Leader-rahoitusta saaneet yritykset menestyvät paremmin

Kuvituskuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Tiedote 3.9.2019 julkaisuvapaa.

 

Selvityksen mukaan Leader-rahoitusta saaneet maaseudun yritykset menestyvät koko maan keskivertoyrityksiä paremmin. Yli neljä viidestä Leader-rahoitusta saaneesta tuoreesta yrityksestä oli viiden vuoden jälkeen yhä toiminnassa. Valtakunnallisesti keskimäärin joka toinen uusi yritys ajautuu yritystoiminnan lopettamiseen jo viiden ensimmäisen vuoden aikana. Suomen Leader-ryhmien tekemässä selvityksessä tarkasteltiin toimintansa aloittavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Selvityksessä havaittiin, että jo pienillä investoinneilla syntyy uusia työpaikkoja. Yksi Leader-rahoituksella syntynyt työpaikka maaseudun pienyritykseen maksoi noin 5800 euroa julkisia varoja. Työpaikat syntyivät, kun yrittäjät saivat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja ryhtyivät työnantajiksi. Suomalaisten mediaaniansiolla laskettuna julkinen panos työpaikan syntyyn palautuu verotuloina noin kymmenessä kuukaudessa.

— Vaikuttaisi siltä, että Leader-rahoitus antaa yrityksille merkittävän sykäyksen toimintaan. Korkea prosentti kertoo myös siitä, että paikallisesti on osattu tukea juuri niitä yrityksiä, joiden tuotteille ja palveluille on ollut kysyntää, sanoo Leader-asiamies Heli Walls.

Selvityksessä tarkasteltiin vuosina 2007-2013 Leader-yritysrahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen saaneita aloittavia yrityksiä. Rahoitusta saaneista alkavista yrityksistä toiminnassa on vuonna 2019 edelleen noin 88 prosenttia.

Yksi rahoitusta saaneista yrityksistä on vesantolainen LVI Peltsi Oy, joka tarjoaa LVI-asennuksia ja saneerauksia KVV-oikeuksin. Tarvikemyynnin lisäksi yritys tekee tarjouksia ja suunnitelmia rakennustyömaita varten. Kehittämisyhdistys Mansikka myönsi yritykselle vuonna 2013 yritystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

— Kyllä yritystuki oli hyvä juttu. Se poisti kynnystä ja riskiä palkata työntekijä, koska työllistämiskulut ovat isot, sanoo Jukka Peltolehto LVI Peltsi Oy:stä.

Työntekijän palkkaaminen mahdollisti toiminnan laajentamisen. Käyttöön otettiin uudet toimitilat, jotka mahdollistivat tavaravaraston hankinnan ja komponenttien kasaamisen. Nyt LVI Peltsi Oy työllistää kolme henkilöä.

Leader-rahoituksella tuetaan muun muassa maaseudun pienempiä yrityksiä uusissa investoinneissa. Rahoitusta haetaan paikalliselta Leader-ryhmältä, jonka hallitus tekee rahoituspäätöksen. Rahoitusta myönnetään Suomen 54-Leader-ryhmässä, jotka kattavat maantieteellisesti koko Suomen. Leader-toiminnan piirissä on puolet suomalaisista.

Selvityksessä tarkasteltiin alkavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen vuosina 2007-2013. Yhden Leader-rahoituksella syntyneen työpaikan kustannus on laskettu niistä yrityksistä, joiden saama tukisumma ja työllistävä henkilömäärä olivat tiedossa.

Selvitys tehtiin Leader-ryhmien omien ilmoitusten perusteella. Kyselyyn vastasi 45 Leader-ryhmää, joista kuuden alueella tässä tarkasteltua käynnistämistukea ei myönnetty lainkaan.

Fakta: Leader-rahoituksen vauhdittamana maaseudulle perustetaan vuosittain noin 120 yritystä. (Vuosina 2015-20

18 myönnetty 498 perustamis- ja investointitukeatukea).

 

Lisätietoja antavat: viestintäpäällikkö Sofia Tuisku, 045 249 1162 sofia.tuisku@suomenkylat.fi

Leader-asiamies Heli Walls, p. 045 327 1117 heli.walls@suomenkylat.fi

 

Lisätietoja antavat Leader-ryhmät. Yhteystiedot: https://www.leadersuomi.fi/fi/leader-ryhmat/

Lähi- ja luontomatkailua kehitetään yhteistyössä Varsinais-Suomen reitistöpäivillä

 

Kansainväliset Varsinais-Suomen reitistöpäivät käynnnistyivät sunnuntaina 18.8. Kemiönsaaren Kasnäsistä. Päivät kokoavat neljän päivän aikana noin 40 henkilöä tutustumaan parhaimpiin reitistökohteisiin Kemiösaaressa, Teijon alueella, Sauvossa, Kaarinassa sekä Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Tapaamisen tavoitteena on muun muassa luontomatkailun hyvien käytäntöjen jakaminen ja kohteiden markkinoinnin kehittäminen eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on saada lisää vilkkautta maaseudun elämään ja kyliin muun muassa kaikille avoimien retkeily- ja ulkoilualueiden kautta.

Outdoor Leader -hankkeen järjestämille reitistöpäiville osallistuu luontomatkailuväkeä Lounais-Suomesta ja hankkeen kumppaneita Ruotsin Leader-ryhmistä.

Leader-ryhmien yhteinen Outdoor Leader -hanke käynnistyi keväällä 2019. Toimenpiteinä on retkeilyreittien toiminnallisuuden, palvelutason, markkinoinnin ja tuotetarjonnan kehittäminen yhteistyössä muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Hankkeen keinoin pyritään myös lisäämään reittien tunnettuutta, kansainvälisyyttä ja kehittää palvelujen tasoa.

Hankkeessa haetaan mallia myös muualta Euroopasta reittien kehittämiseen, reitistöjen ja niihin liittyvien toimijoiden palvelutuotannon lisäämiseen ja laatuun. Tavoitteena on myös yhteistyön lisääminen eri reitistöjen toimijoiden kesken, jotta reittien käyttäjille on tarjolla uusia mahdollisuuksia luontoelämyksiin, paikallisuuden kokemiseen ja hyvään asiakaspalveluun.

Reitistöpäivät alkoivat Kasnäsistä.

Haloo maaseutu kaarihallissa OKRA-messuilla 3.-6. heinäkuuta!

Haloo maaseutu -hallin tunnistat vihreästä väristä!
Helkama S1000 miesten polkupyörä arvotaan messujen päätteeksi Haloo maaseutu -osastolla.

OKRA2019 Lataa virallinen näyttelykartta TÄSTÄ koneellesi!

Tapahtuman verkkosivut: www.okramaatalous.fi

OKRA-messut järjestetään jälleen 3.-6.7.2019 Oripään lentokentällä.

Haloo maaseutu -halli löytyy messukartasta numerolla 450 ja meillä on kokonainen lentokonehalli käytössä! Hallissa on Jos lehmät puhuisivat -valokuvanäyttely, jossa on ihailtavana yli 200 valokuvaa ja lehmäpatsaita. Messuille rakentuva näyttely on kokonaisuudessaan esillä ensimmäistä kertaa Suomessa.

 

OKRA 2019 Haloo maaseutu -hallin ohjelmalavalla keskiviikkona 3.7.

klo 10.00 Haastateltavana Virve Koski ja aiheena Oripään Myllylähde. Leader Jokivarsikumppaneiden rahoittama hanke.

klo 10.30 Haastateltavana Jari Seikola ja aiheena Kasitori. Leader Ravakan rahoittama yritys.

klo 11.00 Haastateltavana Kari Mäntylä ja aiheena Kustavin luonto ja kulttuuripolku. Leader I samma båtin rahoittama hanke.

klo 12.30 Haastateltavana Katri Kulmala ja aiheena Kirakan tila. Leader Ykkösakselin rahoittama yritys.

klo 13.00 Haastateltavana Janne Larjama ja aiheena Puutavaraliike Larjama ja lähipuu. Leader Varsin hyvän rahoittama yritys.

13.30 Haastateltavana Johanna Mattila ja aiheena KulTa-hanke, ruoka ja lähiruoka. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittama Turun yliopiston Brahea-keskuksen hanke.

14.00 Haastateltavana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutupalvelujen kehittämispäällikkö Seppo Jaakonmäki. Aiheena maaseudun kehittäminen ja maaseutuohjelma Varsinais-Suomessa.

 

 

Samassa hallissa on useita eri toimijoita, jotka kaikki liittyvät maaseuturahastoon.  Meiltä voit tulla kysymään Leader-rahoituksesta, hankkeista ja seuraavasta ohjelmakaudesta.

Haloo maaseutu -hallissa voit osallistua myös Helkama S1000 -polkupyörän arvontaan!

Haloo maaseutu -hallin toimijat:

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Leader Jokivarsikumppanit

Leader Varsin Hyvä

Leader I samma båt – Samassa veneessä

Leader Ykkösakseli

Leader Ravakka

Leader Poko

Visit Pyhäjärviseutu

Maaseutu.fi verkostopalvelut

TeeSeSuomessa -kampanja

Suomen Kylät ry on valtakunnallinen paikalliskehittäjien järjestö, joka yhdistää kylätoiminnan, Leader-toiminnan ja kortteleiden aktiivit samaan verkostoon. Okrassa tarjoamme raikasta kesälukemista ja uusimpia tuulia suomalaisilta kyliltä.

 

Perjantaina Okrassa mukana Pirkanmaalta
Pirkanmaa Leader -viestinnän kehittämishanke, joka peluuttaa #TeeSeSuomessa -matkailumölkkyä sekä esittelee Pirkanmaalla toteutettuja Leader-hankkeita. Mukana Pirkanmaan Leader -ryhmien tiedottaja Johanna Veijanen sekä Leader Kantri -hankeaktivaattori Joanna Järvinen.
Pirkan Kylien Hiiltä sitovat kylät -hanke
Hiiltä sitovat kylät -hankkeessa innostetaan asukkaita kehittämään kyliään ilmastotekoja toteuttaen ja nostetaan ympäristöasioita osaksi arkipäiväistä kylätoimintaa. Okrassa hankevetäjä, Heidi Hallongren, antaa käytännön ilmastovinkkejä sekä auttaa ottamaan jätteiden lajittelun haltuun.

 

Paikallinen yritysrahoitus tuonut maaseudulle mittavat investoinnit

Hamppufarmin yrittäjät Virve ja Ville Virtanen kertovat, että Leader-rahoitus rohkaisee investoimaan. Mukana kuvassa myös Santeri-poika. Kuva: Anssi Ketonen

Maaseudulla myönnetään paikallisesti yritysrahoitusta, jonka vaikutukset alueelle ovat merkittävät. Leader-rahoitus kattaa korkeintaan kolmasosan yrityksen investoinnista, mutta se kannustaa yrityksiä kehittymään. EU:n, kunnan ja valtion rahasta koostuva Leader-rahoitus on tuonut viimeisen viiden vuoden aikana 70 miljoonan yksityiset investoinnit suomalaiselle maaseudulle.

Leader-rahoitusta on mahdollisuus saada maaseudulla sijaitsevien yritysten toiminnan kehittämiseen. Murtolan Hamppufarmi sai rahoitusta vuonna 2014 rakennettuun elintarviketuotantotilaan, jossa on tähän mennessä kehitetty useita öljyhampusta valmistettavia elintarvikkeita.

Hamppufarmin yrittäjät Ville ja Virve Virtanen pitävät maaseuturahastoa ja Leader-rahoitusta investointeihin rohkaisevana asiana:

– Leader-rahoitus vaikutti merkittävästi projektin etenemiseen. Rahoitus nopeutti päätöksiä omassa päässä, että uskaltaa tehdä ison investoinnin, yrittäjä Ville Virtanen kuvaa rahoituksen merkitystä.

Yrittäjäpariskunnalle Leader-rahoituksen mahdollisuus oli jo ennen hanketta yleisesti tiedossa. Yrityksen kanssa samalla paikkakunnalla Marttilassa toimii myös Leader Jokivarsikumppanien toimisto. Ville Virtanen kertoo, että he olivat kysyneet mahdollisuutta investointitukeen suoraan Leader-toimistosta.

Koska investointeihin myönnettävä summa kattaa korkeintaan 35 % koko investoinnista, rahoitus tuo samalla mittavat yksityiset investoinnit suomalaiselle maaseudulle. Ne hyödyttävät välillisesti paljon suurempaa joukkoa kuin vain itse yrittäjää.

-Investoinnit työllistävät alueen muita yrittäjiä, esimerkiksi tuotantotilan tekevää urakoitsijaa, ja tietysti elinvoimaiset yritykset tuovat maaseudulle töitä ja palveluita. Rahoituksessa on kyse maaseudun elinvoiman kasvattamisesta, kuvaa Leader-asiamies Heli Walls.

Leader-rahoitus myönnetään paikallisesti Suomen 54 Leader-ryhmässä, jotka tekevät päätökset alueen tuntemuksen perusteella. Siksi rahoitusta saavat yritykset, joiden investointien nähdään hyödyttävän koko aluetta laajemminkin.

-Rahoitus menee aidosti uuden kehittämiseen. Kun yritykset saavat tukea, hankinnat voidaan tehdä laadukkaampina, tai osa ei tekisi niitä ollenkaan ilman tätä osarahoitusta, Walls kertoo.

Investointihankkeen jälkeen Hamppufarmi on pystynyt palkkaamaan yhden ulkopuolisen työntekijän. Aluksi työntekijä oli kiireapulaisena, mutta tällä hetkellä täyspäiväisenä. Tämän lisäksi yritys työllistää useampia osa-aikaisia työntekijöitä. Hamppufarmin seuraavana tavoitteena on laajentaa nykyisiä tiloja.

-Tarkoituksena on rakentaa kokonaan uusi tuotantohalli nykyisen viereen. Suunnitelmat ovat jo hyvällä mallilla, Ville Virtanen kertoo.

Vuosina 2014-2018 Leader-rahoitusta on kokonaisuudessaan myönnetty maaseudun yrityksien investointeihin 24,8 miljoonaa ja se on tuonut maaseudulle 70,5 miljoonaa euroa yksityisiä investointeja. Julkisesta rahasta 10,4 miljoonaa oli EU:n maaseudun kehittämisrahaa, 11,4 valtion rahaa ja 2,9 kuntien rahaa. Kokonaisinvestoinnit ovat siis olleet viidessä vuodessa liki 100 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2019 haussa!

Vuoden 2018 Vuoden kylä on Märynummi. Kuva: Anssi Ketonen.

Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Teemana on tänä vuonna ”Omaleimainen kylä”. Etsinnässä on kylä, joka tunnistetaan nimenomaan jostain erityispiirteestä.

Keskeisiä kysymyksiä ovat mm.
• tunnetaanko kylä jostain tietystä asiasta: rakennus, luonto tai  maisem?
• onko toiminnassa noussut esiin joku selkeä teema, joka tiedetään  muuallakin: kulttuuri, matkailu, liikunta, historia, kestävä kehitys tai energia.
• tunnetaanko kylä jostain tapahtumasta tai palvelusta: juhla tai festari, teatteri, tanssilava, urheilukilpailu, reitistö tai tori?
• onko kylälle suunnitelmallisesti kehitetty jonkinlaista imagoa tai brändiä?
• onko kylän identiteettiä tuotteistettu: logo, kyltit, some tai kyläkirjat.
• onko kylä saanut julkisuutta aktiivisesta toiminnastaan?

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee kuvailla kylä (asukasmäärä, sijainti, alueen yhdistykset ja muut keskeiset toimijat yms.) sekä kertoa kylän toiminnasta. Kyse on nimenomaan kylien – ei vain kyläyhdistysten –  kilpailusta eli kaikkien kylän yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toiminta huomioidaan. Kyläkilpailuraati tutustuu hakemusten perusteella  muutamiin kyliin sitten paikan päällä.

Hakemukset lähetetään Varsinais-Suomen kyläasiamiehelle 26.5.2019  mennessä. Mieluiten sähköpostitse: tauno.linkoranta@vskylat.fi, mutta  myös postin kautta voi osallistua:
Varsinais-Suomen Kylät ry, c/o ProAgria
Artturinkatu 2 A 67
20200 Turku.

Varsinais-Suomen vuoden kylä palkitaan 24.8. Salon (Halikon) Märynummella pidettävän maakunnallisen kylätoimintapäivän yhteydessä.

Lisätietoja antaa kyläasiamies Tauno Linkoranta,
044 303 9990 tai 044 5334750

tauno.linkoranta@vskylat.fi.

Kyläleipuri remontoi uusia tiloja Ruukinkartanoon – uuteen leipomoon avautuu leipomoravintola

Kyläleipuri Elina Rantamäki ja hänen miehensä, Kyläpanimon perustaja, Tuomo Holm. Kuva: Anssi Ketonen.

Salon Mathildedalissa voi kuulla parhaillaan vasaran pauketta ja pokasahan sointia, sillä Kyläleipuri Elina Rantamäki ja hänen miehensä, Kyläpanimon perustaja, Tuomo Holm remontoivat uutta leipomoa ruukinkartanoon. Kartanon alakertaan tulee uusi leipomo, leipomon puoti ja ravintolatilat. Ravintolassa voi tulevana kesänä nauttia kahvikupin ja leipomotuotteiden lisäksi Kyläpanimon olutta. Uudet tilat mahdollistavat entistä monipuolisemmat tuoteryhmät ja uusien tuotteiden valmistamisen. Puodista voi ostaa Kyläleipurin ja Kyläpanimon tuotteita myös mukaan vanhaan tapaan.

– Uusiin tiloihin päädyttiin, sillä nykyinen noin 16 neliön leipomotila on jäänyt liian pieneksi. Leipomomyymälässä ei myöskään ole voinut nauttia tuotteista paikan päällä, vaan se on ollut vain ulosmyyntipiste, kertovat leipomoyrittäjä Elina Rantamäki ja Kyläpanimoa pyörittävä Tuomo Holm.

Uudet tilat rakentuvat samalla konseptilla kuin nykyinen leipomo, eli asiakas pääsee näkemään uunin ja kokemaan leivän leipomisen tuoksun. Yrittäjät kertovat, että tuoreen leivän tuoksu on iso osa leipomon konseptia. Uusi varsinainen leipomotila ei ole paljon nykyistä suurempi, sillä siinä haluttiin säilyttää pienen puodin tuntu. Leipomista helpottavat erityisesti tiloihin valmistuva taikinahuone ja kylmätilat.  Nykyisin kylmätilat ovat leipomon läheisyydessä vuokrakontissa, joten uudet kylmätilat ovat leipurille iso apu.

Rantamäki työskenteli aiemmin pääkaupunkiseudulla mainostoimistossa markkinointiviestinnän ammattilaisena. Hänellä ei ollut minkäänlaista leipomotaustaa, mutta hän oli innokas kotileipuri. Leivän tekemisestä tuli ammatti hiukan sattuman kautta. Pariskunta oli viikonloppumatkalla Mathildedalissa ja he ihastuivat paikkaan niin paljon, että kahden viikon kuluttua he jättivät tarjouksen myytävänä olleesta talosta.

Aluksi molemmat työskentelivät Salossa, mutta jatkuvasti he miettivät mitä kylillä voisi ryhtyä tekemään. Lopulta lamppu syttyi. Tuomo perusti panimon ja Elina leipomon. Molempien yritysten brändi on vahvasti Mathildedalin ruukkikylässä. Yrittäjät kertovat, että he eivät olisi ikinä perustaneet leipomoa ja panimoa Helsinkiin. Ruukkikylä on ainutlaatuinen brändi, jonka ympärille on ollut hyvä rakentaa yritystoimintaa.

Uudet tilat mahdollistavat myös yritykselle seuraavan ison askeleen ottamisen. Tulevana kesänä Kyläleipuri palkkaa kaksi uutta vakituista työntekijää. Työntekijät muuttavat pääkaupunkiseudulta Mathildedaliin, joten kylälle uutinen on erinomainen. Viime kesä ja erityisesti heinäkuu osoittivat, että lisäkäsille ja isommille tiloille on tarvetta. Yrittäjät kertovat, että useina päivinä puoti oli tyhjä jo ennen kolmea iltapäivällä ja asiakkaille piti todeta, että valitettavasti kaikki on myyty loppuun tältä päivältä.

– Olen paatoksellisesti julistanut, että meidän täytyy pitää kylä kylänä, eli me ei olla massaturismipaikka. En näkisi sataa turistibussia tuossa kylänraitilla, vaikka ne olisivatkin asiakkaita. Tämä ei ole kulissikylä tai museo, sillä tämä on elävä moderni ruukkikylä, jossa ihmiset asuvat. Täältä saa hyvää ruokaa, juomaa, luontoa ja hiljaisuutta. Tavoitteena on pitää kylä kylänä ja välttää massatapahtumia, kuvailee Holm.

Yrittäjäpariskunnan molemmat yritykset ovat saaneet tukea maaseuturahaston kautta. Nyt käynnissä olevassa hankkeessa on mukana leipomo- ja ravintolatilojen rakentaminen ja tiloihin tarvittavan kaluston hankkiminen.

– Investointia suunniteltaessa maaseuturahastosta haettu rahoitus toimi rohkaisevana asiana, jotta iso investointi uskallettiin toteuttaa. Onhan se tuen merkitys ainakin henkisellä puolella valtavan suuri, että sinun ei tarvitse ihan yksin kaikkea laittaa likoon. Hienoa, että meillä on olemassa tällainen instrumentti maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen, Holm sanoo.

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Sikala muuttuu papulaksi – kotimainen superfood käy kaupaksi

Salon Angelniemellä sijaitseva Voima-papu sai alkunsa vuonna 2016, kun Karviaisten tilan viljelijäpariskunta Katriina ja Martin Klinckowström kokeilivat pelloillaan härkäpapua. Alkuperäinen suunnitelma oli tuottaa härkäpapua kalanrehuksi, mutta mökkinaapurin puheet saivat Katriinan kiinnostumaan tuotteesta ihan ihmisravinnoksi.

– Kesämökkinaapuri tuli sanomaan pellon reunalle, että onpa hienoa, että te viljelette superfoodia. Te olette todellakin aikaanne edellä. Me ei ajateltu härkäpapua aluksi ihmisten ruuaksi ollenkaan, sillä sen piti mennä kalanrehuksi. Kiinnostuin, että mitä hyötyä siitä sitten on, Katriina kertoo.

Kuvassa Katriina Klinckowström. Kuva: Anssi Ketonen.

Härkäpapu on yksi maailman vanhimmista viljelyskasveista. Kotimainen härkäpapu on proteiinipitoista lähiruokaa ja se on hyvä kuidun lähde.

– Mielenkiinnosta aloin testaamaan härkäpapua kaikessa ruuanlaitossa. Perhe huomasi aina, jos olin laittanut härkäpapua, mutta aloin sekoittaa sitä hienommaksi ja hienommaksi tehosekoittimella, Katriina selostaa.

Parhaiten Katriina onnistui käyttämään härkäpapua erilaisissa makeissa tuotteissa, kuten kakuissa ja leivonnaisissa.

– Menin erääseen tuttuun leipomoon esittelemään tuotetta ja he innostuivat heti härkäpavusta. Siinä sitten tajuttiin, että tässä voisi olla maatalouden rinnalle oma tuote, Katriina sanoo.

Tällä hetkellä yrityksellä on yhteensä kymmenen eri härkäpaputuotetta. Härkäpapurouhe ja jauho ovat yrityksen suosituimmat tuotteet. Katriina kertoo, että töitä tuotteiden ja yrityksen eteen on tehty koko perheen voimin ja välillä yötä päivää.

Uusia tuotteita on kehitetty myös maaseuturahaston hankkeen avulla. Yritystuki on haettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hankkeen mahdollisuuksien selvittäminen alkoi paikallisen Leader-ryhmän kautta.

Yritys on tehnyt suuren työn härkäpavun markkinoimisessa kuluttajalle, sillä Katriina kertoo vierailevan säännöllisesti kaupoissa ja messuilla maistattamassa eri tuotteita. Yritys on todennut yhdeksi tehokkaaksi markkinointikanavaksi myös sosiaalisen median.

– Olen aika vahvasti lähtenyt tuonne somemaailmaan. Me tehdään aika paljon yhteistyötä blokkaajien kanssa someyhteistyötä Instagramissa ja Facebookissa, Katriina kertoo.

Yritys on saamassa uusia tuotantotiloja valmiiksi. Viimeiset porsaat lähtivät tilalta vuonna 1999, joten vanha sikala on toiminut pelkkänä varastona. Nyt Karviaisten tilan vanha sikala on parhaillaan muuttumassa papulaksi. Tiloihin tulee pakkaamo, mylly ja toimisto. Tavoitteena on siirtää tuotanto remontoituun papulaan kevään aikana. Tulevaisuuden haaveena ovat myös isompi mylly ja pakkauskone.

 

Teksti ja kuvat Anssi Ketonen

Varsin Hyvä palkitsi parhaan nuorisohankkeen

Kuvassa vasemmalta oikealle Varsin Hyvän palkitsemat: Eeti Kankare, Antti Silanterä ja Pessi Pihlajamaa.

Leader Varsin Hyvä palkitsi parhaan nuorisohankkeen. Yhdistys käynnisti Nuoriso-Leader -rahoitusmuodon vuonna 2017.  Nuoriso-Leader kannustaa nuoria suunnittelemaan ja tekemään omia projekteja. Hankebyrokratia on normaalia Leader-rahoitusta kevyempää.

Varsin hyvän raati valitsi parhaaksi hankkeeksi kolmen nuoren pojan Antti Silanterän, Pessi Pihlajamaan ja Eeti Kankareen järjestämän tapahtuman, jonka he suunnittelivat ja toteuttivat täysin itse. Nuoret saivat palkinnoksi lahjakortit pizzeriaan. Palkittu tapahtuma järjestettiin sisäaktiviteettipuistossa, ja se oli suunnattu vähävaraisille nuorille. Tapahtumahetkellä nuoret olivat iältään 13-14-vuotiaita. Varsin Hyvän kautta nuoret hakivat projektille rahoituksen, joka oli yhteensä 700 euroa.

Partion kautta oltiin järjestetty jo aiemminkin pienempiä tapahtumia, mutta tämä oli aivan eri mittakaavassa. Siinä oppi paljon ja kyllä siinä vastoinkäymisiäkin tuli matkalla, mutta mukavalta se tuntui, kertoo palkittu Pessi Pihlajamaa.

Se antoi vastuuta ja kasvatti. Opittiin siinä samalla mistä kaikesta koostuu tapahtuman tai tilaisuuden järjestäminen, sanoo palkittu Antti Silanterä.

Varsin Hyvän raati valitsi poikien järjestämän tapahtuman voittajaksi, sillä tapahtumassa pojat laittoivat itsensä aidosti likoon yhteisen hyvän puolesta. Raadin vaakakupissa painoi myös se, että tapahtuman idea oli poikien oma, ja he hoitivat kaiken itsenäisesti. Valinnassa vaikutti myös, että hankkeesta hyötyjien määrä oli suuri. Tapahtumassa tehtiin myös yhteistyötä kuntien kanssa.

Tapahtumassa nuoret muun muassa suunnittelivat pääsylippujen graafisen ilmeen itse. Pojat kertovat, että pääsylipun suunnittelun myötä he ovat innostuneet kuvankäsittelystä ja graafisesta suunnittelusta. Esimerkiksi viime viikonloppuna järjestettyihin partiokisoihin pojat suunnittelivat visuaalisen puolen. Kysyttäessä lähtisivätkö nuoret tekemään uudestaan vastaavaa tapahtumaa, vastaus oli selvä.

Kyllä tehtäisiin ja neljä kertaa isommin, Antti kertoo.

Minä ainakin lähtisin ehdottomasti tekemään uudestaan nyt kun on vielä kokemustakin tullut muistakin tapahtumista. Kyllä se myös herätti kiinnostuksen projektityöskentelyä kohtaan. Etenkin jos on hyvä ryhmä tai työpari, se on todella mukavaa, kommentoi Pessi.

Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willbergin mukaan hakemuksia tuli yhteensä 39, joista viidelle ei myönnetty tukea, koska ei ollut hankkeen mukaista toimintaa. Nuoriso-Leader rahoitusta myönnettiin tapahtumien järjestämiselle, harrastusvälineiden hankkimiselle, opintoretkille ja kerhotoiminnalle.  Tukisummat vaihtelivat 165 – 1000 euron välillä. Yhteensä rahaa oli käytettävissä Nuoriso-Leaderissa 22 000 euroa. Yhdistys suunnittelee parhaillaan uutta nuorisohanketta, jotta vastaavanlainen matalan kynnyksen hanketoiminta voisi jatkua.

 

Teksti ja kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Muita Varsin Hyvän Nuoriso Leaderista rahoitettuja ja toteutettuja hankkeita:

Hevosleiri Heppahyvä, Masku 460 euroa

Kolme hevoskerhonohjaajan perus -ja jatkokurssin käynyttä tyttöä (14-15 v) järjestivät 8.-9.6.2017 hevosleirin itseään nuoremmille ja saman ikäisille lapsille ja nuorille.

Friends around the world, Lemun VPK:n nuoret, Masku 850 euroa

Järjestettiin lemulaisille kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneille nuorille sekä saksalaisille nuorille leiri Lemun paloasemalla 28.7.-7.8.2017. Osallistujia oli todella paljon, ja tapahtuman tuloksena luotiin uusia kansainvälisiä kontakteja ja tutustuttiin erilaisiin toimintatapoihin ja kulttuuriin.

Koripallokerho nuorille  SMM Nousiainen 730 euroa

Aloitettiin koripallokerhotoiminta Nousiaisissa. Kerho kokoontui Henrikin koululla kaksi kertaa viikossa syyslukukaudella 2017 ja kevätlukukaudella 2018. Joka kerta pelaamassa oli 8-14 hlö.

Nuokkari kuntoon , Saariston Savotta ry / Nuorisoiltojen osallistujat Naantali  1000 euroa

Kunnostettiin nuorisotila Livonsaaren seurantalolle. Lisäksi hankittiin huonekaluja ja pelejä ym.

Haloo maaseutu! -viestintäseminaari 19.3.2019 Turussa

 

Haloo maaseutu! -viestintäseminaari

Lataa seminaariohjelma PDF-muodossa TÄSTÄ

Ilmoittaudu nyt mukaan maksuttomaan viestintäseminaariin, jossa luvassa viestintää, tarinallistamista ja vaikuttavuutta.

Ilmoittautuminen on päättynyt.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille maaseudun kehittämisen viestinnästä kiinnostuneille.

Aika ja paikka:

Tiistaina 19.3.2019
klo 12.00- 18.30 Valtion Virastotalo Turku, Itsenäisyydenaukio 2.

Mikä ihmeen maaseutu?
95 prosenttia Suomesta on maaseutua!
Mitä jos 95 prosenttia somesta olisi maaseutua?
Miksi maaseudusta täytyy viestiä?
Riittääkö maalaisjärki maaseudun viestinnässä?
Maaseudun tulevaisuus, onko sitä?

Maksuton seminaari, jossa pureskellaan viestintää maaseudusta
asiantuntijoiden ja median edustajien kanssa. Tilaisuus on tarkoitettu
kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille.
Ennakkoilmoittautuminen. Paikkoja on 200 ilmoittautuneelle.

Tilaisuuden järjestää Haloo maaseutu -viestintähanke yhteistyössä
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
Haloo maaseutu -viestintähanke viestii Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmasta Varsinais-Suomessa.

 

OHJELMA

12.00 Seminaarin avaus Haloo maaseutu -viestintähanke
Viestintäkoordinaattori Anssi Ketonen:
Yhdessä timantti, yksin pelkkää lasia.

12.30 Mikko ”Peltsi” Peltola: Luontomatkailu kiinnostaa, miten maaseudun yritykset, yhdistykset ja asukkaat voivat hyödyntää luontohypetyksen?

13.30 Kahvit

14.00-15.15 Mediapaneeli: Miten maaseutu esiintyy mediassa?
Mitkä maaseutuaiheet kiinnostavat mediaa?
Juontajana Timo Virkkula. Paneelikeskustelun osallistujat:
Maaseudun Tulevaisuus, Jussi Martikainen toimituspäällikkö
Turun Sanomat, Veijo Hyvönen toimituspäällikkö
Vakka-Suomen Sanomat, Teija Uitto päätoimittaja
YLE Turku, Antti Korhonen suunnitteleva tuottaja

15.20-15.50 Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola
Maaseutuohjelma ja uusi ohjelmakausi.

15.50-16.30 Lähiruokatori ja kahvit

16.30-18.15 Erotu tarinallistamalla – tarinatyöpaja maaseudun yhdistyksille ja
yrityksille. Tarinallistamisen työpajan vetäjänä toimii Anne Kalliomäki.
Anne on tarinallistamisen eli tarinalähtöisen palvelumuotoilun paras asiantuntija Suomessa.

Maaseudun elämyksistä paketti


Leader Varsin Hyvä järjesti matkailutyöpajan, jossa pohdittiin maaseutumatkailun kehittämistä, trendejä ja tulevaisuutta. Tilaisuuden alussa yhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Poikonen pohti muun muassa, mikä on kokemuksen ja elämyksen ero matkailussa. Poikonen listasi Suomen matkailun hyviä puolia, joita ovat muun muassa rauha, puhdas ruoka, turvallisuus ja ainutlaatuinen luonto.

Yhdistyksellä on parhaillaan käynnissä FinEst Countryside -hanke, joka on kahden virolaisen Leader-ryhmän ja Varsin Hyvän yhteinen kansainvälinen hanke. Hankkeen puitteissa järjestetään jatkossa seminaareja matkailuun liittyen. Hankkeessa muun muassa kartoitetaan vielä tuntemattomia matkailukohteita. Hankkeesta voit lukea lisää tietoa Varsin Hyvän verkkosivuilta.

Ilman hyviä verkkosivuja, yritystä ei ole olemassa

Turun ammattikorkeakoulun Telle Tuominen kertoi seminaarin puheenvuorossaan elämyksellisyydestä ja kokemuksellisuudesta matkailussa. Tuominen kertoi, että elämyksellisyys on matkailussa melko tuore käsite, sillä siitä on puhuttu vasta 90-luvun puolivälistä lähtien. Tuominen käsitteli esityksessään mm. palvelun ja elämyksen eroja matkailussa ja markkinoinnissa? Hän kertoi, että verkkoviestinnästä on tullut kaikkein tärkein ostopäätöksen tekijä matkailussa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ilman laadukkaita verkkosivuja koko yritystä ei monelle asiakkaalle ole olemassa.  Tuominen painotti, että verkkosivuilta täytyy löytyä linkitykset alueen muiden palveluiden äärelle. Linkitykset ovat tärkeitä, sillä hakukoneet arvostavat linkkejä sisältäviä sivustoja. Hyvät kuvat ovat myös monesti ratkaisevassa roolissa. Työmatkustaja voi etsiä kuvien ja videoiden kautta tietoa majoituksen latauspistokkeiden tai esimerkiksi hiustenkuivaajan olemassaolosta. Verkkosivuilta täytyy löytyä myös perustiedot kohteen sijainnista karttoineen ja hintatietoineen.

Matkailijalla on todettu löytyvän viisi vaihetta matkustamisessa: unelmointi, suunnittelu, varaaminen, kokeminen, jakaminen ja muistelu. Kaikki nämä vaiheet kannattaa rakentaa matkailijalle mahdollisimman helpoksi, jotta asiakkaat löytävät matkailupalveluiden äärelle.

Matkailijat toimivat nykyään itse markkinointikanavana ja puskaradiona jakaessaan kuvia sosiaaliseen mediaan omasta lomastaan. Kuvien ottaminenkin kannattaa Tuomisen mukaan tehdä helpoksi asiakkaalle. Majoituspaikassa kannattaa olla jokin paikka ja tausta, jossa lukee missä ollaan. Tämä kuvausseinä tuo paikalle sitten mahdollisesti uusia vierailijoita.

Ensivaikutelma on myös ratkaisevassa roolissa asiakkaan näkökulmasta. Missä kunnossa piha on? Miten palvelu saavutetaan? Miten palvelutapahtuma hoidetaan? Miten jälkipalvelu hoidetaan? Henkilökuntaa kannattaa hyödyntää palvelun testaajana, jotta henkilökunta tietää mitä he myyvät ja miten jokin tarjottava palvelu toimii käytännössä.

Naapurin kanssa yhteistyötä

Visit Naantalin kertoi puheenvuorossaan, että matkailuyrittäjän tulee panostaa varaamisen vaivattomuuteen. Yrittäjän tulee varmistaa, että asiakas ensinnäkin löytää yrityksen netistä. Varaamisen yhteydessä tulee tarjota erilaisia tuotteita ja lisäpalveluita asiakkaalle. Rautiainen kehottaa myös tekemään yhteistyötä naapureiden kanssa, eli naapurin tarjoamat palvelut kannattaa listata myös omalle sivustolle. Rautiainen kannustaa myös rakentamaan top 5 tai top 10 listoja aktiviteeteista, joista asiakas voi katsoa mitä lomalla voi tehdä. Näin lomailu on asiakkaan kannalta mahdollisimman vaivatonta. Aidot elämykset ja aktiivilomat ovat tällä hetkellä suosittuja.

 

Teksti ja kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi