Kyläleipuri remontoi uusia tiloja Ruukinkartanoon – uuteen leipomoon avautuu leipomoravintola

Kyläleipuri Elina Rantamäki ja hänen miehensä, Kyläpanimon perustaja, Tuomo Holm. Kuva: Anssi Ketonen.

Salon Mathildedalissa voi kuulla parhaillaan vasaran pauketta ja pokasahan sointia, sillä Kyläleipuri Elina Rantamäki ja hänen miehensä, Kyläpanimon perustaja, Tuomo Holm remontoivat uutta leipomoa ruukinkartanoon. Kartanon alakertaan tulee uusi leipomo, leipomon puoti ja ravintolatilat. Ravintolassa voi tulevana kesänä nauttia kahvikupin ja leipomotuotteiden lisäksi Kyläpanimon olutta. Uudet tilat mahdollistavat entistä monipuolisemmat tuoteryhmät ja uusien tuotteiden valmistamisen. Puodista voi ostaa Kyläleipurin ja Kyläpanimon tuotteita myös mukaan vanhaan tapaan.

– Uusiin tiloihin päädyttiin, sillä nykyinen noin 16 neliön leipomotila on jäänyt liian pieneksi. Leipomomyymälässä ei myöskään ole voinut nauttia tuotteista paikan päällä, vaan se on ollut vain ulosmyyntipiste, kertovat leipomoyrittäjä Elina Rantamäki ja Kyläpanimoa pyörittävä Tuomo Holm.

Uudet tilat rakentuvat samalla konseptilla kuin nykyinen leipomo, eli asiakas pääsee näkemään uunin ja kokemaan leivän leipomisen tuoksun. Yrittäjät kertovat, että tuoreen leivän tuoksu on iso osa leipomon konseptia. Uusi varsinainen leipomotila ei ole paljon nykyistä suurempi, sillä siinä haluttiin säilyttää pienen puodin tuntu. Leipomista helpottavat erityisesti tiloihin valmistuva taikinahuone ja kylmätilat.  Nykyisin kylmätilat ovat leipomon läheisyydessä vuokrakontissa, joten uudet kylmätilat ovat leipurille iso apu.

Rantamäki työskenteli aiemmin pääkaupunkiseudulla mainostoimistossa markkinointiviestinnän ammattilaisena. Hänellä ei ollut minkäänlaista leipomotaustaa, mutta hän oli innokas kotileipuri. Leivän tekemisestä tuli ammatti hiukan sattuman kautta. Pariskunta oli viikonloppumatkalla Mathildedalissa ja he ihastuivat paikkaan niin paljon, että kahden viikon kuluttua he jättivät tarjouksen myytävänä olleesta talosta.

Aluksi molemmat työskentelivät Salossa, mutta jatkuvasti he miettivät mitä kylillä voisi ryhtyä tekemään. Lopulta lamppu syttyi. Tuomo perusti panimon ja Elina leipomon. Molempien yritysten brändi on vahvasti Mathildedalin ruukkikylässä. Yrittäjät kertovat, että he eivät olisi ikinä perustaneet leipomoa ja panimoa Helsinkiin. Ruukkikylä on ainutlaatuinen brändi, jonka ympärille on ollut hyvä rakentaa yritystoimintaa.

Uudet tilat mahdollistavat myös yritykselle seuraavan ison askeleen ottamisen. Tulevana kesänä Kyläleipuri palkkaa kaksi uutta vakituista työntekijää. Työntekijät muuttavat pääkaupunkiseudulta Mathildedaliin, joten kylälle uutinen on erinomainen. Viime kesä ja erityisesti heinäkuu osoittivat, että lisäkäsille ja isommille tiloille on tarvetta. Yrittäjät kertovat, että useina päivinä puoti oli tyhjä jo ennen kolmea iltapäivällä ja asiakkaille piti todeta, että valitettavasti kaikki on myyty loppuun tältä päivältä.

– Olen paatoksellisesti julistanut, että meidän täytyy pitää kylä kylänä, eli me ei olla massaturismipaikka. En näkisi sataa turistibussia tuossa kylänraitilla, vaikka ne olisivatkin asiakkaita. Tämä ei ole kulissikylä tai museo, sillä tämä on elävä moderni ruukkikylä, jossa ihmiset asuvat. Täältä saa hyvää ruokaa, juomaa, luontoa ja hiljaisuutta. Tavoitteena on pitää kylä kylänä ja välttää massatapahtumia, kuvailee Holm.

Yrittäjäpariskunnan molemmat yritykset ovat saaneet tukea maaseuturahaston kautta. Nyt käynnissä olevassa hankkeessa on mukana leipomo- ja ravintolatilojen rakentaminen ja tiloihin tarvittavan kaluston hankkiminen.

– Investointia suunniteltaessa maaseuturahastosta haettu rahoitus toimi rohkaisevana asiana, jotta iso investointi uskallettiin toteuttaa. Onhan se tuen merkitys ainakin henkisellä puolella valtavan suuri, että sinun ei tarvitse ihan yksin kaikkea laittaa likoon. Hienoa, että meillä on olemassa tällainen instrumentti maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen, Holm sanoo.

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Sikala muuttuu papulaksi – kotimainen superfood käy kaupaksi

Salon Angelniemellä sijaitseva Voima-papu sai alkunsa vuonna 2016, kun Karviaisten tilan viljelijäpariskunta Katriina ja Martin Klinckowström kokeilivat pelloillaan härkäpapua. Alkuperäinen suunnitelma oli tuottaa härkäpapua kalanrehuksi, mutta mökkinaapurin puheet saivat Katriinan kiinnostumaan tuotteesta ihan ihmisravinnoksi.

– Kesämökkinaapuri tuli sanomaan pellon reunalle, että onpa hienoa, että te viljelette superfoodia. Te olette todellakin aikaanne edellä. Me ei ajateltu härkäpapua aluksi ihmisten ruuaksi ollenkaan, sillä sen piti mennä kalanrehuksi. Kiinnostuin, että mitä hyötyä siitä sitten on, Katriina kertoo.

