Liedon Parma kunnosti urheilutalonsa uuteen loistoon

Viiden vuoden talkoot saatiin kesäkuun alussa päätökseen Liedon Parmaharjulla. Uusitussa urheilutalossa on nyt uudet saunaosastot, maalämpö, parempi ilmastointi ja energiatehokas valaistus. 

Parmaharjulle Saviojan uomaan rakennettiin vuonna 1969 legendaarinen hyppyrimäki ja urheilutalo, jossa on vietetty monenlaisia tapahtumia, muun muassa monet ikimuistoiset häät. Vuosikymmenten saatossa kovassa käytössä ollutta taloa alettiin remontoida Parempi Parmaharju -hankkeen myötä Leader Varsin Hyvän tuella viisi vuotta sitten. Yli 5 000 talkootyötuntia myöhemmin seuran jäsenet esittelevät sitä ylpeinä.

– Remontin myötä täällä on nyt paremmat toimintaedellytykset omalle seuralle, mutta myös enemmän edellytyksiä vuokrata tiloja ulkopuolisille, toteaa seura-aktiivi Tarja Ketola. 

– Täällä on pöytäliinat ja astiastot yli 200 hengen juhlia varten, mutta tilat on helppo muokata sopiviksi myös pienemmille juhlille. Omat hääni pidettiin täällä vuonna 1983 ja tällekin kesälle on ainakin yksi häävaraus, hän kertoo. 

Lisäksi tilat toimivat Ketolan mukaan hyvin esimerkiksi yritysten toimintapäivien järjestämiseen. 

– Liikuntasalissa voi olla jokin urheilullinen osuus. Lisäksi löytyy hyvät tilat kokoustamiseen, ruokailuun ja saunomiseen. 

Tarja Ketola ja Maarit Lempiäinen kävivät juhannuksen alla vielä viimeiset paperit läpi. Nyt on hanke saatu kunnialla päätökseen.

5 000 tuntia talkoita

Parempi Parmaharju -hankkeen aikana tehtiin yli 5 000  tuntia talkoita. Aikaan saatiin kokonaan uusitut saunaosastot. Miehille ja naisille löytyy urheilutalon alakerrasta omat pukuhuoneet, vessat, saunat ja suihkuhuoneet. Lisäksi parannettiin ilmastointia, uusittiin valaistus ja tehtiin monenlaista pintaremonttia. Jätevesi liitettiin läheiseen siirtoviemäriin ja öljylämmitys vaihtui ympäristöystävällisempään maalämpöön. Remontin myötä talon lämmityskustannukset puolittuivat. 

Parmaharjun aluetta on aina pidetty kunnossa pääosin talkoovoimin. Liedon Parman talkooporukkaa kutsutaan Huru-Ukoiksi. Suurin osa on yli 70-vuotiaita ja mukana on myös niin paljon yli 80-vuotiaita, että talkoovakuutuksen ikärajaa piti nostaa 90 vuoteen. 

– Siinä on säästynyt pitkä penni, kun olemme voineet hyödyntää oman joukon osaamista. Esimerkiksi ilmastointiremontista pyydettiin aluksi tarjouksia, mutta lopulta sen teki talkoilla kaksi Huru-Ukkoa, jotka ovat tehneet ilmastointiasennuksia työkseen, kertoo Tarmo Mäkeläinen. 

Hän ja Pekka Lehto ovat joukon nuorimmasta päästä.

– Me olemme vielä alle 70-vuotiaita, joten pystyimme tekemään talkoita kevään koronarajoitustenkin aikana, he hymyilevät.

“Nyt on siirrytty nykyaikaan!” Tarmo Mäkeläinen ja Pekka Lehto pitävät lämmitysremonttia erittäin onnistuneena muutostyönä. Öljyä kului aiemmin noin 12 000 litraa vuodessa. Nyt sähkölasku on vuosittain noin 6 000 euroa, mikä tarkoittaa, että lämmityskulut ovat puolittuneet.

Uusi saunaosasto silmäteränä

Erityisen ylpeitä parmalaiset ovat uudesta saunaosastostaan. Alun perin talossa oli vain yksi sauna. Nykyisen naisten saunaosaston paikalla oli 70-luvulla iso uima-allas, jonka päälle on myöhemmin tehty saunat, suihkut, vessat ja pukutilat. Nekin olivat jo tulleet tiensä päähän ja nyt koko alakerta remontoitiin. 

– Parman vihreää lattiaa tulee vähän ikävä, mutta toisaalta on hyvä, että nyt talossa on neutraali väritys, sillä vihreä pisti aina nuoremman polven vuokraajien silmään, naurahtaa Tarja Ketola. 

Naisten saunaosaston paikalla oli 70-luvulla uima-allas. Nyt alakerrassa on uudet saunat, suihkut, vessat ja pukuhuoneet sekä miehille että naisille.

Leader-rahalla iso merkitys

Liedon Parman puheenjohtaja Maarit Lempiäinen pitää Leader-rahoitusta erittäin tärkeänä. Ilman sitä remonttiin ei olisi ollut rahkeita. 270 000 euron hankkeesta jäi Parmalle maksettavaa lopulta 70 000 euroa. 

Tällä kertaa hanke sujui jo rutiinilla, sillä taloa on korjattu Leader-rahalla aiemminkin. 

– Ensimmäisen hankkeen suunnittelu alkoi vuonna 2006 ja se valmistui 2014. Silloin korjattiin katto ja iso sali, kertoo Lempiäinen. 

Lisäksi Parmaharjulla on tehty pienempiä Leader-hankkeita. Hiljattain saatiin valmiiksi luontopolkuhanke, joka oli rahallisesti mitattuna pieni, mutta vaikutuksiltaan suuri. 

– Kunnostimme polkuja ja laitoimme uudet kyltit ja opasteet. Polut ovat olleet valtavan kovassa käytössä koronan aikana. Pääsiäisenäkin parkkipaikka oli koko ajan täysi, Lempiäinen muistelee. 

Parmaharjulta löytyy 1,6 kilometrin, 6 kilometrin ja 9 kilometrin mittaiset luontopolut. Talvella metsään tehdään ladut, jos lunta riittää. Ja suunnistajat hyödyntävät maastoa ympäri vuoden. 

Hamppukota on heti luontopolkujen alussa, muutaman sadan metrin päässä urheilutalolta.

Polkureitistön alkupäähän on rakennettu hamppukota – sekin Leaderin tuella. Yhteistyössä olivat mukana Liedon Parma, Liedon kunta ja Turun AMK. Kota valmistui tammikuussa 2019 ja on nyt kaikkien retkeilijöiden vapaassa käytössä. 

Hankkeen tarkoituksena oli lisätä tietämystä hamppurakentamisen mahdollisuuksista Suomessa. Hamppua kasvatetaan Varsinais-Suomessa ainakin Raisiossa, Laitilassa, Koskella ja Somerolla. Hamppua on viljelty Suomessa jo rautakaudelta asti. Sillä on täällä suosiolliset kasvuolosuhteet ja hyvän sadon saa helposti ilman torjunta-aineita. Keskimääräisen omakotitalon rakentamiseen saadaan materiaali reilun hehtaarin kokoiselta alueelta. 

Hamppukota rakennettiin myös Leader-hankkeen turvin yhteistyössä Liedon kunnan ja Turun AMK:n kanssa.

Aktiivista toimintaa

Liedon Parmassa on toista tuhatta jäsentä – joskaan kaikki eivät enää urheile. Lajeja löytyy yleisurheilusta lentopalloon ja suunnistuksesta mäkihyppyyn. Liikuntasalia vuokrataan paljon myös muille seuroille. Tarjolla on muun muassa tanssitunteja, sählyä ja koripalloa. 

Useimmat tuntevat Parmaharjun kuitenkin hyppyrimäestä.

– Joka talvi ollaan varauduttu pitämään mäkikisat, mutta lumitilanne ratkaisee, toteutuuko suunnitelmat, kertoo Tarmo Mäkeläinen, joka oli aikanaan mäessä Suomen kymmenen parhaan joukossa. Suurimmat saavutukset hän teki kuitenkin suunnistajana. 70-luvulla hän oli mukana Parman joukkueessa, joka voitti Jukolan viestin. 

Pekka Lehto tuli puolestaan Parmaan yleisurheilun kautta ja omien urheiluvuosiensa jälkeen hän toimi seurassa pitkään valmentajana. Puheenjohtaja Maarit Lempiäinen oli juoksija ja Tarja Ketola taas kilpaili kaikissa lajeissa. 

– Silloin kun minä olin nuori, oli tapana osallistua lajista riippumatta kaikkiin kisoihin, hän kertoo. 

Liedon Parman aktiivit Pekka Lehto, Maarit Lempiäinen ja Tarmo Mäkeläinen ovat iloisia saadessaan taas yhden hankkeen päätökseen. Remontoitu urheilutalo palvelee entistä paremmin.

 

Alkuperäinen juttu julkaistu Turun Tienoossa 2.7.2020

 

Parempi Parmaharju -hanke

Toimenpiteet: Uimaranta, pukukopit, oleskelualueet, parkkipaikka, luontopolku, opasteet sekä saunamökin perustusten korjaus

Leader-tuki: 134 913,50 euroa

Korvaus talkootunneista: 63 300 euroa

Oman rahoituksen osuus: 71 613,50 euroa

Kokonaiskustannus: 269 827 euroa

 

 

Mynämäen Asmandiasta kuoriutui suosittu ulkoilukohde

 

Mynämäen Asemanseudun Kylät ry on toteuttanut Asmandiaksi nimetyllä ulkoilualueellaan useita kehittämishankkeita, joista viimeisin on juuri saatu päätökseen. Hankkeet ovat vuosien varrella nostaneet alueen virkistysarvoa ja käyttöastetta sekä tuoneet ihmisiä yhteen.

Mynämäen asemanseudulla on asuttu satojen vuosien ajan, mutta varsinainen muuttoaalto ajoittui 1920-luvulle, jolloin siellä alkoi pysähtyä Turun ja Uudenkaupungin välillä kulkevat junat. Nykyään alueella asuu noin 500 asukasta. Kyläyhdistys on ajanut seudun asioita lähes 40 vuotta. 

Vuonna 2010 yhdistys rekisteröitiin ja se alkoi Leader Ravakan avustamana kehittää Mynäjoen virkistyskäyttöä. Vuonna 2012 kyläläisille esiteltiin Asmandia – ulkoilualue, johon kuuluu laavu ja laituri Mynäjoen rannassa ja näköalalava Rauasvuorella sekä merkityt luontopolut Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle. 

Kun Asmandian laavulta kävelee sillan yli Mynäjoen toiselle puolelle, pääsee patikoimaan luontopolkuja.

Seuraava hanke oli kansainvälinen EU-hanke nimeltä Connecting Cultureside Cultures – Forming Finnish-French Fellowship. Se toteutettiin yhteistyössä ranskalaisten kanssa. 

– Siitä Asmandia nimensäkin sai. Kun ranskalaisilla kerran on Normandia, niin meille tuli sitten Asmandia, kertoo kyläyhdistyksen tiedottaja Kari Mäkelä.

Kansainvälinen hanke poiki yli tuhat kävijää keränneen taidepolkutapahtuman, jonka myötä Asemanseutu valittiin myös Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi 2014. 

Vuosina 2016–2018 yhdistys toteutti Ravakan tukemana hankkeen nimeltä Asemanseutu ylös, ulos ja liikkeelle. Silloin alueelle saatiin monitoimikenttä, kuusi frisbeegolf-väylää, rantalentopallokenttä, petanque-kenttä, parempi valaistus ja varastokoppi, johon sijoitettiin kuivakäymälä. Varaston edessä olevaa terassia pystyy käyttämään tapahtumissa myös esiintymislavana. 

Paikalliset nuoret kokoontuvat mielellään alueelle pelailemaan lentopalloa ja kuluttamaan aikaa.

Viimeisin hanke, Vallaisten vallassa, päättyi vuonna 2020. Myös sitä on tukenut Leader Ravakka. Hankkeen aikana parannettiin alueen luontopolkuja ja tehtiin myös uusia osia reittiin. Nyt patikoitavaa riittää jo seitsemän kilometrin verran. Samalla lisättiin opasteita ja taukopaikkoja. Yhdistyksen kanoottien avulla reitin voi suunnitella myös niin, että kulkee osan matkasta Mynäjokea pitkin meloen ja osan kävellen. Monin paikoin reitistöllä voi myös pyöräillä. 

– Reitin varrella voi ihastella junia tai vaikka alueella laiduntavia hevosia. Moni käy Linnavuorella katsomassa vuodenaikojen mukaan vaihtuvia upeita maalaismaisemia. Linnavuorelle ja takaisin kävelee tunnissa, vinkkaa Mäkelä.

– Ja reitin varrella on myös Mynämäen ja Mietoisten vanha kunnanraja, hän lisää.

Monipuolinen reitistö kulkee jokimaisemissa, niityillä, tammimetsissä sekä kallioiden laella, joten reitin varrella ei ainakaan maisemiin pääse tylsistymään. 

– Ja joka kerta löytää uutta katseltavaa. Toukokuussa tammimetsässä oli hieno valkovuokkomeri ja seuraavalla kerralla taas jotain muuta ihasteltavaa, Mäkelä kuvailee.

Kuten opaskyltistä näkyy, Asmandiassa riittää tekemistä.

Koko kylän olohuone

Mynämäkeläiset ottivat Asmandian heti omakseen ja kävijämäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet samaa vauhtia alueen kehittymisen kanssa. Alue sijaitsee Opintien päässä, jonka varrella on myös lähes 50 oppilaan kyläkoulu ja uusi päiväkoti. Koululaiset ovat ottaneet tavaksi kokoontua Asmandiaan koulun jälkeen ja kesälomalla alueella riittää lentopallon pelaajia ja uimareita, vaikka virallinen uimapaikka Asmandia ei olekaan. 

– Vesi on yleensä pysynyt ihan hyvänä. Aikoinaan Mynäjoki oli hyvä rapujoki, mutta rapurutto on vienyt ravut, eikä kalaakaan kovin paljon tule, kertoo Mäkelä.

Keväällä Asmandiaan saatiin uusi laituri, josta on helppo kiivetä kanoottiin.

Kanootit ovat kyläyhdistyksen jäsenten vapaassa käytössä. Ulkopuolisilta peritään 5 euron vuokra. Muuten kaikki alueen palvelut ovat kaikkien vapaassa käytössä.

Nuoria alueella viihdyttävät myös geokätköt ja pokestopit. Välillä paikallinen nuoriso kokoontui alueella niin ahkerasti, että alueen käyttö kiellettiin klo 22–06 välisenä aikana meluhaittojen välttämiseksi.

Asmandian välittömässä läheisyydessä on myös koulun ja päiväkodin pihat sekä koirien aqility-kenttä, jonka toiminnasta vastaa Mynämäen seudun koirakerho ry.

Asmankolo on paikallisten nuorten mielestä loistopaikka kuluttaa aikaa kesälomalla.

Ravakka ja Mynämäen kunta apuna

Ravakka on tukenut Asmandiassa tehtyjä hankkeita maaseuturahastosta yhteensä kymmenillä tuhansilla euroilla. Ilman avustuksia olisi moni asia jäänyt saavuttamatta. Mäkelä on kiitollinen myös kunnan avusta. Pienten talkooavustusten lisäksi kunta on myöntänyt kyläyhdistykselle korotonta lainaa, jotta Leadrin kautta tuetut hankkeet on saatu käyntiin. Ravakalta avustus on tullut nimittäin vasta toteutuneita kustannuksia vastaan. 

Lisäksi aluetta kehitetään jäsenmaksujen turvin ja ennen kaikkea talkoilla. 

– Meillä on sellainen kiertävä talkoovuoro, joka osuu jokaisen hallituslaisen kohdalle kolme kertaa vuodessa. Kesäisin voi omalla talkooviikolla leikata vaikka nurmikkoa ja syksyllä haravoida. Jokaiselle vuodenajalle riittää tekemistä, kertoo Mäkelä.

Mynämäen Asemanseudun Kylät ry:n puheenjohtaja Mika Rouhiainen on taiteillut Asmandiaan yhteistyössä Pia Bartschin kanssa monumentin nimeltä Ajan kiertokampi.

Tapahtumat tuovat ihmisiä yhteen

Asmandialla riittää käyttäjiä päivittäin. Kesäisin se tavoittaa aina satoja ihmisiä. Tapahtumiin saavutaan välillä kaukaakin. Suurimpia tapahtumia ovat olleet muun muassa Taidepolku-tapahtuma, Vuoden kylän julkistusjuhla ja vuosittaiset Yökylässä-tapahtumat. 

Seuraava Yökyläily järjestetään 22. elokuuta. 

– Tällä kertaa se pidetään viikkoa ennen venetsialaisia, jotta tapahtumat eivät kilpailisi keskenään. Aiempina vuosina ollaan laulettu yhteislauluja ja karaokea, tanssittu ja istuttu iltaa kokkoa tai nuotiota katsellen. Olemme yöpyneet teltoissa ja aamulla kyläyhdistys on järjestänyt aamiaisen, muistelee Mäkelä.

Samantyyppisellä ohjelmalla on tarkoitus jatkaa tänäkin vuonna. 

Talvella pidetään taas hiihtokilpailuja ja hauskaa napakelkan parissa, jos vain lunta tulee tarpeeksi. Latuja on perinteisesti tehty joen jäälle laavulta pari kilometriä kumpaankin suuntaan. 

Erilaisten kehittämishankkeiden ja tapahtumien myötä Asemankylällä ollaan saatu kasvatettua yhteisöllisyyttä ja maaseudun vetovoimaa ja elämänlaatua.

Mynämäen Asemanseutu valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi vuonna 2014.

 

ASMANDIASSA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET:

 

1. Asemanseutu ylös, ulos ja liikkeelle

Toimenpiteet: Asmandian virkistysalueen laajennus, uusi monitoimikenttä, rantalentopallokenttä, petanque-kenttä ja frisbeegolf-rata  

Leader-tuki: 17 758 euroa

Maksetut talkoot: 15 045 euroa

Oman rahoituksen osuus: 2 713 euroa

Kokonaiskustannus: 35 516 euroa

 

2. Yht puuttu II -teemahanke

Toimenpiteet: Ostetaan yhdistykselle koneita ja työvälineitä, joilla  ylläpidetään ja kunnostetaan yhdistyksen rakentamia  virkistys-, liikunta- ja ulkoilualueita. 

Leader-tuki: 1 000 euroa

Oman rahoituksen osuus: 1 000 euroa

Kokonaiskustannus: 2 000 euroa

 

3. Vallaisten Vallassa, osana Luontopolut ja reitit -teemahanketta

Toimenpiteet: Luontoreitti, jonka varrella on nähtävissä monipuolisesti  vakka-suomalaista kulttuuri- ja luonnonmaisemaa. Reitti varustettiin levähdyspaikoilla, käymälällä, opastuskylteillä ja nuotiopaikalla. Myös paikoitusalueita tasoitettiin käyttäjien tarpeisiin.

Leader-tuki: 9 570 euroa

Maksetut talkoot: 8 613 euroa

Oman rahoituksen osuus: 957 euroa

Kokonaiskustannus: 19 140 euroa

 

 

 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit tarjoaa rahoitusta pienille virkistyshankkeille!

 

Oletteko haaveilleet yhdistyksenne kanssa ulkokuntosalista tai uudesta leikkipaikasta? Puuttuuko kylätalon karaokeilloilta kalusto tai tuleeko mieleen jokin muu investointi, jolla voisit kehittää oman asuinalueesi virkistysmahdollisuuksia? Nyt on aika toteuttaa ihmisten kokoisia ideoita!

Leader Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit on aloittanut teemahankkeen, jonka puitteissa myönnetään avustusta virkistyskohteiden kehittämiseksi Aurassa, Koski TL:ssä, Loimaalla, Marttilassa, Oripäässä, Pöytyällä, Somerolla ja Tarvasjoella. Tavoitteena on tuottaa uusia virkistysmahdollisuuksia maaseudun kyliin. Hakuaika on nyt avattu ja se jatkuu 10. elokuuta asti. 

Hankkeen kustannusarvio voi olla 1 000 – 10 000 euroa. 

– Tavallisesti Leader-toiminnassa investointihankkeen kustannusarvion tulee olla yli 8 000 euroa. Tämän teemahankkeen alla pystytään nyt myöntämään tukea pienempiinkin investointeihin, kertoo Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien toiminnanjohtaja Taina Sainio. 

Tukea hankkeeseen myönnetään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista. Oman rahoituksen osuus on 25 %, ja se voi koostua joko osittain tai kokonaan talkootyöstä.

Teemahankehaku on suunnattu paikallisille rekisteröidyille yhdistyksille. Taina Sainio toivoo, että teemahankkeen myötä myös uudet toimijat innostuisivat hakemaan Leader-tukea. 

– Teemahankkeessa voimme antaa kädestä pitäen tukea hakemusten tekemiseen, koska hankkeet toteutetaan meidän oman teemahankkeen alla. Se on uusille hakijoille iso etu, Sainio kommentoi.

Oman hankeidean valmistelu kannattaa aloittaa olemalla yhteydessä Jokivarsikumppanien henkilökuntaan, joka voi antaa vinkkejä hankehankemuksen laatimiseen. Hankkeen hakemisesta pitää olla hyväksytty päätös oman organisaation päättävältä elimeltä, esimerkiksi yhdistyksen hallitukselta. Hyväksytyt hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Hankkeet tulee toteuttaa aluksi omalla rahoituksella. Tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan. Investointi ei voi olla kuluvaa tavaraa, vaan sen tulee hyödyttää asukkaita useamman vuoden ajan. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien paikallisessa strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että alueen asukkaat kehittävät omia elinolosuhteitaan. Leader-toiminta ylipäänsä perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Leader-ryhmien myöntämä rahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta, valtiolta ja omalta kunnalta.

 

Ohjeita hakemuksen tekemiseen löydät täältä!

Varsin Hyvältä puoltava päätös seitsemälle hankkeelle – luvassa aurinkoenergiaa Lietoon ja virtuaaliaineistoa Aurajoesta

 

Leader Varsin Hyvä kokoontui 25. kesäkuuta Paimiossa Kaimalan Karhulammella ja päätti puoltaa rahoitusta seitsemälle hankkeelle. Kuluva ohjelmakausi alkaa olla loppusuoralla. Syksyn kokouksiin jäi jaettavaksi vajaat 100 000 euroa sekä mahdollisesti jo tuetuista hankkeista palautuvat varat.

Nautelankoski-säätiö hakee rahoitusta Auringosta ekoenergiaa -hankkeelle, jossa on ajatuksena hankkia aurinkopaneelit ja tehdä sähköautojen ja -pyörien maksuton latauspiste Nautelankosken museon pihalle Lietoon. Liedon alueella ei ole sähköautoille tai sähköpolkupyörille julkista latauspistettä. Hankkeen tuloksena ympäri vuoden ekologisesti tuotetun sähkön osuus kattaa suuren osan Nautelankosken museossa kulutetusta sähköstä. Kun omavarainen sähköntuotanto lisääntyy, pystytään sähköä tarjoamaan sähköautojen ja sähköpolkupyörien sekä muiden sähkökulkuneuvojen latausta varten ilman korvausta. Investoinnit ja uusi palvelumuoto jäävät pysyviksi käytännöiksi. Tarjoamalla maksuttoman sähköauton latausmahdollisuuden Nautelankoski-säätiö edistää osaltaan sähköautojen käyttöä. Hankkeen kustannusarvio on 19 800 euroa, ja tukea myönnettiin 75 %.

Pyhän Henrikin Pyhiinvaellusyhdistys on käynnistämässä hanketta Pyhän Henrikin tien kehittämiseksi. Pyhän Henrikin tie on Turusta Kokemäelle kulkeva pyhiinvaellusreitti, jonka varrelle osuu esimerkiksi Pyhän Henrikin surmapaikka Köyliönjärvellä ja hautakirkko Nousiaisissa. Kehittämishankkeen päätavoitteena on matkailullisen ja kulttuurillisen brändin luominen Pyhän Henrikin reitille. Reitin eri kohteet ja toimijat kootaan koordinoidusti yhteen brändin alle selvitystyön jälkeen. Hankkeen jälkeen kohteet tekevät koordinoitua yhteistyötä, josta vetovastuu on sovittu yhteisesti. Pyhän Henrikin tien markkinoinnissa huomioidaan etenkin ekologisuus, lähiruoka ja -matkailu. Hankkeen kustannusarvio on 79 300 euroa, ja tukea myönnettiin 80 %.  Rahoitusta ovat Varsin Hyvän kanssa myöntämässä myös Leader Jokivarsikumppanit, Ravakka, Pyhäjärviseutu ja Karhuseutu.

Nutturlan seudun kyläyhdistyksen hanke Kollin kesäteatterimakasiinin kunnostamiseksi sai niin ikään puoltavan päätöksen. Kollin makasiini sijaitsee Nousiaisten Nutturlassa. Hankkeessa maalataan katto, ohjataan sadevedet pois rakennuksen läheltä, laajennetaan ja kunnostetaan keittiötä, hankitaan lämminvesivaraaja keittiöön ja kunnostetaan pihassa olevaa grillikatosta. Hankkeen kustannusarvio on 13 500 euroa, ja tukea myönnettiin 67 %.

Aurajokisäätiön Virtuaali-Aurajoki -hankkeen tavoitteena on etsiä ja toteuttaa ratkaisuja, joiden avulla jokimaisemat ja joen muutkin elementit avautuisivat paremmin sekä luonnossa että etänä. Tarkoituksena on tuottaa uutta sähköistä aineistoa ja oheismateriaalia Aurajoen luonnosta, maisemasta ja jokiluonnossa liikkumisesta vapaaseen käyttöön. Hankkeessa tuodaan myös Paattistenjoen ja Maarian altaan kohteet ja reitistöt osaksi Aurajoen vesistöalueen virkistyskohteiden kokonaisuutta ja viestintää, lisätään yhteistyötä alueella sekä autetaan pieniä toimijoita tuomaan toimintaansa esille. Hankkeen kustannusarvio on 19 400, ja tukea myönnettiin 80 %. 

Luonnonvarakeskukselle myönnettiin tukea tiedonvälityshankkeeseen perinnepelargoneista. Hankkeen tavoitteena on kulttuurihistoriallisesti merkittävän kasvin säilymisen edistäminen ja tiedon tallentaminen kaikkien hyödynnettäväksi. Hankkeessa toteutetaan kymmenen tapahtuman sarja, joita järjestetään paikallisissa yhdistyksissä, museoissa, maatilamatkailutiloilla ja muissa vastaavissa paikoissa koko Varsin Hyvän toimialueella. Hankkeessa kootaan ja julkaistaan 50 perinnepelargonin lajike- ja historiatiedot harrastajien, museotoimijoiden, kauppapuutarhojen ja muiden kiinnostuneiden käyttöön – ja luodaan kriteerit asianmukaiselle pelargonien pitkäaikaissäilytykselle (pelargoniapankki). Hankkeen kustannusarvio on 54 600 euroa, ja tukea myönnettiin 72,5 %. 

Osmalahden kaava-alueen Kyläyhdistys Sauvossa sai tukea ulkokuntosalin rakentaminen Osmalahteen palloilukentän yhteyteen. Samalla kunnostetaan palloilukenttää. Hankkeen kustannusarvio on 20 000 euroa, ja tukea myönnettiin 75 %.

Kirsi Rantaselle myönnettiin yritystuki Pienen Saippuapajan perustamiseen Jäkärlässä. Rantanen on valmistanut saippuaa aiemmin harrastuksena. Nyt hän saa yrityksen perustamistukea tuotekehitykseen, asiantuntijapalveluihin ja markkinointiin. Yrityksessä tehdään palasaippuoita kasviöljyistä ja käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia ja paikallisia raaka-aineita esim. rypsi-, kaura-, hamppu- ja mustikansiemenöljyä. Pakkaukset ovat muovittomia ja periaatteena Zero Waste ja ympäristöystävällisyys. Koirille valmistetaan tassuvahaa sekä palashampoota. Perustamistukea myönnettiin 10 000 euroa.

 

Kuvassa Varsin Hyvän hallitus ja muuta ydinjoukkoa Kaimalan Karhulammella Paimiossa.

 

Halikon Hakoniskat tekivät lähes 5 000 talkootyötuntia Salakallion uuden kerhorakennuksen eteen

 

Urheiluseura Halikon Hakoniskat pyörittää Salossa Salakallio Caravan -nimistä leirintäaluetta, johon kuuluu muun muassa tanssilava, sauna, uimalampi, kesäiset luontopolut ja talviset hiihtoladut sekä tietysti paikat matkailuautoille ja -vaunuille.  Kokonaisuuden kruunaa kesäkuussa 2020 alueelle valmistunut kerhotila, joka saatiin pystyyn Leader-rahoituksen ja talkoolaisten ansiosta. 

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Halikon Hakoniskojen puheenjohtaja Veikko Virta ja Salakallio Caravan -alueesta vastaava Kauko Seger odottelivat Salakallion uuteen kerhorakennukseen vielä puhallusvillaa, ilmastointilaitteiden säätöä, kalusteita sekä seuran pitkästä ja ansiokkaasta historiasta muistuttavaa palkintokaappia.

– Nyt on loppusoittoa vaille valmista. Tämä hanke oli iso rypistys, toteaa Hakoniskojen puheenjohtaja ja antaa katseensa levätä uutuuttaan hohtavassa tilassa, jonka eteen on tehty lähes 5 000 talkootyötuntia.

Kauko Seger (vas.) ja Veikko Virta sekä kourallinen muita talkoolaisia ahkeroivat kevään aikana uuden kerhotalon parissa koronan tuomissa poikkeusolosuhteissa. Nyt on loppusoittoa vaille valmista!

Uuden kerhotilan paikalla oli aiemmin ravintolarakennus, joka ei huonon kuntonsa vuoksi vastannut enää tämän päivän vaatimuksia. Vanhasta rakennuksesta ei jätetty kuin runko jäljelle. Kaikki muu on tehty uusiksi. Kaksi vuotta sitten alkaneessa purkuvaiheessa mukana oli paljon innokasta väkeä ja työkin oli sellaista, jota oli helppo tehdä isolla porukalla. Tänä keväänä rakennus tehtiin loppuun poikkeusoloissa muutaman talkoolaisen kesken.

Uuden kerhotilan rakennushankkeen kokonaiskustannus oli pyöreästi 166 000 euroa. Kustannuksista 50 % katettiin Leader Ykkösakselin kautta saadulla investointituella. Lisäksi talkootöistä korvattiin 71 000 euroa, jolloin Halikon Hakoniskoille jäi varsinaista maksettavaa 12 000 euroa.

Vanhasta ravintolarakennuksesta ei jäänyt kuin runko jäljelle, mutta sen kyljessä oleva leikkipaikka säilyi ennallaan.

Salaisten kuusi vuosikymmentä

Salakallio Caravanin historia sai alkunsa 60-luvulla, kun paikalliset isännät lahjoittivat Halikon Hakoniskoille Salaisten kylästä pienen maa-alueen tanssilavaa varten.

– Olin itse täällä lautapoikana mukana talkoissa, kun tanssilavaa tehtiin. Silloin tanssilavakulttuuri oli voimissaan. Somerolla oli Esakallio, Paimiossa Mäntyrinne ja tänne haluttiin oma paikka. Pian tanssilavan jälkeen tehtiin saunarakennus, lampi ja ravintolarakennus, muistelee Virta.

Sen jälkeen alue on vielä täydentynyt muun muassa grillikodalla ja lasten leikkipaikalla. Frisbeekorit ja lentopalloverkko kutsuvat liikkumaan ja lainapyörillä lapsetkin pääsevät näppärästi tutustumaan isoon alueeseen.

Tanssilavalla mahtuu pyörähtelemään jopa 500 ihmistä kerrallaan.

70-luvun lopulla tanssikulttuuri alkoi hiipua ja karavaanarit vuokrasivat paikan. Kymmenkunta vuotta karavaanarit toimivat alueella itsenäisesti, mutta lopulta kuvio käännettiin niin, että Hakoniskat alkoivat tuottaa palveluita ja tapahtumia myös karavaanareille. Kohde on jo pitkään ollut karavaanareiden suosiossa.

– Meillä on noin 100 kausipaikkalaista ja alue on ympärivuotisessa käytössä. Talvella täällä pääsee uimaan avantoon, ja jos on sellainen talvi, että lunta sataa, niin täällä on yleensä hyvä lumitilanne. Salakallio on vanhan Halikon korkein kohta, kertoo Virta.

Kirkkonummelta Salakalliolle matkanneet Renmanit rakentavat huvimajaa matkailuautonsa viereen. Heillä alkaa Salakalliolla nyt kolmas kesä.

Nyt täällä voisi järjestää vaikka häät!

Uusi kerhorakennus palvelee sekä Halikon Hakoniskojen että sen alla toimivan Salakallio Caravanin tilaisuuksia, mutta samalla myös koko kyläyhteisöä.

– Tästä tuli hyvä kokoustila. Aiemmin meillä ei ollut ollenkaan lämmintä kokoontumispaikkaa, sillä takkatupaan mahtuu vain 20 ihmistä ja tanssilava on talvella kylmä. Uskon, että tila tulee olemaan myös esimerkiksi Angelniemen Ankkurin suunnistajien suosiossa. Huonoilla keleillä suunnistustapahtumissa on hyvä olla katto pään päällä, pohtii Virta.

– Lisäksi tätä voi käyttää juhlatilana. Nyt täällä voisi järjestää vaikka häät, hän jatkaa ideoimista.

Kerhotilaan mahtuu hyvin syömään 60 ihmistä ja pöytiä vähentämällä istumapaikkoja saa tilaan 100. Tanssilavalla taas mahtuu pyörähtelemään jopa 500 ihmistä kerrallaan.

Kerhorakennus odotti enää uusia kalusteitaan kesäkuun alussa.

Kun koronan aiheuttama poikkeustila loppuu, Hakoniskat alkavat markkinoida Salakallion tiluksia myös halukkaille vuokraajille tapahtumia varten. Salakalliolla on pidetty muun muassa juhannusjuhlia, silakkariehoja, hiihtokisoja ja matkailuautokerhon vuosikokouksia. Parhaimmillaan Salakalliolla on ollut 1000 vaunua.

– Silloin oli Salon Caravan-yhdistyksen 10-vuotisjuhlat. Nykyään tapahtumiin tulee yleensä noin 200 vaunua, mutta moni tulee toki ilman vaunuakin, kertoo Virta.

Tämän kesän suurtapahtumat on peruttu koronan vuoksi, mutta jos tilanne rauhoittuu, lokakuussa päästään pitämään perinteinen silakkarieha, jossa halstrataan silakkaa vaikka koko kylälle.

Maaseudun rauhaa

Kauko Seger viettää puolisonsa kanssa Salakalliossa suurimman osan ajastaan.

– Täällä riittää aina tekemistä ja toisaalta myös omaa rauhaa. Täällä saa nukkua omaan tahtiin niin paljon kuin haluttaa, hän toteaa.

Vaikka alueella on helppo lepäillä tai tehdä vaikka etätöitä omissa oloissaan, on yhteisöllisyys Salakallion suurin voimavara.

– Tänne ei ole oikein syntynyt mitään kuppikuntia. Moni karavaanari on sanonut, ettei joka paikassa pääse kovin helpolla porukkaan mukaan, mutta tänne kun tulee joku uusi ihminen, niin juttu on heti valmis, Seger kiittelee.

”Tämä on vähän kuin omalle mökille tulisi”, naurahtaa tarvasjokelainen Kaisa Kankare-Anteroinen, jonka vaunu on ollut tuttu näky Salakalliolla jo kymmenen vuotta.

Moni kävijä on vuokrannut itselleen kausipaikan koko vuodeksi. Vaunupaikkojen vireeen on rakennettu tunnelmallisia huvimajoja ja aurinkoterasseja.

– Tämä on vähän kuin omalle mökille tulisi, naurahtaa tarvasjokelainen Kaisa Kankare-Anteroinen, jonka vaunu on ollut tuttu näky Salakalliolla jo kymmenen vuotta.

– Täällä on ihanat ihmiset ja hyvä sauna. Ollaan me isännän kanssa kierretty muitakin paikkoja, mutta tämä on ihan ykkösluokkaa. Ja täältä ollaan löydetty ystäviä, joiden kanssa on kiva istua iltaa, hän kehuu.

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Kankare-Anteroinen toimi alueen päivystäjänä apunaan 9-vuotias Pusa-koira, jolle Salakallio on jo kuin toinen koti.

Teneriffalta Salakalliolle ja takaisin

Maria Raute lomailee puolisonsa kanssa Salakalliolla koko kesän. Yleensä syyskuussa he lähtevät talveksi Teneriffalle ja palaavat taas säiden mukaan joko pääsiäisenä tai vappuna.

– Kun jäimme eläkkeelle, huomasimme, että vakituinen asuntomme oli koko ajan tyhjillään. Viime kesänä sitten päätimme myydä sen. Nyt meidät lasketaan virallisesti niihin asunnottomiin, mutta tämä on meille kyllä ihan oma valinta, Raute kertoo.

Maria Raute tuli saunalle tiskauspuuhiin. Hän asuu puolisonsa kanssa Salakalliolla koko kesän ja talveksi he suuntaavat Teneriffalle.

Tällä hetkellä heillä on lastenlapset kylässä.

– Kesällä voidaan ottaa takaisin sitä aikaa, joka talvella ollaan erossa. Pienempi on täällä meidän kanssa varmaan koko kesän, isoäiti hymyilee.

Lammen vesi on jo kesäkuun alussa 20-asteista, aurinko paistaa ja linnut laulaa.

– Täällä on hyvä katsella lintuja. Olen valokuvannut niitä ja opetellut yhdistämään linnun ja laulun, hän kertoo.

Kesällä elämä asuntovaunussa on Rauten mukaan vaivatonta. Saunalle pääsee tiskaamaan astiat ja pesemään pyykit.

– Keväällä ja syksyllä on välillä se hankaluus, ettei pyykki meinaa kuivua, mutta Halikossa on onneksi hyvä pesulakin.

Talvella laduille, kesällä poluille

Parin kilometrin päässä Salakalliosta solisee Uhrilähde, johon liittyy paljon paikallisia tarinoita.

Salakalliolta lähtee talvella yhdyslatu Märynummen valaistuille hiihtoladuille. Kesällä taas voi lähteä patikoimaan luontopoluille. Parin kilometrin päästä löytyykin eräs mielenkiintoinen kohde: Uhrilähde, jonka vesi virtaa ympäri vuoden. Viralliselta nimeltään lähde on Somersojan lähde.

Paikallisten tarinoiden mukaan lähteeseen on uhrattu rahaa, koska sen vedellä on uskottu olevan parantava voima. Hurjia tarinoita on kerrottu myös niiden ihmisten kohtaloista, jotka ovat Uhrilähteestä noita rahoja nostaneet. Salon keskustaan matkaa tulee noin 8 kilometriä.

Pitkät perinteet

Hakoniskojen vaakuna koristaa tanssilavan seinää.

Halikon Hakoniskat on perustettu vuonna 1932. Jäseniä seurassa on noin 800. Hakoniskojen jaostoja ovat ampumajuoksu- ja ampumahiihtojaosto, hiihtojaosto, naisjaosto, suunnistusjaosto sekä yleisurheilujaosto.

 

Janica Vilen

Alkuperäinen juttu julkaistu Salonjokilaaksossa 24.6.2020

 

EkoTeko-hanke tutustutti ihmisiä villiyrtteihin Röölässä – katso video!

Mia Vieltojärvi

 

Naantalin saaristossa, Rymättylän Röölässä, järjestettiin keskiviikkona 17. kesäkuuta Villiyrtti-ilta, jonka aikana opittiin tunnistamaan ja keräämään villiyrttejä sekä valmistamaan niistä monenlaisia herkkuja. 

Oppaana villiyrttien maailmaan toimi luonto- ja eräopas Mia Vieltojärvi. Illan vinkkeihin ja resepteihin on mahdollista tutustua vielä jälkikäteenkin tapahtumasta tehdyn videokoosteen välityksellä.

Villiyrtti-illan järjestivät Röölän kylätoimikunta ry ja EkoTeko-hanke, joka on Leader Varsin Hyvän ja Ravakan yhteinen ponnistus ekologisemman maaseudun hyväksi. Hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta on kirjoittanut illasta tunnelmia EkoTeko-hankkeen blogiin. 

 

Kuvassa Mia Vieltojärvi tarjoilemassa maistiaisia kuusenkerkkäsiirapista ja voikukkahillosta. 

Yksinyrittäjästä neljän hengen työnantajaksi – Nosturiautoja rakentava somerolaisyritys sai maaseuturahastosta tuulta purjeisiin

Uutta kuitulaserleikkauskonetta käyttää Matti Suutela.

 

Somerolla toimiva PE-Markkinointi Oy on hyvä esimerkki siitä, miten suuri vaikutus maaseuturahaston tuella voi olla. Kaksi kertaa laitehankintoihin investointitukea saaneessa yrityksessä työn määrä on viisinkertaistunut ja liikevaihtokin kasvanut puolesta miljoonasta jo kahden miljoonan paremmalle puolelle. 

Vuosina 2004–2017 somerolainen Petteri Pomppu rakensi nosturiautoja yksinyrittäjänä. Vuonna 2018 hän sai hankittua yritykseensä CNC-polttoleikkauskoneen maaseuturahaston tuella. Työn määrä kasvoi niin paljon, että pian Pomppu työllisti kaksi muutakin ihmistä. Liikevaihtokin kasvoi yli 60 % puolesta miljoonasta 1,3 miljoonaan euroon vuonna 2019. 

Kasvu ei suinkaan loppunut siihen. Tänä vuonna Pomppu ennustaa, että liikevaihto alkaa jo kakkosella. Maaliskuussa halliin saatiin maaseuturahaston tuella uusi kuitulaserleikkauskone, joka kasvatti taas työn määrä. Nyt yrityksessä on Pompun itsensä lisäksi jo neljä työntekijää, joista yksi on koko ajan kiinni laserleikkauskoneen käytössä. 

– Tällä voi leikata alumiinia, kuparia ja terästä. Levyistä saa leikattua laidasta laitaan juuri sellaisia tuotteita kuin asiakas haluaa, kertoo yrittäjä Petteri Pomppu. 

Koneella leikataan teräksestä osia muun muassa nosturiautoihin.

90 % leikatuista tuotteista lähtee suoraan asiakkaille, pääsääntöisesti paikallisille metallipajoille. 10 % tuotteista tehdään omiin tarpeisiin, eli nosturiautojen osiksi. Kun metalliosia ei enää tarvitse tilata muualta, myös nostureiden valmistus on jouhevoitunut. 

Vuonna 2018 hankitulla plasmakoneella voi leikata jopa 30 sentin paksuista teräslevyä. Uudella laserkoneella taas saa leikattua ohuimmillaan 0,2-millistä levyä. Nyt löytyy koneet siis monenlaisiin tarpeisiin. 

Uudelle puolen miljoonan euron koneelle myönnettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta 55 000 euron investointituki. 

– Tukiprosentti jäi tällä kertaa pienemmäksi, koska haimme tukea alun perin halvempaan koneeseen. Se ei kuitenkaan toiminut odotusten mukaan, joten palautimme sen ja ostimme uuden. Saimme kuitenkin tuen siirrettyä uuteen koneeseen, Pomppu taustoittaa. 

Nykyisin Somerolta lähtee nosturiautoja joka puolelle Suomea.

 

Artikkelikuvassa uutta kuitulaserleikkauskonetta käyttää Matti Suutela. 

Avoimet Kylät -päivää vietetään tänään verkossa – katso videoesittely Vehmaalta Tummamäen luontopolusta tai tutustu harrastusmahdollisuuksiin Liedon Yliskulmalla

 

Tänään 13. kesäkuuta vietetään Avoimet Kylät -päivää verkossa. Kaikki päivän tapahtumat löytyy Suomen kartalle ripoteltuina tapahtuman verkkosivuilta.

Kylät ovat julkaisseet paljon erityisesti videoita, joiden avulla ihmiset pääsevät tutustumaan kunkin kylän elämään ja identiteettiin. Verkkotapahtumia on valtakunnallisesti lähes 600. 

Edellisinä vuosina Varsinais-Suomesta tapahtumaan on osallistunut viitisenkymmentä kylää, ja virtuaalitapahtumiakin lähti luomaan lähes 20 kylää. Esimerkiksi Liedon Yliskulman kylä esittelee verkossa kehityssuunnitelmiaan, tonttitarjontaansa ja harrastusmahdollisuuksiaan sekä kylän omia nettisivuja. Liedosta mukana on myös Saukonojan kylä, joka esittää vuoden 2018 Avoimet Kylät -tapahtumassa tehdyn videonsa. 

Pöytyäläinen Mustanojan kylä julkaisee Facebook-sivuillaan kuvia ja videoita omasta kylästään. Ollilan kylä Marttilassa taas esittelee uutta Facebook-sivuaan. 

Salossa Märynummen kylä esittää uudelleen tekemänsä Märy-videon ja lähettää muun muassa Facebook-liveä uudelta ulkoliikuntatelineeltään. Toinen salolainen kylä, Perniön asemanseutu, pureutuu puolestaan historiaan. Esittelyssä on vanhoja valokuvia, videoita sekä kirjallista materiaalia kylän ja kyläläisten vaiheista. 

Esittelyssä luontopolut Vehmalla ja Maskussa

Tapahtuman teemana on tänä vuonna ulkoilu ja lähiliikuntapaikat. Tappahtumakartan lähes 600 kohteesta 200 on nimenomaan kylien ulkoilupaikkoja. Esimerkiksi Vehmaalla Lahdingon Kyläyhdistys julkaisee esittelyvideon Tummamäen luontopolusta. Maskussa Lemun Kempit esittelevät videolla Kolkanpolun. Pöytyällä puolestaan Kyrön kylä esittelee videolla kylänsä liikuntapaikkoja ja maauimalaa. 

Tummamäen luontopolku Vehmaalla kulkee vanhan kiviteollisuusalueen lomassa. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä. Jätekivikasojen päältä avautuu upea näkymä varsinaissuomalaiseen maalaismaisemaan. Tummamäen luontopolun on rakentanut Lahdingon kyläyhdistys vuonna 2013 ja hanketta on tuettu Leader Ravakan kautta maaseuturahastosta. 

Kolkanpolku taas lähtee Maskusta Lemun kunnantalolta ja jakautuu kolmeen osaan: eteläiseen, keskiseen ja koilliseen. Reitistö ulottuu etelästä Isovuoren alueelta Lemun keskustan kautta Veraisten läpi pohjoiseen Mannuistenvuorelle, josta reitti jatkaa länteen Kuuvanvuorelle, jossa on nähtävissä muinaislinnan jäänteet. Reitistön kokonaispituus on noin 20 km, josta polkuosuus on noin 12–13 km. Reitin voi myös polkupyöräillä.

 

Nyt etsitään Varsinais-Suomen vuoden kylää! Hakuaika päättyy 26.6.

Kuva: Maaseutuverkosto / Jyrki Vesa.

Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Teemana on tänä vuonna ”Kokeileva kylä”.

– Etsimme siis kylää, joka on viimeisen kahden vuoden aikana esimerkiksi aloittanut jonkin uuden toimintamuodon, hankkinut ja/tai korjannut itselleen tilan tai kiinteistön, lähtenyt digiloikkaan, etsinyt uusia yhteistyömuotoja, kehittänyt kylämatkailua tai vaikka uuden tapahtuman – tai tehnyt jotain ihan muuta. Olennaista on se, että kylällä on päätetty kokeilla jotain uutta, Varskinais-Suomen Kylät ry kertoo kriteereistä.

Raati kiinnittää huomiota siihen, miten kokeilu eroaa kylän perinteisestä toiminnasta, onko kokeilua tehty yhteistyössä kumppaneiden kanssa, miten suunnitelmallista kylän toiminta on ja millaisia suunnitelmia kylällä on tuleville vuosille. Lisäksi arvioidaan, miten kylä on hoitanut viestinnän.

Viime vuonna kilpailun voitti Kemiönsaaren Västanfjärd. Vuonna 2018 voiton vei Salon Märynummi ja vuonna 2017 Loimaan Virttaa.

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee kuvailla kylä (asukasmäärä, sijainti, alueen yhdistykset ja muut keskeiset toimijat yms.) sekä kertoa kylän toiminnasta. Kyse on nimenomaan kylien – ei vain kyläyhdistysten – kilpailusta, eli kaikkien kylän yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toiminta huomioidaan. Kyläkilpailuraati tutustuu hakemusten perusteella muutamiin kyliin paikan päällä elokuun alkupuolella.

Hakemukset lähetetään Varsinais-Suomen kyläasiamiehelle 26.6.2019 mennessä. Mieluiten sähköpostitse: tauno.linkoranta@vskylat.fi, mutta myös postin kautta voi osallistua: Varsinais-Suomen Kylät ry, c/o ProAgria, Artturinkatu 2 A 67, 20200 Turku.

Varsinais-Suomen vuoden kylä palkitaan maakunnallisen kylätoimintapäivän yhteydessä elokuun lopulla (koronavarauksella).

 

Lisätietoja antaa kyläasiamies Tauno Linkoranta:

044 303 9990, 044 533 4750

tauno.linkoranta@vskylat.fi.

 

Kuva: Maaseutuverkosto / Jyrki Vesa.

Lähde lauantaina virtuaalimatkalle Suomen kyliin! Mukana paljon kohteita myös Varsinais-Suomesta

 

Lauantaina 13. kesäkuuta vietetään taas Suomen Kylät ry:n toteuttamaa Avointen Kylien päivää – tällä kertaa koronan vuoksi poikkeuksellisesti verkossa. Tapahtumapäivänä kylät julkaisevat verkossa videoita, kolumneja, kuvia tai vaikka podcasteja, joiden avulla ihmiset pääsevät tutustumaan kunkin kylän elämään ja identiteettiin. Verkkotapahtumia on valtakunnallisesti lähes 600.

–  Kylät ovat hienosti lähteneet mukaan tähän digiloikkaan. Keväällä pohdittiin, perutaanko Avoimet Kylät tältä vuodelta kokonaan. Onneksi päädyimme tähän turvallisesti verkossa toteutettavaan tapahtumaan, joka vastaa oivallisesti myös kasvaneeseen kiinnostukseen maaseutua kohtaan, kertoo Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.

Avoimet Kylät verkossa -päivän pääasiallinen julkaisukanava on kylien omat verkkosivut ja Facebook. Linkit kylien omiin kanaviin on koottu Suomen kartalle Avointen Kylien verkkosivuille.  Kartta julkaistaan lauantaina täällä. Tapahtumapäivänä kannattaa myös seurata sosiaalisessa mediassa tunnistetta #avoimetkylät.

Mukana on monta kohdetta Varsinais-Suomesta, mutta tänä vuonna, kun tapahtuma toteutetaan  verkossa, voi virtuaalimatkalle lähteä vaikka Lappiin saakka. 

Teemana ulkoilu ja lähiliikuntapaikat

Päivän yhtenä teemana on ulkoilu ja lähiliikuntapaikat. Tavoitteena on esitellä kylien ulkoilu- ja liikuntapaikkoja verkossa, jotta ihmiset löytävät paremmin kylien ulkoilumahdollisuuksien pariin. Avointen Kylien sivustolla olevalta kartalta löytyy paitsi kylien julkaisemat verkkotapahtumat myös ulkoilukohteet. Kartan lähes 600 kohteesta 200 on nimenomaan kylien ulkoilupaikkoja. 

Avoimet Kylät -päivänä julkaistut materiaalit tulevat toimimaan koko kesän ajan kylien markkinointimateriaalina ohjaten ihmisiä vierailemaan kylien upeissa kohteissa omatoimisesti. 

Samana päivänä juhlitaan kyläkauppoja

Avoimet Kylät verkossa -päivää vietetään yhteistyössä Päivittäistavarakauppa ry:n organisoiman Kyläkauppapäivän kanssa. Kyläkauppapäivä-tapahtuma muistuttaa laajan palveluverkoston merkityksestä. Kyläkauppapäivän kyläkaupat julkaistaan samalla karttapohjalla kylätapahtumien kanssa tapahtumapäivänä. Myös kauppiaat ovat tehneet videoita ja muita virtuaalisia tervehdyksiä teemapäivään osallistuville.  

Kyläkauppojen määrä on pitkään vähentynyt parilla kymmenellä vuosittain. Kymmenessä vuodessa kauppojen määrä on pudonnut alle puoleen. Viime vuonna kyläkauppoja oli 213 ja kauppojen sulkeminen näyttäisi hieman hidastuneen. Kyläkauppoja tarvitaan, joten maaseudulla vielä jäljellä olevista kaupoista kannattaa pitää huolta ennen kaikkea käymällä niissä ostoksilla, sanoo johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.

Kesän lomakausi on monelle kyläkaupalle vuoden tärkein sesonki. Tänä vuonna kyläkauppojen toimintaa turvaamassa on myös valtiovallan kokeiluna myöntämä tuki.

Harvaan asutun maaseudun kyläkaupoille viime syksynä haettavaksi tullut kyläkauppatuki on antanut kaupoille toivotun piristysruiskeen. Toivomme, että saatujen hyvien kokemusten perusteella tuki voidaan vakinaistaa kuten Ruotsissa on tehty ja laajentaa se koskemaan muitakin kuin harvaan asutun maaseudun kyläkauppoja, Ilkka Nieminen sanoo.

 

Kuva © maaseutuverkosto. Kuvaaja: Heli Sorjonen.