saivat valaistusratkaisut, riippukeinut sekä penkkien ja istutusten lisääminen.

Kokeilussa saatujen kokemusten perusteella kehitetään kaupunkisuunnittelua hyväksi koettuun suuntaan. Tulokset saatetaan päättäjien tietoon ja sitä kautta pyritään vaikuttamaan tulevaisuuden budjetointiin ja suunnitelmiin.

Riippumattoparatiisi sai suuren suosion. Kuva: Sonja Stenman.

Rauhanpuiston kehittäminen on selkeästi yksi asia, jota voisi jatkossa kehittää ihmisten oleskelupaikaksi. Puisto on helmi, joka on ollut hiukan epämääräinen alue kaupungin keskeisellä paikalla. Yllätyttiin itsekin, kuinka nopeasti puistosta saatiin viihtyisä paikka kaupunkilaisille, Stenman kertoo.

Lyhyessä ajassa toteutettu kokeilu ei olisi hankevetäjä Sonja Stenmanin mukaan toteutunut ilman Leader-rahoitusta. Stenman kertoo, että rahoituksen turvin pystyttiin toteuttamaan asukkaiden toiveita konkreettiseksi ja nopealla aikataululla. Kokeilut toteutettiin pääasiassa vuokra- tai lainakalustolla. Hankkeessa oli mukana runsaasti eri toimijoita yhdistyksistä yrityksiin. Avainasemassa oli myös suuri tehdyn talkootyön määrä. Talkoilla saatiin myös kehittämistoimet näkyväksi ja konkreettiseksi. Hankkeen toteutti Uudenkaupungin kaupunki ja hallinnoinnin toteutti Ukipolis Oy.

 

Teksti: Anssi Ketonen, Kuvat Anssi Ketonen, Sonja Stenman.

Varsinais-Suomen maaseudulla rakennetaan jatkuvasti uusia liikuntapaikkoja

Kuva: Maaseutuverkosto, kuvaaja Jyrki Vesa

Paikallisen kehittämisen Leader-ryhmät ovat osaltaan ratkaisemassa liian vähäisen liikunnan mukanaan tuomia ongelmia. Maaseudulle syntyy vuosittain yli 200 liikunta- ja harrastuspaikkaa koko Suomen laajuisesti. Leader-rahoituksen ja maaseudun asukkaiden talkootyön ansiosta on syntynyt liikuntahalleja, luontopolkuja, laavuja, latuja, uimarantoja, kokoontumispaikkoja, leikkipaikkoja ja kulttuurikohteita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa jopa 400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Kustannuksia voidaan pienentää parantamalla liikkumisen mahdollisuuksia. Leader-ryhmät toimivat asukkaiden toteuttamien liikuntapaikkojen rahoittajina yhdessä kuntien ja valtion kanssa. Rahoituksen turvin maaseudulle syntyy jatkuvasti uusia harrastuspaikkoja.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat rahoittaneet yhteensä 36 erilaista harrastepaikkaa ja 29 liikuntapaikkaa. Harrastepaikkoja ovat esimerkiksi kesäteatterit, kulttuurikohteet (museot), agility-hallit, hevostallit, leikkikentät, laavut, kodat, erämajat, uimarannat, venelaiturit ja erilaiset kokoontumispaikat. Liikuntapaikkoja puolestaan ovat erilaiset urheilukentät, radat (frisbee, BMX, parkour, jne.), ladut, jäähallit, hallit ja kiipeilyseinät sekä lähiliikuntapaikat, kuntolaitteet ja kuntoportaat.

Rahoitus koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahasta. Se on tuonut vuodesta 2014 yli 30 miljoonan euron panoksen suomalaisten liikkumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Liikuntapaikkoja on rahoitettu Varsinais-Suomessa yhteensä 1 200 000 eurolla ja harrastepaikkoja noin miljoonalla eurolla vuodesta 2014.

Leader-rahoituksella toteutetut kohteet ovat alueen asukkaiden itsensä ideoimia ja ne toteutetaan yleensä osin talkoovoimin. Ne mahdollistavat liikunnallisen tekemisen paitsi alueen asukkaille, myös vetävät puoleensa liikkujia lähikaupungeista.

— Rahoitus perustuu aina siihen, että paikalliset ovat päättäneet, miten aluetta halutaan kehittää. Silloin voidaan olla varmoja, että hankkeet vastaavat alueen tarpeeseen, sanoo maaseutuylitarkastaja Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä.

Leader-rahoituksen saaminen edellyttää yhdistyksiltä usein talkootyötä, joka lasketaan osaksi hankkeen yksityistä rahoitusta. Leader-rahoitetut hankkeet ovat myös kustannustehokkaita, sillä asukkaat antavat oman työpanoksensa yhteiseen hyvään.

Leader-rahoituksella syntyneet liikunta- ja harrastuspaikat ovat yleisesti kaikkien asukkaiden käytössä. Seurat ja yhdistykset vuokraavat hankkeilla toteutettuja tilojaan halukkaille.

Myös kunnat tekevät yhteistyötä Leader-yhdistysten kanssa. Esimerkiksi Marttilassa kunta on toteuttanut hankkeena frisbeegolfradan laajennuksen ja kuntoradan laajennuksen. Laajennushankkeen kokonaiskustannukset ovat olleet 53 500 euroa. Rahoittajana on Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.

Leader-rahoituksella on myös kunnostettu liikuntatiloja. Esimerkiksi Liedon Parmalla on käynnissä laaja urheilutalon remonttihanke. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 270 000 euroa.  Hankkeessa remontoidaan talon alakerran saunatilat, pukuhuoneet ja WC-tilat. Samassa parannetaan ilmastointia ja uusitaan tilojen valaistusta. Hankkeen rahoittajana on Varsin Hyvä ry.

— Ilman Leader-rahoitusta urheilutalon remontti olisi jäänyt kokonaan tekemättä. Hankkeen vaatima byrokratia tuntui alkuun työläältä. Projekti on kuitenkin edennyt hyvää vauhtia. Remontissa tulee täyteen tuhansia talkootunteja ja meidän onneksi olemme saaneet talkoisiin mukaan runsaasti osaavia ammattilaisia, kertoo Liedon Parman puheenjohtaja Maarit Lempiäinen.

 

Lisätietoja hankkeista antavat Leader-ryhmät. Varsinais-Suomen alueella toimii yhteensä viisi Leader-ryhmää.

Maaseutuohjelmasta rahoitettuja hankkeita voi hakea myös Maaseutuviraston hankerekisteristä: http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tietopalvelut/Sivut/hankerekisteri.aspx

 

 

Ravakka ry

Eurajoki, Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa

Toiminnanjohtaja Ulla Kallio p. 044 034 4345

 

Samassa veneessä – I samma båt ry

Kemiönsaari, Kustavi, Parainen

Toiminnanjohtaja Emil Oljemark p. 0400 718 913

 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero, Tarvasjoen alue Liedon kunnasta.

Toiminnanjohtaja Taina Sainio, p. 044 0674 434

 

Varsin Hyvä ry

Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku.

Toiminnanjohtaja Pia Poikonen p. 050 338 3867

 

Ykkösakseli ry

Karkkila, Lohja, Salo, Vihti

Toiminnanjohtaja Maarit Teuri p.  0400 982 236

 

 

TIEDOTE: Varsinais-Suomen Leader-ryhmät 26.9.2018

Suoramyynti maatiloilta kasvattaa suosiotaan – jo yli puolet munatiloista suosii suoramyyntiä

Tiedote: Viime vuonna Suomen kotieläintiloista 13 prosenttia, eli noin 1 500 tilaa harjoitti suoramyyntiä. Määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suosituimpia suoramyyntituotteita ovat kananmunat. Viime vuonna 53 prosenttia kananmunia tuottavista tiloista harjoitti suoramyyntiä. REKO-lähiruokarenkaille munia myi 17 prosenttia munatiloista, ruokapiireille taas 9 prosenttia kananmunatiloista.

Loimaalainen munatuottaja Juuso Hulmi on tehnyt maatilayrittäjänä suoramyyntiä jo kymmenen vuoden ajan.

— Sain idean alun perin, kun olin harjoittelussa Ruotsissa. Siellä kanalan ovi oli auki 24 tuntia vuorokaudessa, munia sai tulla hakemaan koska tahansa ja rahat jätettiin seinässä olevaan reikään. Päätimme pystyttää samanlaisen suoramyyntipisteen, Juuso Hulmi kertoo.

Kanakumppanit-yrityksen toinen omistaja Hulmi sanoo, että tilalla on 45 000 munituskanaa. Tila tuottaa noin 40 000 munaa päivässä. Niistä noin pari-kolme prosenttia myydään suoraan tilalta. Kananmuna on vaivaton tuote suoramyyntiä ajatellen, sillä tuote tarvitsee ympärilleen vain kennon.

— Varastointi heikentää kananmunan laatua. Tilalta haettu muna taas voi olla munittu samana päivänä, jolloin se vaikuttaa makuun. Kuluttajien mukaan hyvä maku vetää puoleensa, Hulmi sanoo.

Hulmin mukaan suoramyynti on tilalle kannattava tapa tehdä bisnestä, sillä muun muassa pakkaamon ja rahdin katteet jäävät pois. Myynnin kannattavuuteen vaikuttaa suoraan sijainti ja kanakumppanien jatkuvasti avoinna oleva myyntipiste sijaitsee ison tien varressa.

 

Fakta: Tuottajalta kuluttajalle ilman välikäsiä

Alkutuotannon suoramyynnillä tarkoitetaan myyntitapaa, jossa maatilayrittäjä myy itse alkutuotannon tuotteet suoraan kuluttajalle tai paikalliseen vähittäismyyntiin.

Perinteisin tapa tehdä suoramyyntiä on myydä tuotteet suoraan tilalta. Monet myyvät tuotteita myös kauppa-auton avulla tai esimerkiksi toreilla.

Ruokapiirien avulla voi tilata luomu- ja lähiruokaa suoraan tuottajalta. Erilaisia ruokapiirejä löytyy ympäri Suomea.

Viime vuosina ovat yleistyneet myös REKO-lähiruokarenkaat. Ne toimivat ruokapiirien tapaan, mutta REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljetuissa ryhmissä, joissa sovitaan tuotteiden tilaukset ja toimitukset.

Osta tilalta -päivää vietetään lauantaina 15. syyskuuta. Tapahtuma tuo ruuan tuottajat ja kuluttajat yhteen. Mukana on tuottajia ympäri maata. Täältä näet oman alueesi tilat, jotka ovat mukana päivässä: https://ostatilalta.fi/hae-tiloja/kartalla/

 

Juttu kirjoitettu Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen pohjalta.