Kuvassa Katriina Klinckowström. Kuva: Anssi Ketonen.

Härkäpapu on yksi maailman vanhimmista viljelyskasveista. Kotimainen härkäpapu on proteiinipitoista lähiruokaa ja se on hyvä kuidun lähde.

– Mielenkiinnosta aloin testaamaan härkäpapua kaikessa ruuanlaitossa. Perhe huomasi aina, jos olin laittanut härkäpapua, mutta aloin sekoittaa sitä hienommaksi ja hienommaksi tehosekoittimella, Katriina selostaa.

Parhaiten Katriina onnistui käyttämään härkäpapua erilaisissa makeissa tuotteissa, kuten kakuissa ja leivonnaisissa.

– Menin erääseen tuttuun leipomoon esittelemään tuotetta ja he innostuivat heti härkäpavusta. Siinä sitten tajuttiin, että tässä voisi olla maatalouden rinnalle oma tuote, Katriina sanoo.

Tällä hetkellä yrityksellä on yhteensä kymmenen eri härkäpaputuotetta. Härkäpapurouhe ja jauho ovat yrityksen suosituimmat tuotteet. Katriina kertoo, että töitä tuotteiden ja yrityksen eteen on tehty koko perheen voimin ja välillä yötä päivää.

Uusia tuotteita on kehitetty myös maaseuturahaston hankkeen avulla. Yritystuki on haettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hankkeen mahdollisuuksien selvittäminen alkoi paikallisen Leader-ryhmän kautta.

Yritys on tehnyt suuren työn härkäpavun markkinoimisessa kuluttajalle, sillä Katriina kertoo vierailevan säännöllisesti kaupoissa ja messuilla maistattamassa eri tuotteita. Yritys on todennut yhdeksi tehokkaaksi markkinointikanavaksi myös sosiaalisen median.

– Olen aika vahvasti lähtenyt tuonne somemaailmaan. Me tehdään aika paljon yhteistyötä blokkaajien kanssa someyhteistyötä Instagramissa ja Facebookissa, Katriina kertoo.

Yritys on saamassa uusia tuotantotiloja valmiiksi. Viimeiset porsaat lähtivät tilalta vuonna 1999, joten vanha sikala on toiminut pelkkänä varastona. Nyt Karviaisten tilan vanha sikala on parhaillaan muuttumassa papulaksi. Tiloihin tulee pakkaamo, mylly ja toimisto. Tavoitteena on siirtää tuotanto remontoituun papulaan kevään aikana. Tulevaisuuden haaveena ovat myös isompi mylly ja pakkauskone.

 

Teksti ja kuvat Anssi Ketonen

Varsin Hyvä palkitsi parhaan nuorisohankkeen

Kuvassa vasemmalta oikealle Varsin Hyvän palkitsemat: Eeti Kankare, Antti Silanterä ja Pessi Pihlajamaa.

Leader Varsin Hyvä palkitsi parhaan nuorisohankkeen. Yhdistys käynnisti Nuoriso-Leader -rahoitusmuodon vuonna 2017.  Nuoriso-Leader kannustaa nuoria suunnittelemaan ja tekemään omia projekteja. Hankebyrokratia on normaalia Leader-rahoitusta kevyempää.

Varsin hyvän raati valitsi parhaaksi hankkeeksi kolmen nuoren pojan Antti Silanterän, Pessi Pihlajamaan ja Eeti Kankareen järjestämän tapahtuman, jonka he suunnittelivat ja toteuttivat täysin itse. Nuoret saivat palkinnoksi lahjakortit pizzeriaan. Palkittu tapahtuma järjestettiin sisäaktiviteettipuistossa, ja se oli suunnattu vähävaraisille nuorille. Tapahtumahetkellä nuoret olivat iältään 13-14-vuotiaita. Varsin Hyvän kautta nuoret hakivat projektille rahoituksen, joka oli yhteensä 700 euroa.

Partion kautta oltiin järjestetty jo aiemminkin pienempiä tapahtumia, mutta tämä oli aivan eri mittakaavassa. Siinä oppi paljon ja kyllä siinä vastoinkäymisiäkin tuli matkalla, mutta mukavalta se tuntui, kertoo palkittu Pessi Pihlajamaa.

Se antoi vastuuta ja kasvatti. Opittiin siinä samalla mistä kaikesta koostuu tapahtuman tai tilaisuuden järjestäminen, sanoo palkittu Antti Silanterä.

Varsin Hyvän raati valitsi poikien järjestämän tapahtuman voittajaksi, sillä tapahtumassa pojat laittoivat itsensä aidosti likoon yhteisen hyvän puolesta. Raadin vaakakupissa painoi myös se, että tapahtuman idea oli poikien oma, ja he hoitivat kaiken itsenäisesti. Valinnassa vaikutti myös, että hankkeesta hyötyjien määrä oli suuri. Tapahtumassa tehtiin myös yhteistyötä kuntien kanssa.

Tapahtumassa nuoret muun muassa suunnittelivat pääsylippujen graafisen ilmeen itse. Pojat kertovat, että pääsylipun suunnittelun myötä he ovat innostuneet kuvankäsittelystä ja graafisesta suunnittelusta. Esimerkiksi viime viikonloppuna järjestettyihin partiokisoihin pojat suunnittelivat visuaalisen puolen. Kysyttäessä lähtisivätkö nuoret tekemään uudestaan vastaavaa tapahtumaa, vastaus oli selvä.

Kyllä tehtäisiin ja neljä kertaa isommin, Antti kertoo.

Minä ainakin lähtisin ehdottomasti tekemään uudestaan nyt kun on vielä kokemustakin tullut muistakin tapahtumista. Kyllä se myös herätti kiinnostuksen projektityöskentelyä kohtaan. Etenkin jos on hyvä ryhmä tai työpari, se on todella mukavaa, kommentoi Pessi.

Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willbergin mukaan hakemuksia tuli yhteensä 39, joista viidelle ei myönnetty tukea, koska ei ollut hankkeen mukaista toimintaa. Nuoriso-Leader rahoitusta myönnettiin tapahtumien järjestämiselle, harrastusvälineiden hankkimiselle, opintoretkille ja kerhotoiminnalle.  Tukisummat vaihtelivat 165 – 1000 euron välillä. Yhteensä rahaa oli käytettävissä Nuoriso-Leaderissa 22 000 euroa. Yhdistys suunnittelee parhaillaan uutta nuorisohanketta, jotta vastaavanlainen matalan kynnyksen hanketoiminta voisi jatkua.

 

Teksti ja kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Muita Varsin Hyvän Nuoriso Leaderista rahoitettuja ja toteutettuja hankkeita:

Hevosleiri Heppahyvä, Masku 460 euroa

Kolme hevoskerhonohjaajan perus -ja jatkokurssin käynyttä tyttöä (14-15 v) järjestivät 8.-9.6.2017 hevosleirin itseään nuoremmille ja saman ikäisille lapsille ja nuorille.

Friends around the world, Lemun VPK:n nuoret, Masku 850 euroa

Järjestettiin lemulaisille kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneille nuorille sekä saksalaisille nuorille leiri Lemun paloasemalla 28.7.-7.8.2017. Osallistujia oli todella paljon, ja tapahtuman tuloksena luotiin uusia kansainvälisiä kontakteja ja tutustuttiin erilaisiin toimintatapoihin ja kulttuuriin.

Koripallokerho nuorille  SMM Nousiainen 730 euroa

Aloitettiin koripallokerhotoiminta Nousiaisissa. Kerho kokoontui Henrikin koululla kaksi kertaa viikossa syyslukukaudella 2017 ja kevätlukukaudella 2018. Joka kerta pelaamassa oli 8-14 hlö.

Nuokkari kuntoon , Saariston Savotta ry / Nuorisoiltojen osallistujat Naantali  1000 euroa

Kunnostettiin nuorisotila Livonsaaren seurantalolle. Lisäksi hankittiin huonekaluja ja pelejä ym.

Maaseudun elämyksistä paketti


Leader Varsin Hyvä järjesti matkailutyöpajan, jossa pohdittiin maaseutumatkailun kehittämistä, trendejä ja tulevaisuutta. Tilaisuuden alussa yhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Poikonen pohti muun muassa, mikä on kokemuksen ja elämyksen ero matkailussa. Poikonen listasi Suomen matkailun hyviä puolia, joita ovat muun muassa rauha, puhdas ruoka, turvallisuus ja ainutlaatuinen luonto.

Yhdistyksellä on parhaillaan käynnissä FinEst Countryside -hanke, joka on kahden virolaisen Leader-ryhmän ja Varsin Hyvän yhteinen kansainvälinen hanke. Hankkeen puitteissa järjestetään jatkossa seminaareja matkailuun liittyen. Hankkeessa muun muassa kartoitetaan vielä tuntemattomia matkailukohteita. Hankkeesta voit lukea lisää tietoa Varsin Hyvän verkkosivuilta.

Ilman hyviä verkkosivuja, yritystä ei ole olemassa

Turun ammattikorkeakoulun Telle Tuominen kertoi seminaarin puheenvuorossaan elämyksellisyydestä ja kokemuksellisuudesta matkailussa. Tuominen kertoi, että elämyksellisyys on matkailussa melko tuore käsite, sillä siitä on puhuttu vasta 90-luvun puolivälistä lähtien. Tuominen käsitteli esityksessään mm. palvelun ja elämyksen eroja matkailussa ja markkinoinnissa? Hän kertoi, että verkkoviestinnästä on tullut kaikkein tärkein ostopäätöksen tekijä matkailussa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ilman laadukkaita verkkosivuja koko yritystä ei monelle asiakkaalle ole olemassa.  Tuominen painotti, että verkkosivuilta täytyy löytyä linkitykset alueen muiden palveluiden äärelle. Linkitykset ovat tärkeitä, sillä hakukoneet arvostavat linkkejä sisältäviä sivustoja. Hyvät kuvat ovat myös monesti ratkaisevassa roolissa. Työmatkustaja voi etsiä kuvien ja videoiden kautta tietoa majoituksen latauspistokkeiden tai esimerkiksi hiustenkuivaajan olemassaolosta. Verkkosivuilta täytyy löytyä myös perustiedot kohteen sijainnista karttoineen ja hintatietoineen.

Matkailijalla on todettu löytyvän viisi vaihetta matkustamisessa: unelmointi, suunnittelu, varaaminen, kokeminen, jakaminen ja muistelu. Kaikki nämä vaiheet kannattaa rakentaa matkailijalle mahdollisimman helpoksi, jotta asiakkaat löytävät matkailupalveluiden äärelle.

Matkailijat toimivat nykyään itse markkinointikanavana ja puskaradiona jakaessaan kuvia sosiaaliseen mediaan omasta lomastaan. Kuvien ottaminenkin kannattaa Tuomisen mukaan tehdä helpoksi asiakkaalle. Majoituspaikassa kannattaa olla jokin paikka ja tausta, jossa lukee missä ollaan. Tämä kuvausseinä tuo paikalle sitten mahdollisesti uusia vierailijoita.

Ensivaikutelma on myös ratkaisevassa roolissa asiakkaan näkökulmasta. Missä kunnossa piha on? Miten palvelu saavutetaan? Miten palvelutapahtuma hoidetaan? Miten jälkipalvelu hoidetaan? Henkilökuntaa kannattaa hyödyntää palvelun testaajana, jotta henkilökunta tietää mitä he myyvät ja miten jokin tarjottava palvelu toimii käytännössä.

Naapurin kanssa yhteistyötä

Visit Naantalin kertoi puheenvuorossaan, että matkailuyrittäjän tulee panostaa varaamisen vaivattomuuteen. Yrittäjän tulee varmistaa, että asiakas ensinnäkin löytää yrityksen netistä. Varaamisen yhteydessä tulee tarjota erilaisia tuotteita ja lisäpalveluita asiakkaalle. Rautiainen kehottaa myös tekemään yhteistyötä naapureiden kanssa, eli naapurin tarjoamat palvelut kannattaa listata myös omalle sivustolle. Rautiainen kannustaa myös rakentamaan top 5 tai top 10 listoja aktiviteeteista, joista asiakas voi katsoa mitä lomalla voi tehdä. Näin lomailu on asiakkaan kannalta mahdollisimman vaivatonta. Aidot elämykset ja aktiivilomat ovat tällä hetkellä suosittuja.

 

Teksti ja kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Maaseuturahasto näkyy myös kaupungissa – Uudenkaupungin demokatu sai asukkaat mukaan kehittämiseen

Demokatu-hankkeeseen kuului muun muassa upea sateenvarjoista koostunut teos. Kuva: Anssi Ketonen

Uudenkaupungin keskustassa kokeiltiin kesällä erilaisia ideoita kaupungin kehittämiseksi. Leader Ravakan kautta rahoitetussa hankkeessa keskustaan tehtiin muun muassa kävelykatu, jossa testattiin uudenlaisia tapoja lisätä keskustan viihtyvyyttä. Hankkeen tekemän kyselytutkimuksen perusteella kokeilu sai pääosin erittäin positiivista palautetta ihmisiltä. Demokadun koettiin piristäneen ja lisänneen keskustan viihtyvyyttä. Enemmistö kyselyn vastaajista kannattaa pysyvän kävelykadun rakentamista Uudenkaupungin keskusta-alueelle.

Kuva: Anssi Ketonen

Demokatu hankkeessa kokeiltavat ideat kerättiin asukkailta ja erilaisia esille nousseita asioita toteutettiin konkreettisesti kesän aikana. Kävelykatukokeilun lisäksi hankkeen aikana toteutettiin erilaisia tapahtumia, tehtiin valaistusta, rakennettiin ihmisille paikkoja oleskella ja kokeiltiin kukkaistutuksia. Hankkeessa tehtiin muun muassa keinuparatiisi asukkaiden käyttöön. Hankkeen vetäjä Sonja Stenman kertoo, että riippukeinut saivat suuren suosion.

Erilaisia riippukeinuja oli parhaimmillaan 14 kappaletta ihmisten kokeiltavana. Niitä ripustettiin puihin ja osa oli omissa telineissään. Asentamisen jälkeen seurattiin, että käykö niissä kukaan keinumassa. Ja ne olivat olleet käytössä lähes yötä päivää, Stenman sanoo.

Kokeilemisen malli on lainattu Yhdysvalloista, jossa käytetään termiä taktinen urbanismi. Tämä tarkoittaa, että kaupunkitilaan tehdään väliaikaisia muutoksia, jotta voidaan tehdä todellisen kokemuksen perusteella pysyviä kehittämistoimia.

Runsaasti keskustelua herättänyt kävelykatu oli testattavana yhteensä viiden viikon ajan. Tuona aikana seurattiin, miten kävelykatu vaikuttaa liikenteeseen ja ihmisten kulkemisiin. Kävelykatu koettiin pääosin positiivisena asiana, mutta osa ihmisistä oli huolissaan esimerkiksi parkkipaikkojen riittävyydestä ja keskustan näivettymisestä.

Demokatu-hankkeessa toteutetulla kävelykadulla kokeiltiin monenlisia tapoja lisätä ihmisten viihtyvyyttä. Kuva: Sonja Stenman.

Demokadusta tehtiin kyselytutkimus, jossa asukkailta kerättiin kokemuksia hankkeesta. Kyselyyn vastasi noin neljäsataa henkilöä ja kuntalaiset pitivät kokeilua vaikuttavana. Hanke herätti kuntalaisissa keskustelua kaupunkikulttuurin kehittämiseen. Muun muassa turvallisuuden tunne keskustassa koettiin kyselyssä parantuneen. Erityisen paljon kannatusta kyselyssä saivat valaistusratkaisut, riippukeinut sekä penkkien ja istutusten lisääminen.

Kokeilussa saatujen kokemusten perusteella kehitetään kaupunkisuunnittelua hyväksi koettuun suuntaan. Tulokset saatetaan päättäjien tietoon ja sitä kautta pyritään vaikuttamaan tulevaisuuden budjetointiin ja suunnitelmiin.

Riippumattoparatiisi sai suuren suosion. Kuva: Sonja Stenman.

Rauhanpuiston kehittäminen on selkeästi yksi asia, jota voisi jatkossa kehittää ihmisten oleskelupaikaksi. Puisto on helmi, joka on ollut hiukan epämääräinen alue kaupungin keskeisellä paikalla. Yllätyttiin itsekin, kuinka nopeasti puistosta saatiin viihtyisä paikka kaupunkilaisille, Stenman kertoo.

Lyhyessä ajassa toteutettu kokeilu ei olisi hankevetäjä Sonja Stenmanin mukaan toteutunut ilman Leader-rahoitusta. Stenman kertoo, että rahoituksen turvin pystyttiin toteuttamaan asukkaiden toiveita konkreettiseksi ja nopealla aikataululla. Kokeilut toteutettiin pääasiassa vuokra- tai lainakalustolla. Hankkeessa oli mukana runsaasti eri toimijoita yhdistyksistä yrityksiin. Avainasemassa oli myös suuri tehdyn talkootyön määrä. Talkoilla saatiin myös kehittämistoimet näkyväksi ja konkreettiseksi. Hankkeen toteutti Uudenkaupungin kaupunki ja hallinnoinnin toteutti Ukipolis Oy.

 

Teksti: Anssi Ketonen, Kuvat Anssi Ketonen, Sonja Stenman.

Kuivaa polttopuuta kolmessa päivässä – yrittäjä teki toiminnasta ympärivuotista

Puukuivaamo on rakennettu vanhaan hakeperävaunuun. Yrittäjä Arttu Anttila on ollut tyytyväinen investointiin.

 

Mynämäellä sijaitseva PuuTila Oy on yritys, joka tuottaa kuivattua polttopuuta asiakkailleen. Yrittäjä Arttu Anttila sai idean polttopuiden myymisestä päästyään armeijasta. Nyt yritys on myynyt pääasiassa koivuklapia kolmen vuoden ajan. Toistaiseksi Arttu pyörittää yritystä sivutoimisesti isänsä Marko Anttilan kanssa. Päätoimisesti Arttu työskentelee metsäkoneenkuljettajana.

Yritys on jatkuvasti kehittänyt polttopuiden valmistuksen tehokkuutta ja myyntiä. PuuTilan uusin investointi on kuivaamo, jonka avulla kuivaa polttopuuta voidaan valmistaa ympäri vuoden. Nyt polttopuiden myynti työllistää myös talvella.

Aluksi puuta kuivatettiin kesän ajan pellolla auringon alla. Keväällä urakka oli suuri, sillä kaikki klapit piti tehdä valmiiksi pellolle kuivumaan. Ajatus kuivaamosta syntyi, kun kuivat polttopuut myytiin loppuun aina tammikuun tienoilla. Yritystoiminta piti saada ympärivuotiseksi.

Nyt on kuivattu vuoden verran polttopuuta kuivaamon avulla. Hyvin tuo on toiminut ja helpottanut työmäärän jakamista. Nyt ollaan voitu ostaa raaka-ainetta tasaiseen tahtiin ja kuivaa polttopuuta on jatkuvasti myytävänä. Suurta varastoa ei tarvitse enää pitää, vaan puuta kuivataan uusien tilausten mukaan. Nyt kuivuri käy noin kerran viikossa, kertoo Arttu Anttila.

Kuivaa klapia muutamassa päivässä

Kuivaamo on tehty vanhaan hakeperävaunuun. Perävaunu on tosin käynyt läpi suuren muodonmuutoksen. Muun muassa pohja on vahvistettu ja vaunu on kauttaaltaan lämpöeristetty. Polttopuut lastataan yläkautta ja kuivuri tyhjennetään vaunussa olevan pohjakuljettimen avulla. Kuivaamoon mahtuu yhteensä 36 kuutiota klapeja. Koivuklapien kuivaus kestää erästä riippuen noin kahdesta kolmeen päivää.

Kuivaamo on pyörien päällä, joten tarvittaessa vaunua voidaan siirtää traktorilla toiseen paikkaan. Kuivaamossa voi kuivata myös haketta, joten vaunun voi myös vetää traktorin perässä metsään ja hakettaa täyteen.

Anttila päätti hakea kuivaamoon investointitukea maaseuturahaston kautta. Tuki haettiin lopulta Leader-yhdistys Ravakan kautta. Kuivaamon toteuttamiseen tuli yhteensä 20 prosentin investointituki, johon nuori yrittäjä on tyytyväinen.

Loppujen lopuksi hankeen toteuttaminen oli vaivan väärti. Kyllä voin suositella maaseuturahaston tukimahdollisuuksien selvittämistä myös muille yrittäjille. Melkoista hakemuksen viilaamistahan se kyllä oli.  Ilman Ravakan apua hakemus ei olisi varmaankaan ikänä mennyt läpi. Näin jälkikäteen ei harmita, mutta täytyy myöntää, että suuri työ tehtiin ilman takeita rahoituksen toteutumisesta. Olisihan se harmittanut, jos rahoitus olisikin suuren työmäärän jälkeen hylätty, summaa Anttila

Polttopuuyrittäjä pitää yrityksen sijaintia maaseudulla vain hyvänä asiana. Maaseutualueelle myönnettävä investointituki on myös yksi maaseudulla toimimisen positiivinen asia.

Maalla saa rauhassa touhuta ja tehdä. Raaka-aineen hankinta on helpompaa, kun yritys toimii maaseudulla. Koivu ostetaan tästä lähialueelta. Rakka-aineen kuljetuskustannukset olisivat suuremmat, jos yritys toimisi kaupunkialueella.

Anttila kertoo, että yrityksen tulevaisuuden menestys on lähinnä itsestä kiinni.

Tekemisen tehostamisen ja järkeistämisen tarve on jatkuva. Ei lopu ikinä tehostamisen paikat tässä hommassa. Mahdollisuudet polttopuiden kanssa on lähes rajattomat.

 

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Suomen Laiturikauppa investoi suomalaiseen laatuun ja osaamiseen

Kuvassa Suomen Laiturikauppa Oy:n yrittäjä Ville Valtanen.

 

Suomen Laiturikauppa Oy myy ja valmistaa kelluvia laitureita ja laituritarvikkeita. Yritys sijaitsee Mietoisissa Kustavintien varrella, tie on monen potentiaalisen asiakkaan mökkitie.

Yritys valmistaa sekä betoni- että muoviponttonilaitureita. Kaikki yrityksen laiturit on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön. Tämän hetken kysytyin laituri on betonilaituri, joka on hyvä laituri yleiskäyttöön.

”Olemme tyytyväisiä myymälämme sijaintiin mökkitien varrella. Asumme perheeni kanssa Mietoisissa ja täten oli luonnollinen valinta perustaa yritys juuri Mietoisiin”, kertoo Suomen Laiturikaupan yrittäjä Ville Valtanen. Valtasen mukaan Varsinais-Suomi on laiturien myynnin kannalta hyvä markkina-alue, sillä alueella on paljon rantaa ja mökkejä.

Tuotanto tehostui investointituen avulla

Yritys sijaitsee maaseudulla, joten sille on myönnetty investointitukea maaseuturahaston kautta. Tuki on haettu Leader-yhdistys Ravakasta. Tuen avulla yritys on muun muassa hankkinut tuotantotilat laitureiden valmistamiseen. Investointituen avustuksella yritys on tuonut laituriponttonien valmistuksen omiin käsiin.

Kyllä tuo investointituki on auttanut meitä pääsemään monessa asiassa eteenpäin laitureiden tuotannossa. Voin suositella muillekin yrittäjille maaseuturahastoa, sillä meille se on ollut suuri apu, kertoo Valtanen.

Yrityksen tulevaisuus näyttää Valtasen mukaan lupaavalta.

Hyvältä näyttää tällä hetkellä yrityksen tulevaisuus. Olen todella ylpeä siitä, että ollaan pystytty työllistämään paikallisia ihmisiä ja nyt kun vielä tämä nousukausi saadaan kunnolla käyntiin, niin ihan hyvältä näyttää laiturimyynnin kannalta, kommentoi Valtanen.

 

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Professori Hannu Katajamäki: Suomen maaseudun mahdollisuuksia ei osata nähdä

Aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki on huolissaan siitä, että suomalaisen maaseudun potentiaalia ei enää nähdä. Katajamäen mukaan vallalla oleva suurkaupunkihinku on kapeuttanut kuvaa Suomen maaseudusta. Maaseudulla asuvia myös syrjitään yhä enemmän ja enemmän.

— Vallalla olevan käsityksen mukaan vain suuret keskittymät ovat mahdollisia kehityksen paikkoja. Suomen aluekehitystä tulisi kuitenkin ajatella sen kautta, kuinka laajoja mahdollisuuksia maaseutu tarjoaa. Maaseudulla olisi suurta potentiaalia esimerkiksi energiantuotannon, asumisen ja pienyrittäjyyden kehittämisessä.

Katajamäki on huomannut, että hajautetusta kilpailukyvystä ei käydä ollenkaan keskustelua. Hajautettu kilpailukyky tarkoittaa kehittämistä, jossa koko Suomen maantiede otettaisiin huomioon. Näin hyödynnettäisiin myös maaseudun monipuoliset mahdollisuudet.

— Kun tästä yrittää käydä keskustelua, niin todetaan vaan, että on toivoton projekti pitää kaikkia paikkoja asuttuna. Tästä ei ole kyse, sillä eihän Suomessa ole milloinkaan asutettu kaikkia paikkoja. Tämä on iso maa, jossa on aina ollut suhteellisen harva asutus. On kyse siitä, että maaseutu tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, joita ei tällä hetkellä nähdä. Mahdollisuuksia ei haluta nähdä tai niitä ei osata nähdä.

Katajamäki puhuu maaseutupääomasta, jota ei tunneta. Maaseutupääoma pitää sisällään muun muassa elintarvikkeet, energian, matkailun, asumisen ja monenlaiset pienyrittäjyyden mahdollisuudet.

— Jos maaseutupääoma nähtäisiin monipuolisena ja se tunnettaisiin, niin maaseutu olisi tällä hetkellä ihan erilaisessa asemassa. Nythän maaseudusta ei juurikaan keskustella. Se on ikään kuin unohtunut ja sitä ei tunneta. Esimerkiksi politiikassa kukaan ei enää edusta laaja-alaista näkökulmaa. Esimerkiksi perinteisen maaseudun puolueen, eli Suomen Keskustan tuntuma maaseudusta alkaa olla aika hatara. Myös esimerkiksi Sipilän hallitusohjelmassa sana maaseutu mainitaan vain kerran. Se maininta ei liity maaseudun kehittämiseen. Sen sijaan digiloikka on varmasti joka sivulla mainittuna.

Katajamäki on huolissaan siitä, että maaseudulla asuvia saa Suomessa syrjiä vapaasti. Maaseudulla asuva syyllistetään maaseudulla asumisesta.

— Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen, poliittisen kannan, eikä minkään muunkaan perustella, mutta asuinpaikan perusteella ihmisiä syrjitään yhä enemmän. Syrjintä kohdistuu ennen kaikkea maaseutualueille. Ihmisiä ikään kuin syyllistetään siellä asumisesta, että tulkaa pois sieltä.

— Kun oikeutetusti halutaan nähdä, että maaseudulla täytyy tietyt perusasiat turvata, niin se leimataan usein väkinäiseksi aluepolitiikaksi. Sen sijaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun hankkeet, kuten pisararata ei ole aluepolitiikkaa, vaan sitä pidetään hyvin vastuullisena kansallisena toimintana. Oikeasti viisasta ja vastuullista politiikkaa on puhua pienten yksiköiden puolesta, kun kouluja tai yliopistoyksiköitä ollaan lakkauttamassa.

Maaseutututkimus on kuihtumassa

Katajamäen mukaan tarvittaisiin paljon laadukasta tutkimustyötä, jotta maaseutua voitaisiin jatkossa kehittää monipuoliseksi. Katajamäki toteaa harmitellen, että akateeminen maaseutututkimus on kuihtunut Suomessa.

— Tämän hetken akateeminen tutkimus on sellaista, että ylitse kaiken arvostetaan kansainvälisiä julkaisuja. Tutkimusasetelma on tällöin kansainvälisen tiedeyhteisön ehdoilla. Välttämättä ei synny sellaista tutkimusta, joka palvelisi suomalaista maaseutua. Akateemisilla tutkijoilla menee liikaakin aikaa tähän kansainväliseen julkaisutoimintaan. Tämä on vieraannuttamassa laajemminkin suomalaista yhteiskuntatiedettä suomalaisesta todellisudesta. Olen itse oppinut, että yhteiskuntakehitys ei ole määrällistä, vaan se on laadullista. Menneisyyden perusteella ei pidä ennustaa tulevaisuutta. Nyt on liikaa vallalla näkemys, jossa kehityksen oletetaan jatkuvan samanlaisena kuin se on nyt.

— Tutkijat ovat kovaa vauhtia vieraantumassa suomalaisesta yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Tämä on vakava paikka, sillä ei kai englantilaiset maaseutututkijat tule tutkimaan suomalaista maaseutua. Suomalaiset sen sijaan joutuvat nyt virittämään kysymyksen asettelun anglosaksisen maailman mukaan. Näin tehty tutkimus ei ole kauhean kiinnostava suomalaisen maaseudun kannalta. Tästä en kuitenkaan moiti tutkijoita, vaan vallalla oleva julkaisemisen logiikka on syy tähän.

 

Kuuntele Katajämäen haastattelu podcastina tästä linkistä:

 

Vuolenkoski on talkootyön ja yhteisöllisyyden paratiisi

Kolumni

Lähdin mukaan opintomatkalle Vuolenkosken maaseutukylään. Vuolenkoski sijaitsee lähellä Vierumäen urheiluopistoa Iitin kylässä. Urheiluopistolle on noin kymmenen kilometrin matka kylältä.

Kylä on Lahden, Kouvolan ja Heinolan välissä. Vielä toistaiseksi Vuolenkoski kuuluu Kymenlaaksoon, mutta sijaintinsa vuoksi kylä siirtyy Päijät-Hämeeseen. Kyläläiset kertovat asioivansa useimmiten Lahdessa, jonne on noin 40 minuutin ajomatka. Helsinkiin ajaa vajaassa kahdessa tunnissa.

Opintomatkamme käynnistyy Salosta, josta on noin kolmen tunnin matka palkittuun Koskenniskan ja Vuolenkosken kyläyhteisöön. Kylässä on noin 470 asukasta ja kesäasukkaita noin 3000. Vuolenkoski on valittu valtakunnan vuoden 2014 kyläksi ja se on myös syy tutustumisretkellemme. Opintomatkan järjestäjinä ovat Perinnematkaillen vuoteen 2020 -hanke ja Ravakka ry.

Saavumme Vuolenkosken kylään ennen puoltapäivää ja aloitamme tutustumisen kylätalolta. Kylä tunnetaan erityisesti pilke silmäkulmassa tehdyistä kutsuvista kylteistään. Kylätalon pihamaalla on iso punainen kyltti, jossa todetaan ”Tervetuloa meiän kylälle”. Vieraat kätellään heti sisään tullessa. Juuri keitetyn kahvin tuoksu leijailee vastaan toivottaen vieraat tervetulleeksi. Juomme kahvit ja kuuntelemme kiinnostuneena kyläaktiivien sanomaa.

Heti alkuun täytyy todeta, että kyläyhdistyksen jäsenten positiivinen asenne tarttuu helposti. Jo puolen tunnin tarinoinnin jälkeen minun tekee mieli muuttaa Vuolenkoskelle. Tämä johtuu yhteisöllisyydestä ja me-hengestä, jota kyläaktiivit suorastaan hehkuvat.

Vuolenkoskella on onnistuttu pitämään omat peruspalvelut, joiden avulla kylän elinvoimaisuus on turvattu. Kylällä on muun muassa koulu, päiväkoti, kauppa, neuvola, kioski, kahvila ja kyläpiste, jossa toimii parturi-kampaamo. Kylä on yksi harvoista muuttovoittoisista kylistä Suomessa, eikä ihme.

Kylän elinvoimaisuudesta kertoo runsas tapahtumatarjonta. Useimmat tapahtumat järjestetään kylätalolla, joka on Vuolenkosken aktiivisen kylätoiminnan sydän. Jatkuvien harrastustapahtumien lisäksi kyläläiset järjestävät esimerkiksi veteraanitraktorien vetokisat, johon saapuu tuhansia katsojia. Kesäisin on myös noin parikymmentä kesätoria. Tapahtumia pyöritetään talkoovoimin. Tänä vuonna Vuolenkoskella on yhteensä sata tapahtumaa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tapahtumien vuosi polkaistiin käyntiin heti tammikuun alussa jääsaunan rakentamisella.

Vuolenkoski ei kuitenkaan aina ole ollut yhtä positiivisessa valossa kylpevä kylä. Muun muassa kyläkoulu on ollut lakkautusuhan alla. Vuolenkoskelaisten keskuudessa oli 90-luvulla noussut huoli koululaisten turvallisuudesta kasvavan raskaan liikenteen vuoksi. Kylältä puuttui kevyen liikenteen väylä, jossa olisi turvallista pyöräillä ja kävellä kouluun.

Tielaitoksella ei innostuttu uuden väylän tekemisestä, sillä kustannukset olisivat olleet liian suuret. Kyläläiset kuitenkin pitivät päänsä pyörätien tarpeellisuuden suhteen, ja he alkoivatkin tehdä tietä talkoovoimin. Pyörätiestä tehtiin EU:n osittain rahoittama hanke, jonka kustannuksiin osallistuivat myös suurelta osin kyläläiset itse. Kolmen kilometrin pituinen kevytväylä valmistui vuonna 2001 ja se on tällä hetkellä kyläläisten ylpeys ja todellinen voimainponnistus. Talkoopyörätien voidaan sanoa olevan yksi kyläläisten me-henkeä nostattaneista asioista.  Ja täytyy myöntää, että kylänraittia komistava valaistu pyörätie on hyvä kylämainos.

Talkootyö on Vuolenkosken kyläläisten suuri voimavara, joka saattaa kyläläiset yhteen. Talkoita ei tehdä hampaat irvessä, vaan ne suunnitellaan huolellisesti, jotta jokainen osallistuja tietää mitä täytyy tehdä. Talkoilla järjestettävät tapahtumat ovat tuoneet kylälle tunnettavuutta. Kyläläisten yhteisöllisyys välittyy kylän ulkopuolelle positiivisessa valossa. Tärkeää on myös kyläläisten joukkoon kuulumisen tunne, jonka avulla kylätoimintaan osallistumisesta on tehty mukavaa puuhaa.

Kyläyhdistys on ottanut huomioon myös uusien asukkaiden tervetulotoivotukset. Aina kun kylälle muuttaa uusi perhe, niin uusia asukkaita käydään tervehtimässä lämpimäisten kera. Samalla vaihdetaan tietoa muun muassa kylätoiminnasta ja tapahtumista. Vuolenkoskella on käytössä myös lapsiperheitä tukeva vauvaraha, joka annetaan, kun perheeseen syntyy vauva. Kuulemani mukaan vauvaraha ja Vuolenkosken monipuoliset kesätapahtumat ovat innostaneet perheitä vauvahommiin. Tällä laskukaavalla tämän vuoden sadan järjestettävän tapahtuman jälkeen Vuolenkoskella on suorastaan vauvabuumi.

Kyläyhdistys muistaa myös ikäihmisiä, sillä yksinelävät vanhukset saavat joulupussin. Kyläyhdistyksen perinteeseen kuuluu, että Vuolenkosken lapset askartelevat joulupusseihin koristelut.  Jouluinen tervehdys jaetaan kaikille Vuolenkosken 60 vuotta täyttäneille yksineläjille. Joulupusseja jaetaan myös kylään muuttaneille uusille asukkaille.

Vuolenkosken salaisuus taitaa olla toisten huomioon ottaminen ja yhteisöllisyys, jota nykyisistä suurkaupungeista ei samalla tavalla löydy. Hyvä esimerkki toisten huomioon ottamisesta on kyläläisten avuliaisuus. Huhun mukaan Vuolenkoskella liukkaalla kelillä ojaan ajanutta henkilöä autetaan aina. Ojaan ajaneelle tarjotaan kuulemma lämmintä kahvia. Samalla hänelle kerrotaan myös Vuolenkosken tontti- ja asuntotarjonnasta. Kuten elinvoimaisessa kylässä kuuluukin!

Olen elänyt käsityksessä, että talkootyö on kuukahtamassa, mutta Vuolenkosken retki osoitti olettamuksen vääräksi. Positiivista on se, että myös kylän nuoret ovat mukana talkoissa ihan pienestä pitäen. Talkootyö on oikein koordinoituna käsittämättömän iso voimavara jokaiselle kyläyhteisölle. Pidetään kylät aktiivisena ja talkoot mielekkäinä!

 

Anssi Ketonen, Haloomaaseutu.fi

Rapeasta pikkusuolaisesta tuli Murtolan Hamppufarmin hitti

Maatalousyrittäjä Ville Virtanen viljelee ja jalostaa öljyhampusta erilaisia tuotteita Marttilassa sijaitsevalla tilallaan. Murtolan Hamppufarmi työllistää tällä hetkellä Villen ja hänen puolisonsa Virven lisäksi yhden ulkopuolisen henkilön. Yrityksen tämän hetken suosituin tuote on herkullinen Hamppusnacks, joka on perunalastua terveellisempi suolainen naposteltava.

Ville kertoo, että hamppuinnostus lähti liikkeelle Turun ammattikorkeakoulun hyötyhamppu-hankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kotimaisen hyötyhampun tunnettavuutta, viljelyä ja jalostusta.

– Sitä ennen emme tienneet hampusta tai sen viljelystä mitään. Hamppuhan on 4000 vuotta vanha kasvi. Innostus kasvoi, kun tutustui hampun monipuolisuuteen ja ravintoarvoihin. Hampun siemen sisältää hyvälaatuista öljyä, kuitua ja proteiinia, Ville Virtanen kuvailee.

Suomessa viljellyn hampun öljy on erityisen laadukasta

Suomessa viljeltävä Finola-lajike on jalostettu juuri pohjoisiin olosuhteisiin. Lyhyt kesä riittää juuri ja juuri kasvin viljelemiseen. Kylvö tehdään ajoissa keväällä ja hamppu puidaan myöhään syksyllä. Suomen kesän lyhyt kasvuaika ja pitkä valo tekevät kasvin öljystä erityisen laadukasta.

– Juhannuksen pitkä valo ja lyhyt kasvuaika tekevät öljyhampusta erilaisen, jos sitä vertaa etelämpänä Euroopan alueella viljeltyyn öljyhamppuun. Öljystä tulee laadukkaampaa, kommentoi Virtanen.

HamppuFarmi pitää yrittäjä Ville Virtasen kiireisenä.
HamppuFarmi pitää yrittäjä Ville Virtasen kiireisenä.

Murtolan Hamppufarmilla tehdään jatkuvasti tuotekehittelyä. Tällä hetkellä yrityksen valikoimissa on jo toistakymmentä erilaista öljyhampusta valmistettua tuotetta. Valikoimasta löytyy muun muassa hampunsiementä, -rouhetta, -suklaata, -öljyä ja -proteiinia.

Tuotekehittely tehdään tilan omissa tuotantotiloissa, joiden rakentamiseen yrittäjät hakivat tukea maaseuturahastosta. Maaseuturahaston kautta yritys sai noin 135 000 euron rakentamiskustannuksiin 20 prosenttia investointitukea. Rahoituksen myönsi Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry, jonka on yksi viidestä Varsinais-Suomessa toimivista Leader-yhdistyksestä. Tuotantotilat rakennettiin vuonna 2014.

Ihmiset tuntevat kasvin huumeena

Tällä hetkellä yritys panostaa tuotteiden markkinointiin. Hampun markkinoimisessa on omat haasteensa, sillä yleisesti kasvi tunnetaan huumeena.

– Ihmiset tuntevat kasvin huumehamppuna. Tätä käsitystä täytyy korjata, eli tämä öljyhamppu on hyvä elintarvike. Öljyhampusta ei löydy huumaavaa arvoa ollenkaan, sillä se on kokonaan eri lajike, täsmentää Virtanen.

Hamppufarmin tulevaisuuden näkymät ovat valoisat, sillä monipuolisessa kasvissa riittää mahdollisuuksia. Yritys aikoo kasvattaa öljyhampun sopimusviljelijöiden määrää, jotta kuluttajien kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Suunnitteilla on myös nykyisen tuotantotilojen laajennus, sillä alkuperäiset tilat ovat käyneet jo hieman ahtaaksi.

Virtanen rohkaisee myös muita maaseudun yrittäjiä selvittämään tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia tuleviin investointeihin ja kehittämiseen.

– Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä esimerkiksi paikalliseen Leader-yhdistykseen. Neuvontaa ja tukea saa kyllä hankepapereiden täyttämiseen.

 

 

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen

 

Kuuntele Ville Virtasen haastattelu

[soundcloud url=”https://api.soundcloud.com/tracks/299281570″ params=”auto_play=false&hide_related=false&show_comments=true&show_user=true&show_reposts=false&visual=true” width=”100%” height=”450″ iframe=”true” /]