Voiko yhdistys olla ekologisempi? EkoTeko-hanke auttaa yhdistyksiä ekologisuudessa!

 

EkoTeko-hanke – Mikä ja miksi?

  1. Miksi tällainen hanke on olemassa?

Kestävästä kehityksestä on puhuttu jo kauan, mutta vasta viime vuosina olemme heränneet siihen, että nykyisen kaltainen ihmiskunnan toiminta ei todellakaan voi jatkua. Meillä kaikilla on yhteinen vastuu siitä, että maapallo voi hyvin, ja ettemme pilaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään.

Hanke lähti liikkeelle siitä, että miten maaseudun yhdistykset voisivat vastata tähän tilanteeseen. Leader Ravakka ja Leader Varsin Hyvä päättivät yhdistää voimavaransa tukeakseen toiminta-alueidensa yhdistyksiä neuvonta-, asiantuntija-, ja koulutuspalveluja tarjoamalla, jotta nämä ryhtyisivät ekotekoihin!

 

  1. Ovatko Varsinais-Suomen yhdistykset parhaillaan suuria epäekologisia kuluttajia?

Päinvastoin. Yhdistykset ovat yleensä edelläkävijöitä yhteisöissään, ja juuri siksi yhdistysten kautta tässä hankkeessa nähdään mahdollisuus viedä eteenpäin ekologista ajattelua ja toimintaa. Yhdistysten toiminta on jo nyt monilla tavoin kestävää – asiat tehdään pitkälti itse, paikallisin voimavaroin ja käytetään lähituotteita. Haja-asutusalueilla yhdistykset järjestävät harraste-, kulttuuri- ja muuta vapaa-ajan toimintaa, joka mm. edistää sitä, että meidän ei tarvitse kulkea pitkiä matkoja autolla näiden palveluiden pariin.

Se mitä EkoTeko-hankkeessa halutaan saavuttaa, on se että kylillä vielä enemmän tiedostettaisiin se, että me kaikki voimme omalla toiminnallamme tehdä arjen tekoja sen eteen, että kuluttaisimme vähemmän ja viisaammin luonnonvaroja mm. energiaratkaisuihin, ostokäyttäytymiseen ja liikkumiseen liittyen. Tässä yhdistykset voivat omalla esimerkillään ja toiminnallaan olla suunnan näyttäjiä!

 

 

Onko yhdistyksessäsi tarvetta neuvontaan, koulutukseen tai kokemustenvaihtoon kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa? Kutsu EkoTeko-hanke käymään yhdistyksessäsi. EkoTeko voi järjestää kanssanne esimerkiksi työpajan, neuvonta-, koulutustilaisuuden tai opintoretken. Yhteistyötä EkoTeko-hankkeen kanssa voi tehdä mm. seuraavissa aihepiireissä:

  • Tietoa tai ohjausta kylätalon tai muun yhdistyksen ylläpitämän tilan energiaratkaisuihin.
  • Kierrätykseen tai jätteiden lajitteluun liittyvää neuvontaa tai ratkaisuja.
  • Miten lisätä kylätoiminnan, -tapahtumien tai muun yhdistystoiminnan ekologisuutta (vähemmän ympäristöä kuluttavaa).
  • Tietoa kuivakäymälöistä.
  • Opastusta kompostin perustamiseen.
  • Apua kimppakyytitoiminnan perustamiseen.
  • Tietoa ekologisemmasta autoilusta.
  • Ideointia ja kokemuksia tavaroiden yhteiskäytöstä.
  • Opastusta satokausituotteiden tai muiden paikallisten tuotteiden vaihtopiirien perustamiseen.
  • Vesiensuojelun tai vesistökunnostuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvää opastusta.
  • Opastusta luonnonmukaisten puhdistusaineiden käyttöön.
  • Tietoa siitä miten vähentää veden ja energiankulutusta.
  • Koulutusta siihen, miten tiedottaa ympäristöasioista.
  • Lähiruuan käytön edistäminen.
  • Tietoa ruokahävikin vähentämisestä.
  • Ohjausta ja materiaaleja ympäristökasvatuksen toteuttamiseen.
  • Opastusta siihen, miten pukeutua kestävämmin.

 

Ota yhteyttä hankekoordinaattoriin:

Tiina Saaresranta, tiina.saaresranta@varsinhyva.fi, 044-7929005.

 

EkoTeko – yhdistykset kestävän kehityksen kärkeen on Leader Ravakan ja Leader Varsin Hyvän hanke joka alkoi lokakuussa 2019 ja kestää vuoden 2021 loppuun asti. EkoTeko palvelee Ravakan ja Varsin Hyvän toiminta-alueen yhdistyksiä, asukkaita ja kuntia päämääränään mm. kierrätyksen, yhteis- ja uusiokäytön lisääminen; energiankulutuksen vähentäminen; uusiutuvan energian käytön edistäminen; osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen; sekä kestävän arjen taitojen käyttöönotto.

Maaseudulle ohjatulla rahoituksella on merkittävät vaikutukset

Maaseuturahaston yritysrahoituksen työllisyyskerroin eli syntyneet työpaikat suhteessa käytettyyn rahoitukseen on lähellä korkean työllistävyyden palvelualoja, kirjoittaa Jaana Husu-Kallio.

Maaseudulla ­toimiville yrityksille suunnattu rahoitus tuottaa tulosta. Parannetun tuottavuuden ja kilpailukyvyn vaikutuksena syntyy työpaikkoja ja sen myötä lisää hyvinvointia. Kansallisesti ja myös kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset puhuvat selkeää kieltään: maaseutuun kannattaa investoida.

Tuoreessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksessa tarkasteltiin maaseudun asumista, työtä ja yrittäjyyttä sekä arvioitiin syntyneitä alue-, talous- ja työllisyysvaikutuksia.Usein maaseudun toimijoille rahoitusta tarjotaan ainoastaan maaseuturahastosta (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta). Rahoitus myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta.

Maaseuturahaston yritysrahoituksen vaikuttavuutta voidaan pitää merkittävänä, sillä sen työllisyyskerroin eli syntyneet työpaikat suhteessa käytettyyn rahoitukseen on lähellä korkean työllistävyyden palvelualoja. Miljoona euroa yritysrahoitusta synnyttää keskimäärin 8,4 työpaikkaa. Esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla miljoonan euron kokonaistuotantoon tarvitaan noin 11 henkilötyövuotta ja teollisuudessa yleisesti 3–5 henkilötyövuotta.

Huomioitavaa on, etteivät työllisyys- ja investointi­vaikutukset jää vain maaseuturahaston rahoitusta saaneisiin yrityksiin. Maaseudulle suunnattavasta rahoituksesta hyötyvät myös yritykset, jotka toimivat tuettujen yritysten kanssa samassa toiminta­ympäristössä. Näin rahoituksesta hyötyvät epäsuorasti myös tukea saamattomat yritykset.

”Tuetut yritykset osana laajempaa verkostoa kertaannuttavat yritysrahoituksen vaikutukset aluetaloudessa. Tulokset ovat eurooppalaisittain omaa luokkaansa.”

Keskimäärin rahoitetussa yrityksessä yksi uusi työpaikka synnyttää 0,5 työpaikkaa ympärillä toimiviin yrityksiin. Tämä johtuu siitä, että maaseudun talouden erityispiirteisiin kuuluu pienten ja keskisuurten yritysten verkostomainen toimintatapa. Siten tuetut yritykset osana laajempaa verkostoa kertaannuttavat yritysrahoituksen vaikutukset aluetaloudessa. Tulokset ovat eurooppalaisittain omaa luokkaansa.

Rakennetukea saaneiden tilojen liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin tiloilla keskimäärin, ja investointitukea saaneet tilat työllistävät muita tiloja enemmän myös yrittäjäperheen ulkopuolista työvoimaa.

Maatalouden puolella rahoituksen merkittävin ja pitkävaikutteisin aluetaloudellinen vaikutus liittyy tuotannon tason säilymiseen ja tuotannon jatkuvuuteen, mutta lisääntyvä taloudellinen toimeliaisuus vaikuttaa myös muuhun tuotantoon alueilla ja työllistää muilla aloilla tavaroiden ja palveluiden hankinnalla.

Maaseuturahaston toimilla on yritysten ja maatalouden lisäksi kohennettu maaseudun palveluita, parannettu maaseudulla asuvien yrittäjien ja maatalousyrittäjien osaamista sekä luotu yhteistyöverkostoja.

Maaseuturahaston rahoituksen avulla rakennetut laajakaistayhteydet luovat perustan yrittämiselle ja näin edesauttavat taloudellisen toiminnan kehitystä ja kasvua maaseudulla. Toimiva infrastruktuuri on edellytys muiden rahoitusvälineiden vaikuttavuudelle, kuten yritysrahoitukselle.

Tutkimustulokset osoittavat, että tulevalla EU:n rahoituskaudella (2021–2027) on tavoiteltava vaikuttavuuden lisäämistä räätälöimällä kehittämistoimia eri alueiden ja yritysten erilaisiin tarpeisiin. On tuettava myös alueiden valmiuksia toimia. Maatalouden rahoituksessa on tarpeen turvata sellaisia investointeja, jotka tähtäävät jalostusasteen nostoon maatiloilla.

Maaseudun yritys- ja hankerahoitus edellyttää yhä enemmän yhteensovittamista muiden EU-rahastojen ja kansallisen rahoituksen kanssa. Erilaisia välineitä on pystyttävä soveltamaan joustavammin yhdessä, jolloin rahoitusvälineet vahvistavat toisiaan. Tämä on huomioitava tulevan rahastokauden valmisteluissa.

On tärkeää, että päätöksentekijöillä on ajantasainen käsitys maaseudun nykytilanteesta ja käytettyjen politiikkatoimien vaikutuksista: erilaiset maaseudut eri puolilla Suomea ovat täynnä kasvuhakuisia ja kannattavia yrityksiä sekä kekseliäitä asukkaita. Tutkimus osoittaa selkeästi, että ihmisten kokoisia ideoita kannattaa rahoittaa.

Jaana Husu-Kallio
kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 16.12.2019

Kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Laadukkaita kotimaisia vihanneksia ympärivuotisesti

Kuvassa vasemmalla hankkeessa aktiivisesti toiminut viljelijä Miika Lassila, hanketyöntekijä Alisa Toivonen, hankepäällikkö Susanna Saari ja viljelykonsultti Jan Langerak.

Varsinais-Suomi on Suomen suurin tuottaja porkkanan, sipulin ja lantun viljelyssä. Lounais-Suomen Koulutuskuntayhtymän luotsaamassa Yhteistyöllä tulosta -hankkeessa on autettu vihannesviljelijöitä muun muassa laatutappioiden vähentämisessä. Maaseuturahaston kautta rahoitettu kehittämishanke käynnistyi vuonna 2015 ja se päättyy vuoden 2019 lopussa.

Kuvassa porkkanoiden viljelykokeiden tuloksia analysoitavana.

Hankkeelle oli kysyntää, sillä monilla viljelijöillä oli haasteita vihannesviljelyssä. Esimerkiksi varastotautien aiheuttamat laatutappiot olivat merkittäviä. Laatutappioiden seurauksena syntyi myös merkittävä määrä lajittelujätettä. Pahimmassa tapauksessa kokonaisia varastoeriä jouduttiin kuljettamaan jätteeksi varastotautien leviämisen vuoksi.

”Haluttiin lähteä kehittämään avomaan viljelyä laajemmin ja saada kotimaisten vihannesten tarjonta ympärivuotiseksi”, sanoo hanketta luotsannut Susanna Saari.

Hankkeen myötä vihannesten säilyvyydessä on saavutettu selkeää parannusta.  Esimerkiksi porkkana on saatu säilymään jo kesäkuuhun saakka. Hankkeen lähtökohtana oli, että vihannesten laatua haluttiin parantaa. Parempilaatuiset vihannekset vähentävät merkittävästi laatutappioita. Samalla kotimaisen viljelyn kannattavuutta on pystytty parantamaan ja ympäristövaikutuksia pienentämään.  Hankkeen kohderyhmä ovat Varsinais-Suomen avomaan vihannesviljelijät, joiden osaamista on kehitetty hankkeen asiantuntijoiden ja viljelykokeilujen avulla.

”Ollaan tehty erilaisia viljelykokeita, testattu erilaisia lajikkeita, lannoituksia ja viljelymenetelmiä. Ollaan kokeilu myös aivan uusia kasveja”, kertoo hankkeessa asiantuntijana toiminut viljelykonsultti Jan Langerak.

Hankkeessa ovat olleet mukana lähes kaikki vihannekset, mutta pääasiassa hankkeessa keskityttiin taloudellisesti tärkeisiin porkkanaan, varhaisperunaan ja sipuliin. Varsinais-Suomi on myös punajuuren ja lantun suurin tuottaja, joten myös ne olivat mukana hankkeen kokeilukasveissa. Vihannesten varastonkestävyyttä on pystytty parantamaan merkittävästi vähentämällä varastotauteja. Vihannesten ulkoista ja sisäistä laatua on parannettu. Hyvät tulokset on saavutettu muun muassa tutkimalla maaperän rakennetta näytteillä ja tarpeen mukaan lisätty esimerkiksi puuttuvia hivenaineita maaperään. Samalla myös viljelymenetelmiä on kehitetty kouluttamalla viljelijöitä.

”Ryhmässä tekeminen on edesauttanut syiden selvittämistä. Voidaan vertailla ja pohtia mistä johtuu hyvä tai huono sato”, kuvailee Langerak.

Porkkana on Varsinais-Suomen alueen merkittävin vihannes taloudellisesti ja määrällisesti tarkasteltuna. Porkkanan pahimmaksi tuholaiseksi on muodostunut viime vuosien aikana porkkanakemppi, jota vastaan ei ole kunnollista torjunta-ainetta. Hankkeessa on onnistuneesti kokeiltu porkkananviljelyä tuholaisverkkojen alla. Ilman verkkoja kasvaneet porkkanat osoittautuivat merkittävästi huonompilaatuisiksi. Verkkoja kokeiltiin porkkanan viljelyssä ensimmäistä kertaa Varsinais-Suomessa.

Hanke on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta ja rahoitus on myönnetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 450 000 euroa.

Teksti ja kuvat Anssi Ketonen www.haloomaaseutu.fi

Viljelykonsultti Jan Langerak kertoo, että ryhmässä tekeminen on edesauttanut syiden selvittämistä. On pystytty vertaamaan ja pohtimaan mistä hyvä tai huono sato johtuu.

 

Varsinais-Suomen ensimmäinen Viestintäfoorumi 

Varsinais-Suomen ensimmäinen Viestintäfoorumi  kokoontuu Turussa 27.11. klo 15-17.

Viestintäfoorumi on Varsinais-Suomen maaseudun kehittäjien yhteinen kohtaamispaikka, jossa teemana on kehittää viestintätaitoja ja vaihtaa hyviä käytäntöjä.

Viestintäfoorumin järjestää Haloo maaseutu -viestintähanke ja tavoitteena on kokoontua jatkossa noin neljä kertaa vuodessa. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Ensimmäiseen viestintäfoorumiin mahtuu 20 ensimmäistä, sillä nyt teemana on ilmaisohjelma Canvan käyttö. Canva on ohjelma (https://www.canva.com/), jolla voi luoda näyttäviä kuvia markkinointiin. Yksinkertaisuudessaan se on ilmainen taitto-ohjelma, jota on helppo käyttää. Ohjelma toimii verkkoselaimella. Kouluttajana toimii Kukka Kalin mainostoimisto Kukesta. Suositeltavaa on, että otatte oman tietokoneen mukaan koulutukseen. Tiloissa on wlan verkko.

Haloo hankkeen viestintäkoordinaattori alustaa viestintäfoorumilaiset visuaalisen viestinnän pariin. Tavoitteena on avata markkinoinnin ja viestinnän visuaalisuutta havainnollistavin esimerkein.

Koulutus sopii kaikille, jotka tuottavat/ haluavat tuottaa yhdistyksille tai yrityksille visuaalista sisältöä somekanaviin tai verkkosivuille. Canvalla voi tehdä näppärästi esimerkiksi kylätapahtuman esitteen tai yrityksen mainoksen.

Ilmoittautumislinkki: https://forms.gle/vZ7fqiVoXbwykXB79
Osallistujille lähetetään muistutusviesti ja ohjeet ohjelmaan rekisteröitymiseen ennen koulutusta.

Leader-rahoitusta saaneet yritykset menestyvät paremmin

Kuvituskuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Tiedote 3.9.2019 julkaisuvapaa.

 

Selvityksen mukaan Leader-rahoitusta saaneet maaseudun yritykset menestyvät koko maan keskivertoyrityksiä paremmin. Yli neljä viidestä Leader-rahoitusta saaneesta tuoreesta yrityksestä oli viiden vuoden jälkeen yhä toiminnassa. Valtakunnallisesti keskimäärin joka toinen uusi yritys ajautuu yritystoiminnan lopettamiseen jo viiden ensimmäisen vuoden aikana. Suomen Leader-ryhmien tekemässä selvityksessä tarkasteltiin toimintansa aloittavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Selvityksessä havaittiin, että jo pienillä investoinneilla syntyy uusia työpaikkoja. Yksi Leader-rahoituksella syntynyt työpaikka maaseudun pienyritykseen maksoi noin 5800 euroa julkisia varoja. Työpaikat syntyivät, kun yrittäjät saivat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja ryhtyivät työnantajiksi. Suomalaisten mediaaniansiolla laskettuna julkinen panos työpaikan syntyyn palautuu verotuloina noin kymmenessä kuukaudessa.

— Vaikuttaisi siltä, että Leader-rahoitus antaa yrityksille merkittävän sykäyksen toimintaan. Korkea prosentti kertoo myös siitä, että paikallisesti on osattu tukea juuri niitä yrityksiä, joiden tuotteille ja palveluille on ollut kysyntää, sanoo Leader-asiamies Heli Walls.

Selvityksessä tarkasteltiin vuosina 2007-2013 Leader-yritysrahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen saaneita aloittavia yrityksiä. Rahoitusta saaneista alkavista yrityksistä toiminnassa on vuonna 2019 edelleen noin 88 prosenttia.

Yksi rahoitusta saaneista yrityksistä on vesantolainen LVI Peltsi Oy, joka tarjoaa LVI-asennuksia ja saneerauksia KVV-oikeuksin. Tarvikemyynnin lisäksi yritys tekee tarjouksia ja suunnitelmia rakennustyömaita varten. Kehittämisyhdistys Mansikka myönsi yritykselle vuonna 2013 yritystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

— Kyllä yritystuki oli hyvä juttu. Se poisti kynnystä ja riskiä palkata työntekijä, koska työllistämiskulut ovat isot, sanoo Jukka Peltolehto LVI Peltsi Oy:stä.

Työntekijän palkkaaminen mahdollisti toiminnan laajentamisen. Käyttöön otettiin uudet toimitilat, jotka mahdollistivat tavaravaraston hankinnan ja komponenttien kasaamisen. Nyt LVI Peltsi Oy työllistää kolme henkilöä.

Leader-rahoituksella tuetaan muun muassa maaseudun pienempiä yrityksiä uusissa investoinneissa. Rahoitusta haetaan paikalliselta Leader-ryhmältä, jonka hallitus tekee rahoituspäätöksen. Rahoitusta myönnetään Suomen 54-Leader-ryhmässä, jotka kattavat maantieteellisesti koko Suomen. Leader-toiminnan piirissä on puolet suomalaisista.

Selvityksessä tarkasteltiin alkavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen vuosina 2007-2013. Yhden Leader-rahoituksella syntyneen työpaikan kustannus on laskettu niistä yrityksistä, joiden saama tukisumma ja työllistävä henkilömäärä olivat tiedossa.

Selvitys tehtiin Leader-ryhmien omien ilmoitusten perusteella. Kyselyyn vastasi 45 Leader-ryhmää, joista kuuden alueella tässä tarkasteltua käynnistämistukea ei myönnetty lainkaan.

Fakta: Leader-rahoituksen vauhdittamana maaseudulle perustetaan vuosittain noin 120 yritystä. (Vuosina 2015-20

18 myönnetty 498 perustamis- ja investointitukeatukea).

 

Lisätietoja antavat: viestintäpäällikkö Sofia Tuisku, 045 249 1162 sofia.tuisku@suomenkylat.fi

Leader-asiamies Heli Walls, p. 045 327 1117 heli.walls@suomenkylat.fi

 

Lisätietoja antavat Leader-ryhmät. Yhteystiedot: https://www.leadersuomi.fi/fi/leader-ryhmat/

Lähi- ja luontomatkailua kehitetään yhteistyössä Varsinais-Suomen reitistöpäivillä

 

Kansainväliset Varsinais-Suomen reitistöpäivät käynnnistyivät sunnuntaina 18.8. Kemiönsaaren Kasnäsistä. Päivät kokoavat neljän päivän aikana noin 40 henkilöä tutustumaan parhaimpiin reitistökohteisiin Kemiösaaressa, Teijon alueella, Sauvossa, Kaarinassa sekä Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Tapaamisen tavoitteena on muun muassa luontomatkailun hyvien käytäntöjen jakaminen ja kohteiden markkinoinnin kehittäminen eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on saada lisää vilkkautta maaseudun elämään ja kyliin muun muassa kaikille avoimien retkeily- ja ulkoilualueiden kautta.

Outdoor Leader -hankkeen järjestämille reitistöpäiville osallistuu luontomatkailuväkeä Lounais-Suomesta ja hankkeen kumppaneita Ruotsin Leader-ryhmistä.

Leader-ryhmien yhteinen Outdoor Leader -hanke käynnistyi keväällä 2019. Toimenpiteinä on retkeilyreittien toiminnallisuuden, palvelutason, markkinoinnin ja tuotetarjonnan kehittäminen yhteistyössä muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Hankkeen keinoin pyritään myös lisäämään reittien tunnettuutta, kansainvälisyyttä ja kehittää palvelujen tasoa.

Hankkeessa haetaan mallia myös muualta Euroopasta reittien kehittämiseen, reitistöjen ja niihin liittyvien toimijoiden palvelutuotannon lisäämiseen ja laatuun. Tavoitteena on myös yhteistyön lisääminen eri reitistöjen toimijoiden kesken, jotta reittien käyttäjille on tarjolla uusia mahdollisuuksia luontoelämyksiin, paikallisuuden kokemiseen ja hyvään asiakaspalveluun.

Reitistöpäivät alkoivat Kasnäsistä.

Haloo maaseutu kaarihallissa OKRA-messuilla 3.-6. heinäkuuta!

Haloo maaseutu -hallin tunnistat vihreästä väristä!
Helkama S1000 miesten polkupyörä arvotaan messujen päätteeksi Haloo maaseutu -osastolla.

OKRA2019 Lataa virallinen näyttelykartta TÄSTÄ koneellesi!

Tapahtuman verkkosivut: www.okramaatalous.fi

OKRA-messut järjestetään jälleen 3.-6.7.2019 Oripään lentokentällä.

Haloo maaseutu -halli löytyy messukartasta numerolla 450 ja meillä on kokonainen lentokonehalli käytössä! Hallissa on Jos lehmät puhuisivat -valokuvanäyttely, jossa on ihailtavana yli 200 valokuvaa ja lehmäpatsaita. Messuille rakentuva näyttely on kokonaisuudessaan esillä ensimmäistä kertaa Suomessa.

 

OKRA 2019 Haloo maaseutu -hallin ohjelmalavalla keskiviikkona 3.7.

klo 10.00 Haastateltavana Virve Koski ja aiheena Oripään Myllylähde. Leader Jokivarsikumppaneiden rahoittama hanke.

klo 10.30 Haastateltavana Jari Seikola ja aiheena Kasitori. Leader Ravakan rahoittama yritys.

klo 11.00 Haastateltavana Kari Mäntylä ja aiheena Kustavin luonto ja kulttuuripolku. Leader I samma båtin rahoittama hanke.

klo 12.30 Haastateltavana Katri Kulmala ja aiheena Kirakan tila. Leader Ykkösakselin rahoittama yritys.

klo 13.00 Haastateltavana Janne Larjama ja aiheena Puutavaraliike Larjama ja lähipuu. Leader Varsin hyvän rahoittama yritys.

13.30 Haastateltavana Johanna Mattila ja aiheena KulTa-hanke, ruoka ja lähiruoka. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittama Turun yliopiston Brahea-keskuksen hanke.

14.00 Haastateltavana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutupalvelujen kehittämispäällikkö Seppo Jaakonmäki. Aiheena maaseudun kehittäminen ja maaseutuohjelma Varsinais-Suomessa.

 

 

Samassa hallissa on useita eri toimijoita, jotka kaikki liittyvät maaseuturahastoon.  Meiltä voit tulla kysymään Leader-rahoituksesta, hankkeista ja seuraavasta ohjelmakaudesta.

Haloo maaseutu -hallissa voit osallistua myös Helkama S1000 -polkupyörän arvontaan!

Haloo maaseutu -hallin toimijat:

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Leader Jokivarsikumppanit

Leader Varsin Hyvä

Leader I samma båt – Samassa veneessä

Leader Ykkösakseli

Leader Ravakka

Leader Poko

Visit Pyhäjärviseutu

Maaseutu.fi verkostopalvelut

TeeSeSuomessa -kampanja

Suomen Kylät ry on valtakunnallinen paikalliskehittäjien järjestö, joka yhdistää kylätoiminnan, Leader-toiminnan ja kortteleiden aktiivit samaan verkostoon. Okrassa tarjoamme raikasta kesälukemista ja uusimpia tuulia suomalaisilta kyliltä.

 

Perjantaina Okrassa mukana Pirkanmaalta
Pirkanmaa Leader -viestinnän kehittämishanke, joka peluuttaa #TeeSeSuomessa -matkailumölkkyä sekä esittelee Pirkanmaalla toteutettuja Leader-hankkeita. Mukana Pirkanmaan Leader -ryhmien tiedottaja Johanna Veijanen sekä Leader Kantri -hankeaktivaattori Joanna Järvinen.
Pirkan Kylien Hiiltä sitovat kylät -hanke
Hiiltä sitovat kylät -hankkeessa innostetaan asukkaita kehittämään kyliään ilmastotekoja toteuttaen ja nostetaan ympäristöasioita osaksi arkipäiväistä kylätoimintaa. Okrassa hankevetäjä, Heidi Hallongren, antaa käytännön ilmastovinkkejä sekä auttaa ottamaan jätteiden lajittelun haltuun.

 

Paikallinen yritysrahoitus tuonut maaseudulle mittavat investoinnit

Hamppufarmin yrittäjät Virve ja Ville Virtanen kertovat, että Leader-rahoitus rohkaisee investoimaan. Mukana kuvassa myös Santeri-poika. Kuva: Anssi Ketonen

Maaseudulla myönnetään paikallisesti yritysrahoitusta, jonka vaikutukset alueelle ovat merkittävät. Leader-rahoitus kattaa korkeintaan kolmasosan yrityksen investoinnista, mutta se kannustaa yrityksiä kehittymään. EU:n, kunnan ja valtion rahasta koostuva Leader-rahoitus on tuonut viimeisen viiden vuoden aikana 70 miljoonan yksityiset investoinnit suomalaiselle maaseudulle.

Leader-rahoitusta on mahdollisuus saada maaseudulla sijaitsevien yritysten toiminnan kehittämiseen. Murtolan Hamppufarmi sai rahoitusta vuonna 2014 rakennettuun elintarviketuotantotilaan, jossa on tähän mennessä kehitetty useita öljyhampusta valmistettavia elintarvikkeita.

Hamppufarmin yrittäjät Ville ja Virve Virtanen pitävät maaseuturahastoa ja Leader-rahoitusta investointeihin rohkaisevana asiana:

– Leader-rahoitus vaikutti merkittävästi projektin etenemiseen. Rahoitus nopeutti päätöksiä omassa päässä, että uskaltaa tehdä ison investoinnin, yrittäjä Ville Virtanen kuvaa rahoituksen merkitystä.

Yrittäjäpariskunnalle Leader-rahoituksen mahdollisuus oli jo ennen hanketta yleisesti tiedossa. Yrityksen kanssa samalla paikkakunnalla Marttilassa toimii myös Leader Jokivarsikumppanien toimisto. Ville Virtanen kertoo, että he olivat kysyneet mahdollisuutta investointitukeen suoraan Leader-toimistosta.

Koska investointeihin myönnettävä summa kattaa korkeintaan 35 % koko investoinnista, rahoitus tuo samalla mittavat yksityiset investoinnit suomalaiselle maaseudulle. Ne hyödyttävät välillisesti paljon suurempaa joukkoa kuin vain itse yrittäjää.

-Investoinnit työllistävät alueen muita yrittäjiä, esimerkiksi tuotantotilan tekevää urakoitsijaa, ja tietysti elinvoimaiset yritykset tuovat maaseudulle töitä ja palveluita. Rahoituksessa on kyse maaseudun elinvoiman kasvattamisesta, kuvaa Leader-asiamies Heli Walls.

Leader-rahoitus myönnetään paikallisesti Suomen 54 Leader-ryhmässä, jotka tekevät päätökset alueen tuntemuksen perusteella. Siksi rahoitusta saavat yritykset, joiden investointien nähdään hyödyttävän koko aluetta laajemminkin.

-Rahoitus menee aidosti uuden kehittämiseen. Kun yritykset saavat tukea, hankinnat voidaan tehdä laadukkaampina, tai osa ei tekisi niitä ollenkaan ilman tätä osarahoitusta, Walls kertoo.

Investointihankkeen jälkeen Hamppufarmi on pystynyt palkkaamaan yhden ulkopuolisen työntekijän. Aluksi työntekijä oli kiireapulaisena, mutta tällä hetkellä täyspäiväisenä. Tämän lisäksi yritys työllistää useampia osa-aikaisia työntekijöitä. Hamppufarmin seuraavana tavoitteena on laajentaa nykyisiä tiloja.

-Tarkoituksena on rakentaa kokonaan uusi tuotantohalli nykyisen viereen. Suunnitelmat ovat jo hyvällä mallilla, Ville Virtanen kertoo.

Vuosina 2014-2018 Leader-rahoitusta on kokonaisuudessaan myönnetty maaseudun yrityksien investointeihin 24,8 miljoonaa ja se on tuonut maaseudulle 70,5 miljoonaa euroa yksityisiä investointeja. Julkisesta rahasta 10,4 miljoonaa oli EU:n maaseudun kehittämisrahaa, 11,4 valtion rahaa ja 2,9 kuntien rahaa. Kokonaisinvestoinnit ovat siis olleet viidessä vuodessa liki 100 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2019 haussa!

Vuoden 2018 Vuoden kylä on Märynummi. Kuva: Anssi Ketonen.

Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Teemana on tänä vuonna ”Omaleimainen kylä”. Etsinnässä on kylä, joka tunnistetaan nimenomaan jostain erityispiirteestä.

Keskeisiä kysymyksiä ovat mm.
• tunnetaanko kylä jostain tietystä asiasta: rakennus, luonto tai  maisem?
• onko toiminnassa noussut esiin joku selkeä teema, joka tiedetään  muuallakin: kulttuuri, matkailu, liikunta, historia, kestävä kehitys tai energia.
• tunnetaanko kylä jostain tapahtumasta tai palvelusta: juhla tai festari, teatteri, tanssilava, urheilukilpailu, reitistö tai tori?
• onko kylälle suunnitelmallisesti kehitetty jonkinlaista imagoa tai brändiä?
• onko kylän identiteettiä tuotteistettu: logo, kyltit, some tai kyläkirjat.
• onko kylä saanut julkisuutta aktiivisesta toiminnastaan?

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee kuvailla kylä (asukasmäärä, sijainti, alueen yhdistykset ja muut keskeiset toimijat yms.) sekä kertoa kylän toiminnasta. Kyse on nimenomaan kylien – ei vain kyläyhdistysten –  kilpailusta eli kaikkien kylän yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toiminta huomioidaan. Kyläkilpailuraati tutustuu hakemusten perusteella  muutamiin kyliin sitten paikan päällä.

Hakemukset lähetetään Varsinais-Suomen kyläasiamiehelle 26.5.2019  mennessä. Mieluiten sähköpostitse: tauno.linkoranta@vskylat.fi, mutta  myös postin kautta voi osallistua:
Varsinais-Suomen Kylät ry, c/o ProAgria
Artturinkatu 2 A 67
20200 Turku.

Varsinais-Suomen vuoden kylä palkitaan 24.8. Salon (Halikon) Märynummella pidettävän maakunnallisen kylätoimintapäivän yhteydessä.

Lisätietoja antaa kyläasiamies Tauno Linkoranta,
044 303 9990 tai 044 5334750

tauno.linkoranta@vskylat.fi.

Kyläleipuri remontoi uusia tiloja Ruukinkartanoon – uuteen leipomoon avautuu leipomoravintola

Kyläleipuri Elina Rantamäki ja hänen miehensä, Kyläpanimon perustaja, Tuomo Holm. Kuva: Anssi Ketonen.

Salon Mathildedalissa voi kuulla parhaillaan vasaran pauketta ja pokasahan sointia, sillä Kyläleipuri Elina Rantamäki ja hänen miehensä, Kyläpanimon perustaja, Tuomo Holm remontoivat uutta leipomoa ruukinkartanoon. Kartanon alakertaan tulee uusi leipomo, leipomon puoti ja ravintolatilat. Ravintolassa voi tulevana kesänä nauttia kahvikupin ja leipomotuotteiden lisäksi Kyläpanimon olutta. Uudet tilat mahdollistavat entistä monipuolisemmat tuoteryhmät ja uusien tuotteiden valmistamisen. Puodista voi ostaa Kyläleipurin ja Kyläpanimon tuotteita myös mukaan vanhaan tapaan.

– Uusiin tiloihin päädyttiin, sillä nykyinen noin 16 neliön leipomotila on jäänyt liian pieneksi. Leipomomyymälässä ei myöskään ole voinut nauttia tuotteista paikan päällä, vaan se on ollut vain ulosmyyntipiste, kertovat leipomoyrittäjä Elina Rantamäki ja Kyläpanimoa pyörittävä Tuomo Holm.

Uudet tilat rakentuvat samalla konseptilla kuin nykyinen leipomo, eli asiakas pääsee näkemään uunin ja kokemaan leivän leipomisen tuoksun. Yrittäjät kertovat, että tuoreen leivän tuoksu on iso osa leipomon konseptia. Uusi varsinainen leipomotila ei ole paljon nykyistä suurempi, sillä siinä haluttiin säilyttää pienen puodin tuntu. Leipomista helpottavat erityisesti tiloihin valmistuva taikinahuone ja kylmätilat.  Nykyisin kylmätilat ovat leipomon läheisyydessä vuokrakontissa, joten uudet kylmätilat ovat leipurille iso apu.

Rantamäki työskenteli aiemmin pääkaupunkiseudulla mainostoimistossa markkinointiviestinnän ammattilaisena. Hänellä ei ollut minkäänlaista leipomotaustaa, mutta hän oli innokas kotileipuri. Leivän tekemisestä tuli ammatti hiukan sattuman kautta. Pariskunta oli viikonloppumatkalla Mathildedalissa ja he ihastuivat paikkaan niin paljon, että kahden viikon kuluttua he jättivät tarjouksen myytävänä olleesta talosta.

Aluksi molemmat työskentelivät Salossa, mutta jatkuvasti he miettivät mitä kylillä voisi ryhtyä tekemään. Lopulta lamppu syttyi. Tuomo perusti panimon ja Elina leipomon. Molempien yritysten brändi on vahvasti Mathildedalin ruukkikylässä. Yrittäjät kertovat, että he eivät olisi ikinä perustaneet leipomoa ja panimoa Helsinkiin. Ruukkikylä on ainutlaatuinen brändi, jonka ympärille on ollut hyvä rakentaa yritystoimintaa.

Uudet tilat mahdollistavat myös yritykselle seuraavan ison askeleen ottamisen. Tulevana kesänä Kyläleipuri palkkaa kaksi uutta vakituista työntekijää. Työntekijät muuttavat pääkaupunkiseudulta Mathildedaliin, joten kylälle uutinen on erinomainen. Viime kesä ja erityisesti heinäkuu osoittivat, että lisäkäsille ja isommille tiloille on tarvetta. Yrittäjät kertovat, että useina päivinä puoti oli tyhjä jo ennen kolmea iltapäivällä ja asiakkaille piti todeta, että valitettavasti kaikki on myyty loppuun tältä päivältä.

– Olen paatoksellisesti julistanut, että meidän täytyy pitää kylä kylänä, eli me ei olla massaturismipaikka. En näkisi sataa turistibussia tuossa kylänraitilla, vaikka ne olisivatkin asiakkaita. Tämä ei ole kulissikylä tai museo, sillä tämä on elävä moderni ruukkikylä, jossa ihmiset asuvat. Täältä saa hyvää ruokaa, juomaa, luontoa ja hiljaisuutta. Tavoitteena on pitää kylä kylänä ja välttää massatapahtumia, kuvailee Holm.

Yrittäjäpariskunnan molemmat yritykset ovat saaneet tukea maaseuturahaston kautta. Nyt käynnissä olevassa hankkeessa on mukana leipomo- ja ravintolatilojen rakentaminen ja tiloihin tarvittavan kaluston hankkiminen.

– Investointia suunniteltaessa maaseuturahastosta haettu rahoitus toimi rohkaisevana asiana, jotta iso investointi uskallettiin toteuttaa. Onhan se tuen merkitys ainakin henkisellä puolella valtavan suuri, että sinun ei tarvitse ihan yksin kaikkea laittaa likoon. Hienoa, että meillä on olemassa tällainen instrumentti maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen, Holm sanoo.

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi