Paikallinen yritysrahoitus tuonut maaseudulle mittavat investoinnit

Hamppufarmin yrittäjät Virve ja Ville Virtanen kertovat, että Leader-rahoitus rohkaisee investoimaan. Mukana kuvassa myös Santeri-poika. Kuva: Anssi Ketonen

Maaseudulla myönnetään paikallisesti yritysrahoitusta, jonka vaikutukset alueelle ovat merkittävät. Leader-rahoitus kattaa korkeintaan kolmasosan yrityksen investoinnista, mutta se kannustaa yrityksiä kehittymään. EU:n, kunnan ja valtion rahasta koostuva Leader-rahoitus on tuonut viimeisen viiden vuoden aikana 70 miljoonan yksityiset investoinnit suomalaiselle maaseudulle.

Leader-rahoitusta on mahdollisuus saada maaseudulla sijaitsevien yritysten toiminnan kehittämiseen. Murtolan Hamppufarmi sai rahoitusta vuonna 2014 rakennettuun elintarviketuotantotilaan, jossa on tähän mennessä kehitetty useita öljyhampusta valmistettavia elintarvikkeita.

Hamppufarmin yrittäjät Ville ja Virve Virtanen pitävät maaseuturahastoa ja Leader-rahoitusta investointeihin rohkaisevana asiana:

– Leader-rahoitus vaikutti merkittävästi projektin etenemiseen. Rahoitus nopeutti päätöksiä omassa päässä, että uskaltaa tehdä ison investoinnin, yrittäjä Ville Virtanen kuvaa rahoituksen merkitystä.

Yrittäjäpariskunnalle Leader-rahoituksen mahdollisuus oli jo ennen hanketta yleisesti tiedossa. Yrityksen kanssa samalla paikkakunnalla Marttilassa toimii myös Leader Jokivarsikumppanien toimisto. Ville Virtanen kertoo, että he olivat kysyneet mahdollisuutta investointitukeen suoraan Leader-toimistosta.

Koska investointeihin myönnettävä summa kattaa korkeintaan 35 % koko investoinnista, rahoitus tuo samalla mittavat yksityiset investoinnit suomalaiselle maaseudulle. Ne hyödyttävät välillisesti paljon suurempaa joukkoa kuin vain itse yrittäjää.

-Investoinnit työllistävät alueen muita yrittäjiä, esimerkiksi tuotantotilan tekevää urakoitsijaa, ja tietysti elinvoimaiset yritykset tuovat maaseudulle töitä ja palveluita. Rahoituksessa on kyse maaseudun elinvoiman kasvattamisesta, kuvaa Leader-asiamies Heli Walls.

Leader-rahoitus myönnetään paikallisesti Suomen 54 Leader-ryhmässä, jotka tekevät päätökset alueen tuntemuksen perusteella. Siksi rahoitusta saavat yritykset, joiden investointien nähdään hyödyttävän koko aluetta laajemminkin.

-Rahoitus menee aidosti uuden kehittämiseen. Kun yritykset saavat tukea, hankinnat voidaan tehdä laadukkaampina, tai osa ei tekisi niitä ollenkaan ilman tätä osarahoitusta, Walls kertoo.

Investointihankkeen jälkeen Hamppufarmi on pystynyt palkkaamaan yhden ulkopuolisen työntekijän. Aluksi työntekijä oli kiireapulaisena, mutta tällä hetkellä täyspäiväisenä. Tämän lisäksi yritys työllistää useampia osa-aikaisia työntekijöitä. Hamppufarmin seuraavana tavoitteena on laajentaa nykyisiä tiloja.

-Tarkoituksena on rakentaa kokonaan uusi tuotantohalli nykyisen viereen. Suunnitelmat ovat jo hyvällä mallilla, Ville Virtanen kertoo.

Vuosina 2014-2018 Leader-rahoitusta on kokonaisuudessaan myönnetty maaseudun yrityksien investointeihin 24,8 miljoonaa ja se on tuonut maaseudulle 70,5 miljoonaa euroa yksityisiä investointeja. Julkisesta rahasta 10,4 miljoonaa oli EU:n maaseudun kehittämisrahaa, 11,4 valtion rahaa ja 2,9 kuntien rahaa. Kokonaisinvestoinnit ovat siis olleet viidessä vuodessa liki 100 miljoonaa euroa.

Suomi on kokonaisuus

Hannu Katajamäki on aluetieteen emeritusprofessori. Kuva: Anssi Ketonen

 

Kolumni on julkaistu Haloo maaseutu -lehdessä.

KOLUMNI. Tulevaisuutta luonnehtivat kansainvälisten ja kansallisten vaikutusyhteyksien lisääntymisestä ja vyyhtiytymisestä seuraavat yllätykset. On osattava reagoida, tuli mitä tuli. Suomen on varauduttava voimistuvaan ulkomailta suuntautuvaan muuttoliikkeeseen, jota kiihdyttävät poliittiset konfliktit ja ympäristönmuutoksen aiheuttama pakko.

Toisaalta on tarpeen muistaa, että taloudellinen menestyksemme ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttävät tulevina vuosikymmeninä maahanmuuttoa. Oma syntyvyytemme ei yksin riitä. Vahvuutenamme on maantiede, tila ei lopu kesken. Laaja maantieteemme turvaa monipuoliset maankäytön suunnittelun mahdollisuudet. Maantieteemme on muutosjoustavuutemme eli resilienssin merkittävä voimavara.

Aluerakenteemme perushahmo ei ole kahtiajako kaupunkeihin ja maaseutuihin, vaan paikallisyhteisöjen muodostama mosaiikkimainen jatkumo. Suomea on viisasta ja kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaista kehittää monipuolisten paikallisyhteisöjen maana.

Paikallisyhteisöjen vastakkainasetteluille ei ole perusteita. Tarvitsemme vahvat kaupungit ja moniin yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaavan maaseudun. Suomea on kehitettävä monipuolisten yhdyskuntien kokonaisuutena, se turvaa menestyksemme.

Eriyttäminen on välttämätöntä. Kaupunkiseuduille on taattava omanlaiset ratkaisut. Kaupunkien läheinen asumismaaseutu, maatalouden luonnehtima ydinmaaseutu, ikääntyvien asuttama harvaan asuttu maaseutu sekä maaseudun paikalliskeskukset edellyttävät maantieteellisiin olosuhteisiin sovitettuja maankäytön suunnittelun, rakentamisen ja palvelujen järjestämisen periaatteita.

On oivallettava, että Suomen tulevaisuuden suuria kysymyksiä ei ratkaista pidäkkeettömällä sisäisellä ja kansainvälisellä muuttoliikkeellä suurimmille kaupunkiseuduille. Se aiheuttaisi asuntopoliittisesti vielä nykyistäkin kestämättömämmän tilanteen. Suomen laajan maantieteen tarjoamat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää maksimaalisesti. Maaseutu ei enää ole eturistiriitojen temmellyskenttä, vaan kaikkein yhteinen asia, suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn keskeinen tekijä.

Suomen menestyksen katsannosta on tärkeää hyväksyä, että metsänkäyttöön perustuva ja muu valmistava teollisuus on Suomessa tärkeää myös jatkossa. On huolehdittava paikallisteiden kunnosta ja muusta teollisuuden tarvitsemasta infrastruktuurista. Maassamme on noin 500 000 vapaa-ajan asuntoa. Niiden ympärivuotisen käytön turvaaminen on tärkeä yhteiskunnallisen päätöksenteon tehtävä.

Eri puolille Suomea kannattaa suunnitelmallisesti synnyttää keskusten välisiä kasvuvyöhykkeitä. Ne kytkevät maaseudun kilpailukykymme vahvistamiseen. Junaliikenteen tulevassa kilpailuttamisessa on tuettava tätä kehityssuuntaa, koska kasvuvyöhykkeiden luontevana runkona ovat ratayhteydet. Tarvitaan vanhojen ratayhteyksien kunnostamista. Tarvitaan myös uusia ratayhteyksiä. Kasvuvyöhykkeiden toteuttaminen edellyttää maakuntien saumatonta yhteistyötä.

Hannu Katajamäki
Kirjoittaja on aluetieteen emeritusprofessori

Suomalaiset lehmät esillä Berliinissä

Hankkeen koordinaattori Katja Mahal poseeraa Berliinin messuille esille tulevan peltilehmän vierellä.

MTK Varsinais-Suomen organisoiman ”Jos lehmät puhuisivat” -hankkeen valokuvanäyttelyä rakennetaan parhaillaan Berliinissä Grüne Woche -messuilla. Messujen avajaiset ovat 18. tammikuuta, joka on samalla valokuvanäyttelyn avajaistapahtuma. Grüne Woche -messut ovat maailman suurin ruoka-alan kansainväliset messut.  Kymmenen päivää kestävä tapahtuma kerää yhteensä noin 400 000 vierailijaa. Tämän vuoden kumppanuusmaana on Suomi.

Hankkeen koordinaattori agrologi Katja Mahal on kuljettanut pakettiautolla koko messuosaston tarpeet Saksaan. Viimeiset viikot ovat kuluneet tiiviisti näyttelyn valmisteluissa. Näyttelysermejä viimeisteltiin vielä viikkoa ennen messuja. Näyttelyn toteutukseen on osallistunut myös Marika Sarha, jolla on runsaasti kokemusta lehmätaiteen työpajojen vetämisestä.

”Jos lehmät puhuisivat” -näyttelyyn tulee esille yhteensä sata lehmä-aiheista valokuvaa ja muutamia työpajoissa askarreltuja peltilehmiä. Isoja valokuvateoksia tulee esille yhteensä 15.Valokuvat ovat syntyneet hankkeessa järjestetyn kuva- ja tarinakilpailun kautta. Järjestetyssä valokuvakilpailussa oli erikseen kuva-ammattilaisten sarja, lehmäammattilaisten sarja sekä jokamiessarja. Kilpailussa palkittiin yhteensä 11 henkilöä ja annettiin yhteensä 56 erityis- ja kunniamainintaa.

Berliinin messuilla näyttelylle on varattu yhteensä 457 neliötä. Valokuvateokset ovat printattu puulle, kankaalle ja komposiittilevylle.  Kangastaulut ovat kehystetty upealla käsintehdyllä rautaisilla kehyksillä. Rautaiset kehykset ovat yläneläisen raudantakojan Kristian von Pfalerin käsialaa. Kehykset ovat koottavia, jotta valokuvanäyttely on vaivatonta siirtää eri paikkoihin näytille. Suomessa näyttely kiertää osanäyttelynä, jolloin se mahtuu esimerkiksi 30 neliön kokoisiin nayttelytiloihin. Näyttelyä voi varata hankkeen verkkosivuilta www.lehmat.fi.

”Jos lehmät puhuisivat” -hankkeeseen on haettu Leader-rahoitusta Varsinais-Suomen Leader-ryhmiltä. Tämän lisäksi hankkeeseen on saatu tukea MTK säätiöltä. Rahoitusta on kerätty myös sponsorien avulla.

Yläneläinen raudantakoja Kristian von Pfaler toteutti hankkeen tarvitsemat rautaiset valokuvakehykset käsityönä. Kuva: Anssi Ketonen
Kuva on käsityöläisasema Jumin sepän pajasta, jossa seppä Kristian von Pfaler työskentelee. Kuva: Anssi Ketonen

Onk kellää piapojauhoi?

Kuusjoella keskelle kaunista peltomaisemaa kohoaa uusi punainen tuotantohalli. Punainen rakennus kätkee sisälleen perinteikkään kauraherkun uuden tuotantotilan. Kivisaaren piapojauhoja on valmistettu 90-luvun alusta saakka ja uusi elintarviketila mahdollistaa jauhojen tehokkaamman tuotannon.

Piapojauho, toiselta nimeltään talkkunajauho, valmistetaan kaurasta, herneestä ja suolasta. Valmistus alkaa kauran lajittelulla, jonka jälkeen se keitetään. Keitetty kaura kuivataan ja kuivana se myllytetään hienoksi.

Slaavilaisesta kulttuurista lähtöisin oleva herkku oli alkujaan vain herrasväen ruoka, jota saivat syödä ylimystön lisäksi vain talkkunamestarit. Piapojauho on yrittäjä Kari Tuomisen mukaan todellinen terveysherkku. Idea jauhojen valmistukseen syntyi sattumalta 90-luvun alussa.

Olin yksissä myyjäisissä ja muistan elävästi, kun isokokoinen mies huusi ovella ”onk kellää piapohauhoi”. Siitä heräsi kiinnostus tuota kaurajauhoa kohtaan, Tuominen muistelee.

Tuomisen käyttämää reseptiä on hiottu suvussa jo useiden sukupolvien ajan.

Sukulaispariskunta oli 90-luvun alussa lopettamassa piapojauhojen valmistusta. Minä sitten kysyin, voisinko tulla opettelemaan hommaa. Yksi talvi siinä meni opetellessa. Siitä seuraavana vuonna kiersin toreja ja heräsi suurempi kiinnostus toiminnan laajentamiseen. Kävin yliopiston järjestämän yrittäjäkurssin, joka antoi minulle itseluottamusta projektiin.

Piapojauhoja osattiin Tuomisen mukaan tehdä vielä 20 vuotta sitten useammissa kylissä. Nykyään jauhojen valmistajia ei ole montaa, joten pitkä perinne ja osaaminen on ollut vaarassa kadota.

Yritys tähtää täysin gluteenittomaan tuotteeseen. Tavoitteena on, että ensi vuoden aikana tuotteeseen saataisiin gluteenittomuuden leima.

Mylly on oma haasteensa, sillä nyt jauhot myllätään vuokramyllyssä. Samassa myllyssä jauhetaan myös muita jauhoja, joten gluteenittomuutta ei voi taata. Parhaillaan selvitetään gluteenitonta myllyä tai jopa investointia omaan myllyyn.

Uudessa tuotantohallissa on erikseen kylmä ja lämmin puoli. Kylmällä puolella on viljan varastotilaa ja keittoastiat. Lämpimällä puolella ovat piapojauhojen tuotantotilat, toimisto ja pakkaustoiminnot.  Hallin rakentaminen toteutettiin maaseuturahaston avustuksella. Rakennusprojekti tehtiin Leader-hankkeena Ykkösakselin kautta. Leader-rahoitukseen Tuominen kertoo törmänneessä yrittäjien tapaamisessa.

Olin Yrityssalon järjestämässä tilaisuudessa, jossa esiteltiin myös maaseuturahaston Leader-rahoitusta ja silloin totesin, että tämä voisi olla juuri minun juttu. Soitin Ykkösakseliin ja sain todella asiantuntevaa apua hankkeen käynnistämiseen.

 

Faktat tiskiin
Kivisaaren Piepojauhoi
Yritys sijaitsee Kuusjoen Raatalassa.
Yritys tuottaa perinteisesti valmistettua talkkunaa, eli piapojauhoja.
Yritykselle on myönnetty maaseuturahaston Leader-rahoitusta uuteen tuotantohalliin.

 

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen

 

 

800 tuhannen euron liikuntahalli rakentuu 400 tuhannella – talkootyö avainasemassa

Liikutahalli on rakennettu vanhan Lukontalon kylkeen kiinni. Kuvassa lukontalo pilkottaa uuden hallin takaa.

Loukonkulman Lukko ry rakentaa parhaillaan 700 neliön kokoista uutta liikuntahallia Pöytyän Kumilassa. Halli rakennetaan tarpeeseen, sillä liikuntapaikoista on huutava pula. Hallilla halutaan tukea erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastusta.

Rakentamisesta vastaava Vesa Rantanen Turun Teollisuuden Rakentajista kertoo, että samanlaisen hallin rakennuttaminen maksaisi yleensä noin 800 tuhatta euroa. Hintalappu on noin puolet pienempi talkootyön, yhteistyökumppaneiden ja paikallisten yrittäjien ansiosta. Hankkeelle on myönnetty 50 prosentin rahoitus maaseuturahaston kautta. Rahoittajana toimii paikallinen Leader-yhdistys Jokivarsikumppanit.

Loukonkulman Lukon liikuntahallihankkeen suunnitteluryhmän puheenjohtaja Paavo Kallio.
Vasemmalla rakentamisestavastaava Turun Teollisuuden Rakentajien Vesa Rantanen.

Liikuntahalli on valmistunut nopeasti, sillä hanke käynnistyi keväällä ja parhaillaan hallissa tehdään sisälevytystä. Ripeä tahti on hyvän suunnittelun ja ahkerien talkoolaisten ansiota. Talkootyötunteja on tällä hetkellä lähes neljätuhatta. Loukonkulman Lukon hankkeen puuhamies Paavo Kallio kertoo, että kaikki on edennyt hienosti suunnitelmien mukaan. Hankkeen budjetti tulee hieman ylittymään alkuperäisestä, sillä lattiaratkaisu vaihdettiin paremmaksi.

— Talkooväki on ollut mukana todella hienosti. Talkoolaiset ovat antaneet myös omia työkoneitaan käyttöön, joten kaikin puolin tämä on ollut mallikas yhteinen projekti, kertoo Paavo Kallio.

Toukokuun loppupuolella liikuntahallin seinät pystytettiin elementteinä.

Rakentamiseen on sisältynyt myös rakennusteknisesti mielenkiintoisia vaiheita. Hallin kattotuolit koottiin maassa kolmeen osaan. Valmiit osat nostettiin suurikokoisella nosturilla omille paikoilleen. Käytetyt rakennusmateriaalit ovat laadukkaita lattiasta kattoon. Suuren tilan lämmitys tulee olemaan seuran kannalta kustannustehokas maalämpö.

Liikuntahalli valmistuu ensi vuoden alussa. Loukonkulman Lukko suunnittelee jo seuraavaa hanketta, joka on uuden hallin kyljessä sijaitsevan vanhan Lukontalon remontointi.

Tältä näytti kesäkuun puolessa välissä, kun katto oli juuri nostettu paikalleen.

 

Juttu ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Katso alla olevat videot hankkeesta!

 

Kokkauskurssilla puhutaan englantia ja opitaan vierasta kulttuuria

 

Kokkaushankkeen koordinaattori Ilze Liepina-Naula on asunut useissa eri maissa ennen Suomeen muuttamista.

Loimaan evankelisen kansanopiston käytävillä on vuoden mittaan tuoksunut kansainvälinen ruoka.  Tuoksun takana ovat olleet paikalliset ruuasta ja kulttuurista innostuneet loimaalaiset asukkaat. Opistolla pidetään vielä kaksi tapaamista Maukas englanti -kokkauskurssin puitteissa.

Kokkaamisen ideana on paikallisten asukkaiden englannin kielen taidon kehittyminen ruuanlaiton parissa. Kurssilla kokkailtavat reseptit tulevat aina eri maista. Teemamaat valikoituvat alueelle muuttaneiden ihmisten mukaan. Ruuanlaiton ohessa kuullaan musiikkia kyseisestä maasta, jotta kurssilaiset pääsevät oikeaan tunnelmaan.

Kurssilla opitaan ymmärtämään eri kulttuureja

Ruuanlaiton lopuksi kuullaan esitelmä kyseisestä maasta Suomeen muuttaneelta ihmiseltä. Englanninkielen lisäksi kokkauksen ohessa tutustutaan toisiin kurssilaisiin, uuteen kulttuuriin ja erilaisiin keittiöihin. Yleensä maahanmuuttajia sopeutetaan suomalaiseen kulttuuriin, mutta kokkauskurssin ajatus on täysin päinvastainen. Kurssilla paikalliset oppivat ymmärtämään muualta muuttaneiden kulttuuria ja perinteitä.

Englanninkielisen kokkauskurssin äiti on Latviasta Loimaalle kaksi vuotta sitten muuttanut Ilze Liepina-Naula. Ilze toimii Maukas englanti -hankkeen koordinaattorina. Hän on asunut useissa eri maissa miehensä liikkuvan työn vuoksi.  Ilzen mielestä maahanmuuttajien sopeutumista auttaisi, jos paikalliset puhuisivat rohkeasti englantia uusille asukkaille.

Hankkeen tavoitteena on rohkaista ihmisiä puhumaan, sillä suurin osa suomalaisista ymmärtää englantia. Kielitaidon ei tarvitse olla täydellistä, vaan uskallus kommunikointiin englanniksi usein riittää, Ilze Liepina-Naula kertoo.

Kokkauskurssilla opetellaan eri keittiöiden ja maiden yksinkertaisia perusreseptejä. Kaikki reseptit kootaan lopuksi yhteen ja niistä tehdään keittokirja.

Vuoden loppuun kestävän Maukas englanti -hankkeen rahoittajana toimii Leader-ryhmä Jokivarsikumppanit. Rahoitus on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020.

Kokkauskurssille on vielä mahdollista osallistua, sillä jäljellä ovat 23. marraskuuta ja 14. joulukuuta järjestettävät osuudet. Lisätietoja löydät hankkeen Facebook-sivuilta.

 

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

 

 

 

Paraisten lähimatkailua kehitetään monipuolistamalla ulkoilureittejä

Långholmenin saaressa on paljon lahopuuta. Kuva: Anssi Ketonen

Paraisilla kartoitetaan nykyisten ulkoilureittien kuntoa ja kehittämismahdollisuuksia. Samalla selvitellään myös uusia mahdollisia reittejä. Kartoituksella halutaan tukea paikallisten virkistysmahdollisuuksia ja luontomatkailua. Kolme kuukautta kestävän hankkeen rahoittaja on Paraisilla toimiva Leader-ryhmä I samma båt.

Hankkeen vetäjä Helena Särkijärvi on kartoittanut muun muassa Paraisilla Kirkkoselän eteläpuolella sijaitsevaa Långholmenin saarta. Paraisten kaupunki omistaa saaresta suurimman osan ja saaressa ei ole ollut vuosiin mitään toimintaa.

Tällä hetkellä saari on luonnonmukaisessa tilassa ja esimerkiksi puusto on hyvin eri ikäistä. Saaren monipuolinen luonto vaihtelee korkeasta kalliosta niittymäisiin osiin. Hankkeessa on selvitetty mahdollisuutta toteuttaa luontopolkuja virkistyskäyttöön. Särkijärvi on kartoittanut saaresta potentiaalisimmat kulkureittien paikat. Kartalle on piirtynyt useampia, melko helposti toteutettavissa olevia, luontopolkuja.

Hankevastaava Helena Särkijärvi on liikkunut kartoitettaville alueille muun muassa soutuveneen avulla.

Käytännössä uusien reittien kartoitus tehdään maastossa käyttäen hyväksi GPS-paikanninta ja karttasovellusta, johon voi tallettaa luonnossa kuljetun reitin. Suunnittelijan tehtäväksi jää löytää valmiiksi mahdollisimman helppokulkuinen reitti, josta voisi tehdä virallisen reitin. Useimmat reitit vaativat myös puoliksi kaatuneiden puiden raivausta.

Hankkeen selvitystyön perusteella kaupungin on helpompi päättää, miten reittejä voidaan jatkossa kehittää. Tavoitteena on saada Paraisille houkuteltua enemmän lähimatkailijoita ja tulevaisuudessa myös kansainvälisiä luontomatkailijoita.

 

Teksti ja kuvat, Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

KATSO VIDEO!

Metsästysseura rakentaa talkoilla uutta hirsihuvilaa

 

Marttilan Eräveikot rakentavat parhaillaan uutta metsästysmajaa seuralle. Projekti on edennyt nopeasti ahkerien talkoolaisten ansiosta. Rakentamiseen on alkujaan laskettu 22 000 talkootuntia. Jo nyt on nähtävissä, että talkootuntien osuus tulee olemaan runsaasti arvioitua suurempi. Tällä hetkellä hirsirakennuksessa tehdään väliseinien muuraustöitä.

Seuran puheenjohtaja Esko Numminen kertoo, että idea uuden metsästysmajan rakentamiseen tuli naapuriseuralta.  Uudelle tilalle on Marttilassa kysyntää muun muassa erilaisten tapahtumien järjestämiseen.

Metsästysseura Karinaisten Kytät teki laajennuksen omaan majaansa Leader-rahoituksella. Otin heti yhteyttä Leader-yhdistys Jokivarsikumppaneille, ja siitä hanke lähti rullaamaan, kertoo Numminen.

Hirsirakenteisessa metsästysmajassa on tilaa noin 90 neliötä. Rakennukseen tulee keittiö, wc-, sauna- ja kokoustilat 50-henkilölle. Rakennus lämpiää seuran omalle tontille kaivetulla maalämmöllä.

Rakennustyöt aloitettiin keväällä 2017. Numminen kertoo, että rakennus valmistuu ensi vuoden syksyllä.

Toistaiseksi kaikki on mennyt mallikkaasti. Täytyy myöntää, että onhan tämä herättänyt jopa positiivista kateuttakin kylillä.

Metsästysmajan kokonaiskustannusten määrä on noin 232 000, josta Leader-rahoituksen osuus on 50 prosenttia. Rahoituksen on myöntänyt alueella toimiva Leader-yhdistys Jokivarsikumppanit. Metsästysmaja on yksi suurimmista Leader-rahoitettavista hankkeista.

Leader-tukea voidaan myöntää toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen hankkeeseen enintään 180 000 euroa. Tämä hanke on hieno osoitus maaseudun Leader-rahoituksen tarpeesta, jotta paikallisten seurojen toimintaedellytyksiä voidaan turvata. Yhdistykset ja seurat ovat kehittämisen suuri voimavara. Toteuttaessaan yleishyödyllisiä hankkeita ne turvaavat maaseudun elinvoimaisuutta ja tuovat sinne palveluja, joita muutoin ei siellä olisi, kertoo hankeasiantuntija Satu Juntunen Jokivarsikumppanit ry:stä.

Valmistuessaan metsästysmajaa vuokrataan laajasti erilaisiin tilaisuuksiin yhdistyksille ja yksityishenkilöille. Käyttövuorokausia on arvioitu olevan noin 180 vuodessa. Metsästysmajalle on tarvetta esimerkiksi suunnistus ja koiratapahtumien yhteydessä.

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Maaseutuparlamentti lunasti odotukset – maaseudusta keskusteltiin sen kaikissa merkityksissä

Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetty valtakunnallinen tapahtuma kokosi reilu 800 osallistujaa eri puolilta Suomea keskustelemaan maaseudun kriittisistä kysymyksistä ja edistämään sen monia mahdollisuuksia. Inspiroivat puhujat herättivät innostusta ja tunteita, joita purettiin ahkerasti myös sosiaalisessa mediassa.

 

Mielikuvia ja marginaaleja -keskustelussa olivat mukana muun muassa Antti Sahi (vas.), Tytti Määttä, Torsti Hyyryläinen, Reetta Harjunen, Jyri Kataja-Rahko ja Tuomas Enbuske.

 

Julkaistu: 04.09.2017

 

Maaseutuparlamentin ajankohtaiskeskusteluissa painotettiin muun muassa maaseudun monimuotoisuuden ja alueiden erilaisten tarpeiden parempaa tunnistamista yhteiskunnallisissa päätöksissä. Useassa ohjelmaosiossa nousi esiin ilmeinen tarve vahvistaa maaseututietoutta niin median, päättäjien kuin virkamiestenkin keskuudessa. Maaseutu mielletään ja käsitellään liian usein ja helposti homogeenisena tilana.

Maaseudulla syntyy hyviä uutisia

Tapahtuman videon välityksellä lauantaina avannut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä muistutti osallistujia maaseudun hyvistä uutisista.

– Lähes kaikissa harvaan asutun maaseudun maakunnissa yritysten liikevaihdon kehitys on ollut koko maan keskitasoa tai sitä parempaa kuluvana vuonna. Monet kasvun eväät, kuten puutuotteet, metalliteollisuus, elintarvikkeet ja matkailu ponnistavat suomalaiselta maaseudulta, totesi Leppä.

Maaseudun monimuotoisuuden tunnistaminen tärkeää

Syntymäpaikkakunnallaan vieraillut kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen painotti Maaseutukatsauksen 2017 julkistamistilaisuuden puheenvuorossaan, että hyvän maaseutu-politiikan tekeminen edellyttää maaseudun monipuolisuuden ymmärtämistä. Vehviläinen korosti puheessaan myös monipaikkaisuusilmiön tärkeyden ja tarpeen edetä kohti kaksoiskuntalaisuutta.

Kolmen vuoden v

älein tuotettava laaja Maaseutukatsaus on tarkoitettu taustatiedoksi yhteiskunnallisille päätöksentekijöille. Maaseutukatsauksen 2017 on tuottanut Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä TK-Evalin kanssa. Kirjoittamiseen on osallistunut kymmenen tutkijaa. Maaseutukatsauksen on päätoimittanut yliopistotutkija ja dosentti Maarit Sireni, Itä-Suomen yliopistosta.

Suomen eturivin päättäjille vahvat viestit

Maaseutuparlamentin sunnuntaiohjelman kohokohdaksi nousi Pauli Aalto-Setälän isännöimä Maaseutu-politiikan pyöreä pöytä -keskustelu. Korkeatasoiseen puhujakaartiin kuuluivat Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen, Luken maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen ja Sitran kiertotalouden avainalueen päällikkö Kari Herlevi. Asiantuntijakeskustelussa nostettiin esiin lähipalvelut ja koulutus, kiertotalous, digitalisaatio, monipaikkaisuus ja työvoiman saatavuus.

Kuntatason päättäjille toivottiin lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi ja läpinäkyvyyttä päätöksen-tekoon. Kyläkoulun jatkoa pohtivalle kunnalle Hilkka Vihinen antoi reseptin: Vaihtoehdoista täytyy hankkia mahdollisimman tarkat kustannuslaskelmat, ja lapsen arjen sujuvuudelle tulee määritellä hinta.

– Älkää sulkeko yhtäkään oppilaitosta, ennen kuin kouluverkosto on käsitelty kokonaisuutena, Vihinen vetosi.

Kansantalouden kannalta osaavan työvoiman pulaan maaseudulla löydettiin ratkaisuja niin monipaikkaisuudesta kuin maahanmuutosta. Harvoin ajatellaan että pitkäaikais- ja

nuorisotyöttömyys eivät niinkään ole harvaan asutun maaseudun ongelmia, vaan siellä pula on osaavasta työvoimasta. Pyöreässä pöydässä todettiin, että maahanmuutto on Suomelle mahdollisuus ja välttämättömyys.

Mahdollisuus kuntaveron jakamiseen kuntien välillä ja muut kaksoiskuntalaisuuteen liittyvät kysymykset puhutti panelisteja. Toimivat verkkoyhteydet irrottavat yhä useamman työn tietystä paikasta. Suomessa on yhtä monta vapaa-ajanasuntoa kuin YouTube-tiliä, noin puoli miljoonaa.

– Osa-aikaiset maaseudun asukkaat ovat pitkälti käyttämätön potentiaali, Elli Aaltonen huomautti.

Maaseutupoliittinen julkilausuman viestiä eteenpäin

Maaseutuparlamentin 2017 päätteeksi julkistettiin ensimmäinen yhteinen maaseutupoliittinen julkilausuma ”Mahdollistetaan menestyvä maaseutu”. Julkilausumassa painotetaan erityisesti erilaisten alueiden erityispiirteiden sekä monipaikkaisuuden huomioimista ja esiin tuomista ja näin eri alueille räätälöityjen ratkaisujen mahdollistamista; maaseutuvaikutukset selvittämistä ja huomioimista ennakoivasti päätöksenteon valmistelussa ja toimeenpanossa; maaseudun aineellisten voimavarojen hyödyntämistä kestävästi, vahvistaen alueen ja paikan toimintaympäristöä ja kunnioittaen toimijoita.

– Jokaisella organisaatiolla on tärkeä rooli julkilausuman viestin viemisessä paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen päätöksentekoon ja siinä, että tavoitteista synty

y konkreettisia tekoja, painottaa Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Christell Åström.

Maaseutupolitiikan neuvosto esittelee julkilausuman kansallisille päättäjille ja europarlamen-taarikoille. Åström tähdentää, että suomalaista maaseutuviestiä viedään lokakuussa myös eurooppalaiseen maaseutuparlamenttiin, jossa muotoillaan maaseudun kehittämisen tulevaisuutta eurooppalaisella tasolla.

Maaseutuparlamentti -ohjelma toteutettiin laajassa yhteistyössä

Maaseutuparlamentin päävastuutahona toimii Maaseutupolitiikan neuvosto MANE. Pääjärjestäjät ovat yhteistyössä MANEn kanssa maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutu-verkosto, Suomen Kylätoiminta ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry sekä Pohjois-Savon kylät ry, joka on vastannut paikallisista ja alueellisista järjestelyistä.

Maaseutuparlamentti 2017 -ohjelmassa toteutettiin 16 erilaista kokopäivän retkeä Savossa, 34 työpajaa ja seminaaria, neljä ajankohtaiskeskustelua, valtakunnallisen kylätoiminnan palkitsemiset sekä Kumppanitori ja kaikille avoin Sadonkorjuutori, jossa vieraili kolmipäiväisen tapahtuman aikana osallistujien lisäksi reilu 1000 kävijää. Mukana ohjelmaa toteuttamassa oli yli 40 paikallisen tason ja valtakunnallisen tason ja eri alan organisaatiota.

Tapahtuman pääjärjestäjät lähettävät kaikille ohjelman toteuttamiseen osallistuneille organisaatioille, asiantuntijoille ja vapaaehtoisille lämpimät kiitokset.

Maaseutuparlamentti 2017 on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Aineistoa:

  • Maaseutupoliittinen julkilausuma on luettavissa täällä.
  • Maaseutukatsaus 2017 on luettavissa täällä.
  • Maaseutukatsauksen 2017 kansalaiskyselyn yhteenvetoraportti on luettavissa täällä.
  • Maaseutuparlamentin tallenteet ajankohtaiskeskusteluista julkaistaan viikolla 37 Maaseutupolitiikan verkoston youtube kanavalta. Maaseutupolitiikan pyöreä pöytä -keskustelu julkaistaan ensimmäisenä 11.9.
  • Keskustelun antia sosiaalisessa mediassa voi lukea aihetunnuksilla #maapuhuu#Maaseutuparlamentti
  • Tapahtuman nettisivuilla Maaseutuparlamentti.fi kannattaa käydä lähiviikkojen ja syksyn aikana. Sivuille lisätään blogeja, kuvia ja retkikoosteita sekä työpajamateriaaleja.

Lisätietoa:

Christell Åström
tapahtuman emäntä, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri,
christell.åström@mmm.fi, p. 0295 16 2030.

Antonia Husberg
tapahtuman tuottaja, Maaseutupolitiikan neuvoston hanke- ja viestintävastaava,
antonia.husberg@mmm.fi, p. 0295 16 2033

Merja Kaija
Kyläasiamies, järjestelyt paikallisella ja alueellisella tasolla,
merja.kaija@pohjois-savonkylat.fi, p. 045 179 1070

Teksti: maaseutuparlamentti, kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Seura rakentaa rapistuneesta urheilukentästä urheilupuistoa

 

Auran Palokunnan Urheilijat ry kunnostaa parhaillaan Auran vanhasta urheilukentästä monipuolista urheilupuistoa. Puistoon rakennetaan uusi nurmikenttä, ulkokuntosalilaiteet ja oheistoiminta-alue, joka toimii juoksusuorana ja venyttelyalueena. Tavoitteena on saada urheilupuistolle entistä enemmän käyttöä ja mahdollistaa monipuolinen urheilun harrastaminen.

Vanha urheilukentän alue on ollut retuperällä jo pidemmän aikaa. Huonokuntoinen urheilukenttä oli myös seuran kehittämisen este. Kenttäolosuhteiden vuoksi seuraa ei voitu kehittää, sillä esimerkiksi jäsenmäärää ei voitu kasvattaa. Tällä hetkellä tuntuu hyvältä seistä tässä uuden urheilupuiston nurmikentän laidalla, kertoo hankkeen ideoinut seuran toiminnanjohtaja Ville Antikainen.

Ajatus urheilupuistosta syntyi jalkapalloturnauksessa Italiassa, jossa jokaisella pikkuseuralla oli oma urheilupuistoalue. Uskon, että Suomessakin ollaan menossa samaan suuntaan kuin muualla Euroopassa, jossa urheilupuistojen pyörittäminen ja kehittäminen ovat urheiluseurojen vastuulla, arvioi Antikainen.

Kentän kunnostustyötä on tehty talkoolaisten voimin.

Karkeasti arvioiden talkootunteja on kertynyt nyt noin 350-400. Aktiivisia talkoolaisia on noin kymmenkunta. Itse olen noin puolisen vuotta tehnyt tätä aktiivisesti. Jossain vaiheessa vaimo jo vihjasi, että hän hommaa minulle nukkumapatjan kentän laidalle, paljastaa ahkera talkoolainen ja seuran puheenjohtaja Markku Saarinen.

Puiston takaosassa sijaitseva hiekkakenttä on jo muutettu nurmikentäksi. Kenttää on laajennettu ja pohja on tasoitettu. Kentän tieltä on kaadettu puita ja talkoolaiset ovat siistineet alueella kasvaneet rämeiköt. Nurmikentän laidoille on rakennettu uudet korkeat verkot, jotta pallo ei päädy vieressä kulkevalle junaradalle.

Urheiluseuran oman rahoituksen lisäksi urheilupuiston rakentamiseen on myönnetty maaseuturahaston Leader-rahoitusta. Rahoituksen on myöntänyt alueella toimiva Leader-ryhmä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.

Seuran toimintaa kehitetään ison turnauksen avulla

Tulevana viikonloppuna on luvassa uuden nurmikentän koeponnistus, kun seura järjestää huippusuositun Jymy Cup -juniorijalkapalloturnauksen. Turnaukseen osallistuu yhteensä 116 joukkuetta ja otteluita on yhteensä 340. Suuren vuosittaisen tapahtuman avulla seura rahoittaa ja kehittää toimintaansa.

Turnaus tuo kaiken kaikkiaan 1200 junioria ja noin 3500 ihmistä tänne Auran kylälle. Yhteistyö paikallisen jäätelötehtaan kanssa on ollut isossa roolissa turnauksen järjestämisessä aivan alusta saakka. Turnausviikonloppu tuo kylille eloa ja puhutaan useammasta kymmenestä tuhannesta eurosta mitä tapahtuma tuo tänne kylille rahaa, arvioi Antikainen.

 

 

Teksti, kuva ja video: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi