Varsinais-Suomessa järjestetään suuri pyörämatkailualan kehittämisen tapahtuma

BikeMenu-seminaari Korppoossa 28.-29.2.2020

  • Pyörämatkailualan yritysten ja toimijoiden yhteistyöhön keskittyvä tapahtuma
  • Vastuullisuus ja vähähiilisyys maaseutumatkailussa
  • Nykyisten luonto – ja pyörämatkailijoiden kiinnostukset ja tarpeet
  • Tapahtuman järjestävät Lounais-Suomen Leader-ryhmät ja kunnat yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Tapahtuma on osa maaseutuverkoston toimintaa.

Lisätietoja: https://www.sameboat.fi/2020/01/bikemenu-seminaari-korppoossa-28-29-2-2020/

Miten teen onnistuneen palvelukokemuksen? -viestintäfoorumi 13. helmikuuta 2020

 

 

13. helmikuuta 2020 järjestetään maaseudun yrittäjille ja yhdistyksille suunnattu viestintäfoorumi, jossa pohditaan onnistunutta palvelukokemusta. Tilaisuudessa käydään läpi myös sitä, miten  kriisin koittaessa kannattaa hoitaa yrityksen tai yhdistyksen viestintä.

Tilaisuuden kouluttajana toimii Jenni Rajahalme, jolla on takanaan satoja koulutuksia ja keynote-puheenvuoroja huippupalauttein. Hänen ainutlaatuinen tapansa kertoa tarinoita ja ratkaisuja on mieleenpainuvaa ja innostavaa. Taustalla on yli 15 vuoden kokemus yrittäjyydestä ja työelämän sekä viestinnän kehittämisestä.  Jenni osaa ottaa yleisönsä, hän kylvää huumoria vaikka aiheena onkin tärkeät ja vakavasti otettavat asiat. Jenni on viestintätoimisto Kumppanian osakas ja asiantuntija. Hän on istunut järjestötoiminnassa yli 12 eri hallituksessa sekä neljän eri yrityksen hallituksessa. Rajahalme puhuu vuosittain yli 50 koulutuksessa ja tapahtumassa noin 2500-3000 osallistujalle.

Maksuttomaan koulutustilaisuuteen voit ilmoittautua tästä linkistä. Viestintäfoorumin järjestää Haloo maaseutu -viestintähanke.

 

 

 

 

 

 

Viestijöiden opintoretki Brysseliin avasi ikkunat EU-instituutioihin

Verkostopalvelut järjesti maaseutuohjelman viestintäverkostolaisille mahdollisuuden tutustua Euroopan Unionin toimintaan pääkallopaikalla Brysselin EU-korttelissa. Kolmen päivän aikana ehdittiin vaikka mihin! Vierailu avasi silmät EU-instituutioiden toimintatavoille ja antoi paljon ajateltavaa. Pidetään EU-lippu korkealla!

Euroopan komission rooli Euroopan unionin poliittisena toimeenpanoelimenä

Preparation for CAP 2020
Kai Heikkilä, Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston johtava asiantuntija Kai Heikkilä kertoi, mitä muutoksia uusi Cap 2021-2027 tuo maatalouden ja maaseudun rahoitustukiin. Esitelmässään hän kertoi myös Suomen maatalouden haasteista, komission tavoitteista ja maaseudun kehityksen kahdeksasta tukitoimityypistä.

Capin kokonaisbudjetti on 365 006 miljoonaa euroa, joka on 28,5 % EU:n kokonaisbudjetista. Capissa on kaksi toimintalinjaa. Ensimmäiseen kuuluvat suorat tuet, markkinatuet ja käyttötarkoitukseen sijoitetut tuet, mitkä ovat yleensä EU:n täysin rahoittamia. Toiseen toimintalinjaan kuuluu maaseudun kehittäminen. Suomi on puheenjohtajamaana pitänyt tärkeänä maatalouden rahoituksen vahvan roolin säilymistä. Kritiikkiä on tullut digitalisaatio- ja ilmastotavoitteiden unohtamisesta, mikä ei kuitenkaan pidä paikkansa, sillä ne ovat maatalousrahoituksen sisällä, Heikkilä muistuttaa.

Heikkilä kertoi, että Cap 2020 on erittäin tärkeä Suomelle; ”Sieltä tulee viljelijöille ja maaseudulle rahaa”. Uudessa Capissa tosin tukitasot tulevat laskemaan, mm. rakennetuki 4 %, ja lähentymään muiden jäsenmaiden tukitasoja. Heikkilä esitti huolensa siitä, että, jos tukitaso tiputetaan Ruotsin tasolle, niin meillä ei tule olemaan maataloutta kuin osassa maata. Myös hiilijalanjäljen pienentäminen äärettömyyksiin voi aiheuttaa sen, että karjatalouden harjoittaminen vähenee liikaa, ja Suomen ruokaomavaraisuus on uhattuna katastrofin sattuessa.

Heikkilä toi esityksessään esille huolen myös siitä, että suomalaisten viljelijöiden tulotaso on ollut laskevana trendinä jo kymmenen vuotta. Mikäli tulotasoon laskettaisiin urakointia ja metsätuloja, tulotaso ei näyttäisi yhtä pahalta. Suomen maatalousyrittäjien tulorakenne on kuitenkin ollut negatiivinen muihin jäsenmaihin verrattuna. Osaltaan tähän vaikuttaa mm. huonot ympäristöolosuhteet, tilusrakenteet jne. Myös tuottavuuden pysähtyminen vuoden 2009 tasolle on huolestuttavaa. Muita huolenaiheita Suomen näkökulmasta ovat tulonjakauma ketjussa, ideaali tilakoko tulonmuodostuksen kannalta eli 150-200ha on vaikea saavuttaa.

Kasvihuonekaasujen maatalousosuus on 45% Suomen päästöistä. Peltomme ovat nuoria, joten hiilensidonta on väistämättä vaatimatonta. Myös luonnon monimuotoisuus näyttää heikolta, sillä 77% maatalouden elinympäristöistä on epätyydyttäviä muun muassa salaojituksen ja niittyjen puutteen vuoksi.
Lähtökohta on, että meillä on paljon lehmiä ja paljon turvemaita, mikä antaa vähän takamatkaa ilmastokeskustelun kannalta. Kiinnostava mahdollisuus ilmastotyössä on kuitenkin yksittäisen tilan tarpeiden huomioiminen ja tilakohtaiset ilmastosuunnitelmat, joiden pohjalta voitaisiin laatia suunnitelma investoinneille, päästöille ja niiden kompensoinnille. Tulevaisuuteen katsova ratkaisu ei ole tilojen paketointi, vaan biodiversiteettien luominen.

Uuden kauden yleistavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti:

  • älykäs, kestävä ja monipuolinen maatalous, elintarviketurva
  • EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteet
  • Maaseudun sosio-ekonominen rakenne

Euroopan komission rooli Euroopan unionin poliittisena toimeenpanoelimenä

Pia Lindholm, Oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto.

Oikeuden ja perusoikeuksien osaston juristi Pia Lindholm kertoi Euroopan komission roolista poliittisena toimeenpanoelimenä.

Alkuun Lindholm kertoi, että päivä oli jännittävä ja merkittävä, koska uusi komissio oli aloittanut vierailupäivänämme 2.12.2019. EU-alueeseen kuuluu yhteensä 512 miljoonaa kansalaista ja 28 maata sekä maiden komissaarit. Komissaareja on maista poiketen tällä hetkellä 27 maasta, koska Iso-Britannia ei ole asettanut komissaaria. Komissaarit nimetään parlamentin toimesta ja heillä ei saa olla poliittisia kytköksiä, koska heidän tehtävänään on ajaa koko EU:n etua kansallisten etujen sijaan. Halutuin salkku komissaarien kesken on taloussalkku. Suomen komissaari on Jutta Urpilainen.

Lindholm selvensi myös, että EU on perustettu toisen maailman sodan jälkeen vuonna 1945, koska haluttiin taata rauha ja ettei uusia maailman sotia enää tulisi. Bryssel valikoitui ”EU:n” pääkaupungiksi, koska tuolloin ei kukaan muu maa halunnut ottaa roolia isäntäkaupunkina.

Tämän jälkeen Lindholm kertoi komission tehtävät, joka ovat toimia EU:n politiikan toimeenpanoelimenä sekä kollegiona ja edistää EU:n yleistä etua. Komission rooli on aloiteoikeuksissa, politiikan ja talousarvion toteuttamisessa, perustussopimusten valvomisessa ja kansainvälistymisessä. Toimielimistä vallankäytön näkökulmasta Euroopan neuvosto edustaa jäsenvaltioiden valtaa. Euroopan parlamentti puolestaan kansalaisia ja komissiolla on toimeenpanovalta. Tämän lisäksi tuomivaltaa käyttää Euroopan tuomioistuin.
Lopuksi Lindholm kertoi Euroopan tulevaisuudesta ja että komissiolla ja EU:lla on entistä enemmän haasteita tulevaisuudessa mm. siirtolaisuus-, ilmastonmuutos-, terrorismi- ja taloudellisissa sekä sosiaalisissa epätasa-arvokysymyksissä.

Lisätietoa komission roolista ja komissaarien valinnasta: https://ec.europa.eu/info/political-leadership_fi

Miksi Kuntaliitto on paikan päällä Brysselissä ja miten asioihin pyritään vaikuttamaan?

Kuntaliiton Brysselin toimistolla meidät otti vastaan johtaja Ulla Karvo. Kuntaliitto tekee kuntien ja alueiden edunvalvontaa. Suomessa Kuntaliitolla on noin 200 työntekijää, Brysselin toimistolla työskentelee kaksi henkilöä. Brysselissä edunvalvontaa on tehty jo ennen EU-jäsenyyttä vuodesta 1992.

Kuntaliitto toimii eurooppalaisen CEMR (Council of European municipalities and regions) alla. CEMR edustaa yli 40 maan järjestöjä, joten toiminta on EU:ta laajempaa. Karvo mainitsi haasteiksi suuret erot eurooppalaisten kuntien välillä. Kilpailukyky- ja kulttuurierot voivat olla todella isoja. Siinä missä Suomessa on 300 kuntaa, Ranskassa on 36 000. Hallinnollisia eroja on paljon, monessa EU-maassa maakunnilla ja alueilla on suurempi rooli.

Kuntaliiton edunvalvontatyö koostuu pitkälti lausuntojen valmistelusta yhteistyössä muiden maiden kuntajärjestöjen kanssa. He järjestävät myös erilaisia seminaareja ja tapaamisia. Noin 60% kuntien tehtävistä on sellaisia, että niistä säädetään EU-tasolla, joten lainsäädäntötyöhön vaikuttaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tärkeä tehtävä. Esimerkkeinä Karvo mainitsi mm. terveydenhuoltoon, energiaan, liikenteeseen, koulutukseen ja työllisyyteen liittyvät asiat. Kuntaliiton tavoitteena on, ettei EU lainsäädäntö aiheuta kunnille ja alueille lisärasitteita. Samalla turvataan kuntien ja alueiden toimintaedellytyksiä. Kuntaliitto toimii myös Alueiden komitean (CoR) sihteeristössä. Alueiden komitean valiokunnissa toimii suomalaisia kuntien edustajia ja poliittisia päättäjiä.

Karvo korosti, että myös Kuntaliiton tärkeänä tehtävänä on EU:n merkityksen esiin tuominen kansalaisille. Vaikka isot linjat päätetään EU-tasolla, lähellä olevat asiat päätetään lähellä. Viestinnässä käytetään mm. uutiskirjeitä, twitteriä ja asiantuntijablogeja.

Ajankohtaista toimistossa on parhaillaan koheesiopolitiikan valmistelun seuraaminen ja siihen vaikuttaminen. Karvon mukaan rakennerahastojen kautta Suomeen kanavoituva 1,3 miljardin euron rahoitus on kunnille todella merkittävä. Maaseuturahoitusta tai maaseutupolitiikkaa Karvo ei puheessaan maininnut. Ehkä kuntien ohella yhteistyötä myös kuntien edunvalvonnan kanssa voitaisiin tiivistää. Miten kattavasti Kuntaliitossa edes ollaan tietoisia siitä, millaisia mahdollisuuksia maaseudun kehittämisen rahoitus tarjoaa kunnille, tai miten paljon kuntalaisten hyvinvointia on hankkeilla mahdollista kehittää?

Euroopan maaseutuverkoston toiminta ja viestintä, ENRD, Contact Point

“Hieno nähdä, että Suomen maaseutuohjelman viestijät ovat todellisia ihmisiä!”
Roxana Vilcu (communication specialist ENRD, Contact Point)

Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston toiminnassa pyritään parantamaan maaseudun kehittämisen tuloksia EU:ssa.

David Lamb (Networking Manager) esitteli ENDR-toimintaa ja kehittämisverkostoa. Verkostossa on 42 yksikköä ja kaikki EU-maat ovat edustettuina. Verkoston tarkoituksena on yhdistää Eu-maita ja komissiota.
Lamb kertoi vuosittain järjestettävästä Maaseutuverkoston yleiskokouksesta, jossa on 200 edustajaa niin kansallisista viranomaisista Leader-ryhmiin ja eri yhteisöjen edustajia sekä neuvontapalvelujen edustajia, että tutkimuslaitoksia. Yleiskokouksessa käydään läpi ajankohtaisia aiheita ja se ohjaa verkoston työtä. Jokaisen tapahtuman jälkeen he tekevät julkaisun, ja myös kaikki esitykset ovat aina julkisia ja nähtävillä verkkosivuilla.

Lamb myös kertoi toiminnan kolmesta pääasiasta, jotka ovat:

  • Yksikköjen avustaminen; Miten maaseutuohjelmia mitataan ja arvioidaan.
  • Verkostoituminen ja osallistaminen (esim. viestintä ja fasilitointi).
  • Leader-työn ohjaaminen.

Verkosto jakaa tietoa:

  • maaseudun kehittämispolitiikasta
  • rahoituksesta
  • maaseutuohjelmista
  • hankkeista
  • hyvistä käytänteistä
  • saavutuksista ja arvioinnista.

Roxanne Vilcu esitteli ENDR:N viestintää. Viestinnän suurimmat kohderyhmät ovat maaseutuverkostot, toimintaryhmät ja muut sidosryhmät.
Hän muistuttaa, että on tärkeä viestiä paikallisella tasolla. “On tärkeää mennä paikalle, jotta näkee mitä siellä todella tapahtuu.” Eurooppalainen verkosto mahdollistaa tiedon jakamisen. Valitettavasti, joka maassa ei ole paikallista maaseutuverkostoa. Roxanne kehuu Suomen olevan poikkeuksellisen aktiivinen oman verkoston kanssa. Yhtä aktiivinen on Espanja.

ENDR:n someviestintä on ollut orgaanista, eikä rahaa maksettuihin mainoksiin ei ole käytetty. Twitter on aktiivisin kanava. #Ruralwoman -kampanja instagramissa kasvatti tietoisuutta naisten oikeuksista ja yrittäjyydestä. LinkedIniä aloitetaan hyödyntämään artikkeleiden jakamisessa. Roxanne kertoi, että parhaiten kanavassa toimivat yrityssivut, ei tarvitse olla hyväksymässä jäseniä koko ajan.

Julkaisuja heiltä tulee säännöllisin väliajoin, lehdet isompia rutistuksia. Verkkoon materiaalia tuotetaan useasti. Kotiläksyksi Roxanne antoikin sisällöntuotannon ja omien hankkeiden jakamisen verkostolle.
“Muistakaa jakaa mitä on tehty viime vuosien aikana!”
Toiminnan brändäys on ollut tärkeää. Sen avulla on luotu tunnistettava ilme. Seuraavaksi tarkoituksena on pureutua Leader-toiminnan vaikuttavuuteen.

Roxanne vinkki hyvästä viestinnästä on ruotsalainen Höga Kusten.

ENDR:n Viestinnän tärkeimmät kanavat:

  • nettisivut (https://enrd.ec.europa.eu/)
  • maakohtaiset sivut (Suomessa www.rural.fi)
  • uutiset ja Tapahtumat eri puolilta Eurooppaa
  • julkaisut ja kuukausittain ilmestyvät uutiskirjeet
  • projektitietokanta
  • työkalut
  • portaalit #SmartVillager & #Bioeconomy tulossa myös #Socialinclusion.

Sosiaalinen media:
Facebook (7461)
Twitter (4682)
LinkedIn (553)
Youtube (420)
Instagram (389)

Toimistolla 11 eri kansallisuutta.
Exchange & Cooperation team:
David Lamb
Roxana Vilcu
Pilar Arcas

Osoitteet joihin heille voi lähettää tietoja/julkaisuja/ottaa yhteyttä olivat:
publication@enrd.eu, editor@enrd.eu, info@enrd.eu.

Euroopan Parlamentin esittely ja istuntosalikäynti

Euroopan Parlamentin “Tylypahkan” toimintaa esitteli Maria Tuomela. Hänen päätyö on esitellä parlamenttia erilaisille kohderyhmille, joista isoin on ehkä alueen koululaisryhmät. Suomalaisia opiskelijoita käy vähän, kannustimena on apuraha-systeemi, jota kannusti hyödyntämään EU-tiedon lisäämiseen paikan päällä. Parlamentin täysistuntoja käy kuuntelemassa eri alojen edustajia ja meppien tukiryhmiä. Strasbourgiin ajaa neljä rekkaa, ei 100 kuten usein väitetään, istuntoja varten, mukanaan kaikki audiovisuaaliset välineet.

Parlamentin viestinnässä on kaksi päälinjaa, lainsäädäntö ja kampanja viestintä.
Uusi parlamentti oli juuri aloittanut toimintansa ja saimme valaistusta miten vaaleista kampanjoitiin. Tavoitteena oli saada eri kohderyhmät pohtimaan, miksi kannattaa äänestää EU-vaaleissa. Kampanjan päätuote oli video, jolla haluttiin herättää huomiota. Rahaa ei juuri käytössä, joten promoaminen oli tehtävä ansaitun median avulla..

Valitse tulevaisuus, jonka haluat lapsellesi, oli kampanjan otsikko ja teema. Choose Your Future -European Elections 23-26 Maj. Sisältönä oli vauvojen synnyttäminen, erilaiset ja eri väristen äitien aidot synnytykset kuvattiin. Huomioitu, että esim. samaa sukupuolta olevia ei ollut videolla, koska on vahvasti katolisia maita kuten Malta ja Kroatia, jotka eivät hyväksy samaa sukupuolta olevien suhteita. Video sai monenlaista palautetta, katsojia yli 100 miljoonaa.

Äänestysprosentti nousi yli 50 ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Mikä oli videon ansioita, sitä ei pystytä osoittamaan. Nuoret muualla Euroopassa äänesti enemmän, mutta Suomessa äänestysvilkkaus pysyi ennallaan.

EU-vaalien tulos mullisti puolueiden jakoa. Renew Europe puolueeseen pamahti 20 ranskalaista meppiä. Vihreät nostivat myös osuuttaan. Eurokriittisten blokki jäi hajanaiseksi.

Toimittajana Brysselissä ja miltä EU-viestintä näyttää niillä laseilla

Maria Pohjala, Maaseudun Tulevaisuus

Maria Pohjala työskentelee Suomen toiseksi luetuimman sanomalehden Maaseudun Tulevaisuuden EU-kirjeenvaihtajana. Hän on yksi niistä noin kymmenestä suomalaisesta toimittajasta, jotka seuraavat EU:n toimintaa Brysselistä käsin.

Suurin osa aiheista, joista kirjoitetaan, liittyy EU-lainsäädäntöön. Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto muodostavat ydinkolmikon, joita Maria seuraa tiiviisti. Pääaiheet ovat lehden lukijakuntaa erityisesti kiinnostavat metsä- ja maatalous sekä ilmasto.

Viestinnän kannalta pitkät päätösprosessit ja asioiden nopea omaksuminen ovat haastavia. Yhdestä asiasta päättämiseen saattaa mennä useita vuosia, joiden aikana asiakokonaisuudesta tehdään lukuisia eritasoisia päätöksiä.

Pohjalan perustyöhön kuuluu kirjoittamisen lisäksi paljon tapaamisia ja tiedonhankintaa kentällä. Komissio järjestää viikottain tiedotustilaisuuden niistä teemoista, joista aikoo kullakin viikolla viestiä. Tilaisuuksien lisäksi tärkeä tietolähde on Suomen komissaari, joka tapaa toimittajia säännöllisesti. Muutoin komissiolta on hankala saada lausuntoja, sillä niitä saavat antaa vain erittäin kiireiset nimetyt puhujahenkilöt.

Juttuaiheita on lähestyttävä sinivalkoisin silmälasein ja pidettävä mielessä lehden lukijakunta. Taustalla ovat usein kysymykset: mitä tästä seuraa Suomelle ja kuinka monimutkaiset lainsäädännön prosessit suodatetaan ruohonjuuritasolle? Pohjala kertoo CAP-uudistuksen olevan yksi tärkeimmistä aiheista juuri nyt.

Pohjala seuraa myös uuden ilmastosopimuksen syntyä sekä uuden budjetin sisältöä, sillä Suomi aikoo hakea lisää rahaa maatalouteen. Ilmastokysymykset ovat jatkuvasti pinnalla ja on mielenkiintoista seurata tavoitetta, jonka mukaan jäsenmaat olisivat hiilidioksidineutraaleja vuoteen 2050 mennessä. Erityisesti Pohjalaa huolettaa muiden jäsenmaiden sitoutuminen sillä ainakin Puola, Tshekki ja Unkari ovat jo nyt jäljessä asetetuista tavoitteista.

MTK:n, SLC:n ja Pellervon yhteinen toimisto Brysselissä

Brysselin toimiston tehtävänä on suomalaisten maanviljelijöiden, metsänomistajien sekä maaseutuyrittäjien etujen valvominen Euroopan unionissa. Toimiston tehtävänä on huolehtia, että Suomea koskevia, MTK:n jäsenten etuja palvelevia asioita ja erityispiirteitä otetaan huomioon Euroopan unionin lainsäädännössä ja kansainvälisissä kauppasopimuksissa.

Brysselin toimisto seuraa aktiivisesti Euroopan unionin, sen yhteisen maatalouspolitiikan sekä muiden järjestön jäsenille tärkeiden asioiden kehitystä ja välittää näihin liittyvää tietoa kotimaahan.
Brysselin toimistossa on myös Maaseudun Tulevaisuuden kirjeenvaihtajan työtila.​​​​​​

Opintoretkelle osallistuivat ja raportin yhteistyössä tuottivat:

Anssi Ketonen, Sinikka Torssonen, Jaana Hiltunen, Pirjo Onikki, Meri kiikkala, Riika Isola, Henna Huovinen, Miia Koivunen, Harri Kontio, Tuija Nikkari, Tiia Rantanen, Sanna Ruuska, Terfi Sandberg, Kaija Siikavirta, Karita Toivanen, Sofia Tuisku, Johanna Veijanen ja Mimmi Virtanen

Maaseudulle ohjatulla rahoituksella on merkittävät vaikutukset

Maaseuturahaston yritysrahoituksen työllisyyskerroin eli syntyneet työpaikat suhteessa käytettyyn rahoitukseen on lähellä korkean työllistävyyden palvelualoja, kirjoittaa Jaana Husu-Kallio.

Maaseudulla ­toimiville yrityksille suunnattu rahoitus tuottaa tulosta. Parannetun tuottavuuden ja kilpailukyvyn vaikutuksena syntyy työpaikkoja ja sen myötä lisää hyvinvointia. Kansallisesti ja myös kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset puhuvat selkeää kieltään: maaseutuun kannattaa investoida.

Tuoreessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksessa tarkasteltiin maaseudun asumista, työtä ja yrittäjyyttä sekä arvioitiin syntyneitä alue-, talous- ja työllisyysvaikutuksia.Usein maaseudun toimijoille rahoitusta tarjotaan ainoastaan maaseuturahastosta (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta). Rahoitus myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta.

Maaseuturahaston yritysrahoituksen vaikuttavuutta voidaan pitää merkittävänä, sillä sen työllisyyskerroin eli syntyneet työpaikat suhteessa käytettyyn rahoitukseen on lähellä korkean työllistävyyden palvelualoja. Miljoona euroa yritysrahoitusta synnyttää keskimäärin 8,4 työpaikkaa. Esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla miljoonan euron kokonaistuotantoon tarvitaan noin 11 henkilötyövuotta ja teollisuudessa yleisesti 3–5 henkilötyövuotta.

Huomioitavaa on, etteivät työllisyys- ja investointi­vaikutukset jää vain maaseuturahaston rahoitusta saaneisiin yrityksiin. Maaseudulle suunnattavasta rahoituksesta hyötyvät myös yritykset, jotka toimivat tuettujen yritysten kanssa samassa toiminta­ympäristössä. Näin rahoituksesta hyötyvät epäsuorasti myös tukea saamattomat yritykset.

”Tuetut yritykset osana laajempaa verkostoa kertaannuttavat yritysrahoituksen vaikutukset aluetaloudessa. Tulokset ovat eurooppalaisittain omaa luokkaansa.”

Keskimäärin rahoitetussa yrityksessä yksi uusi työpaikka synnyttää 0,5 työpaikkaa ympärillä toimiviin yrityksiin. Tämä johtuu siitä, että maaseudun talouden erityispiirteisiin kuuluu pienten ja keskisuurten yritysten verkostomainen toimintatapa. Siten tuetut yritykset osana laajempaa verkostoa kertaannuttavat yritysrahoituksen vaikutukset aluetaloudessa. Tulokset ovat eurooppalaisittain omaa luokkaansa.

Rakennetukea saaneiden tilojen liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin tiloilla keskimäärin, ja investointitukea saaneet tilat työllistävät muita tiloja enemmän myös yrittäjäperheen ulkopuolista työvoimaa.

Maatalouden puolella rahoituksen merkittävin ja pitkävaikutteisin aluetaloudellinen vaikutus liittyy tuotannon tason säilymiseen ja tuotannon jatkuvuuteen, mutta lisääntyvä taloudellinen toimeliaisuus vaikuttaa myös muuhun tuotantoon alueilla ja työllistää muilla aloilla tavaroiden ja palveluiden hankinnalla.

Maaseuturahaston toimilla on yritysten ja maatalouden lisäksi kohennettu maaseudun palveluita, parannettu maaseudulla asuvien yrittäjien ja maatalousyrittäjien osaamista sekä luotu yhteistyöverkostoja.

Maaseuturahaston rahoituksen avulla rakennetut laajakaistayhteydet luovat perustan yrittämiselle ja näin edesauttavat taloudellisen toiminnan kehitystä ja kasvua maaseudulla. Toimiva infrastruktuuri on edellytys muiden rahoitusvälineiden vaikuttavuudelle, kuten yritysrahoitukselle.

Tutkimustulokset osoittavat, että tulevalla EU:n rahoituskaudella (2021–2027) on tavoiteltava vaikuttavuuden lisäämistä räätälöimällä kehittämistoimia eri alueiden ja yritysten erilaisiin tarpeisiin. On tuettava myös alueiden valmiuksia toimia. Maatalouden rahoituksessa on tarpeen turvata sellaisia investointeja, jotka tähtäävät jalostusasteen nostoon maatiloilla.

Maaseudun yritys- ja hankerahoitus edellyttää yhä enemmän yhteensovittamista muiden EU-rahastojen ja kansallisen rahoituksen kanssa. Erilaisia välineitä on pystyttävä soveltamaan joustavammin yhdessä, jolloin rahoitusvälineet vahvistavat toisiaan. Tämä on huomioitava tulevan rahastokauden valmisteluissa.

On tärkeää, että päätöksentekijöillä on ajantasainen käsitys maaseudun nykytilanteesta ja käytettyjen politiikkatoimien vaikutuksista: erilaiset maaseudut eri puolilla Suomea ovat täynnä kasvuhakuisia ja kannattavia yrityksiä sekä kekseliäitä asukkaita. Tutkimus osoittaa selkeästi, että ihmisten kokoisia ideoita kannattaa rahoittaa.

Jaana Husu-Kallio
kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 16.12.2019

Kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Leader-rahoitusta saaneet yritykset menestyvät paremmin

Kuvituskuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Tiedote 3.9.2019 julkaisuvapaa.

 

Selvityksen mukaan Leader-rahoitusta saaneet maaseudun yritykset menestyvät koko maan keskivertoyrityksiä paremmin. Yli neljä viidestä Leader-rahoitusta saaneesta tuoreesta yrityksestä oli viiden vuoden jälkeen yhä toiminnassa. Valtakunnallisesti keskimäärin joka toinen uusi yritys ajautuu yritystoiminnan lopettamiseen jo viiden ensimmäisen vuoden aikana. Suomen Leader-ryhmien tekemässä selvityksessä tarkasteltiin toimintansa aloittavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Selvityksessä havaittiin, että jo pienillä investoinneilla syntyy uusia työpaikkoja. Yksi Leader-rahoituksella syntynyt työpaikka maaseudun pienyritykseen maksoi noin 5800 euroa julkisia varoja. Työpaikat syntyivät, kun yrittäjät saivat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja ryhtyivät työnantajiksi. Suomalaisten mediaaniansiolla laskettuna julkinen panos työpaikan syntyyn palautuu verotuloina noin kymmenessä kuukaudessa.

— Vaikuttaisi siltä, että Leader-rahoitus antaa yrityksille merkittävän sykäyksen toimintaan. Korkea prosentti kertoo myös siitä, että paikallisesti on osattu tukea juuri niitä yrityksiä, joiden tuotteille ja palveluille on ollut kysyntää, sanoo Leader-asiamies Heli Walls.

Selvityksessä tarkasteltiin vuosina 2007-2013 Leader-yritysrahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen saaneita aloittavia yrityksiä. Rahoitusta saaneista alkavista yrityksistä toiminnassa on vuonna 2019 edelleen noin 88 prosenttia.

Yksi rahoitusta saaneista yrityksistä on vesantolainen LVI Peltsi Oy, joka tarjoaa LVI-asennuksia ja saneerauksia KVV-oikeuksin. Tarvikemyynnin lisäksi yritys tekee tarjouksia ja suunnitelmia rakennustyömaita varten. Kehittämisyhdistys Mansikka myönsi yritykselle vuonna 2013 yritystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

— Kyllä yritystuki oli hyvä juttu. Se poisti kynnystä ja riskiä palkata työntekijä, koska työllistämiskulut ovat isot, sanoo Jukka Peltolehto LVI Peltsi Oy:stä.

Työntekijän palkkaaminen mahdollisti toiminnan laajentamisen. Käyttöön otettiin uudet toimitilat, jotka mahdollistivat tavaravaraston hankinnan ja komponenttien kasaamisen. Nyt LVI Peltsi Oy työllistää kolme henkilöä.

Leader-rahoituksella tuetaan muun muassa maaseudun pienempiä yrityksiä uusissa investoinneissa. Rahoitusta haetaan paikalliselta Leader-ryhmältä, jonka hallitus tekee rahoituspäätöksen. Rahoitusta myönnetään Suomen 54-Leader-ryhmässä, jotka kattavat maantieteellisesti koko Suomen. Leader-toiminnan piirissä on puolet suomalaisista.

Selvityksessä tarkasteltiin alkavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen vuosina 2007-2013. Yhden Leader-rahoituksella syntyneen työpaikan kustannus on laskettu niistä yrityksistä, joiden saama tukisumma ja työllistävä henkilömäärä olivat tiedossa.

Selvitys tehtiin Leader-ryhmien omien ilmoitusten perusteella. Kyselyyn vastasi 45 Leader-ryhmää, joista kuuden alueella tässä tarkasteltua käynnistämistukea ei myönnetty lainkaan.

Fakta: Leader-rahoituksen vauhdittamana maaseudulle perustetaan vuosittain noin 120 yritystä. (Vuosina 2015-20

18 myönnetty 498 perustamis- ja investointitukeatukea).

 

Lisätietoja antavat: viestintäpäällikkö Sofia Tuisku, 045 249 1162 sofia.tuisku@suomenkylat.fi

Leader-asiamies Heli Walls, p. 045 327 1117 heli.walls@suomenkylat.fi

 

Lisätietoja antavat Leader-ryhmät. Yhteystiedot: https://www.leadersuomi.fi/fi/leader-ryhmat/

Lähi- ja luontomatkailua kehitetään yhteistyössä Varsinais-Suomen reitistöpäivillä

 

Kansainväliset Varsinais-Suomen reitistöpäivät käynnnistyivät sunnuntaina 18.8. Kemiönsaaren Kasnäsistä. Päivät kokoavat neljän päivän aikana noin 40 henkilöä tutustumaan parhaimpiin reitistökohteisiin Kemiösaaressa, Teijon alueella, Sauvossa, Kaarinassa sekä Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Tapaamisen tavoitteena on muun muassa luontomatkailun hyvien käytäntöjen jakaminen ja kohteiden markkinoinnin kehittäminen eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on saada lisää vilkkautta maaseudun elämään ja kyliin muun muassa kaikille avoimien retkeily- ja ulkoilualueiden kautta.

Outdoor Leader -hankkeen järjestämille reitistöpäiville osallistuu luontomatkailuväkeä Lounais-Suomesta ja hankkeen kumppaneita Ruotsin Leader-ryhmistä.

Leader-ryhmien yhteinen Outdoor Leader -hanke käynnistyi keväällä 2019. Toimenpiteinä on retkeilyreittien toiminnallisuuden, palvelutason, markkinoinnin ja tuotetarjonnan kehittäminen yhteistyössä muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Hankkeen keinoin pyritään myös lisäämään reittien tunnettuutta, kansainvälisyyttä ja kehittää palvelujen tasoa.

Hankkeessa haetaan mallia myös muualta Euroopasta reittien kehittämiseen, reitistöjen ja niihin liittyvien toimijoiden palvelutuotannon lisäämiseen ja laatuun. Tavoitteena on myös yhteistyön lisääminen eri reitistöjen toimijoiden kesken, jotta reittien käyttäjille on tarjolla uusia mahdollisuuksia luontoelämyksiin, paikallisuuden kokemiseen ja hyvään asiakaspalveluun.

Reitistöpäivät alkoivat Kasnäsistä.

Haloo maaseutu kaarihallissa OKRA-messuilla 3.-6. heinäkuuta!

Haloo maaseutu -hallin tunnistat vihreästä väristä!
Helkama S1000 miesten polkupyörä arvotaan messujen päätteeksi Haloo maaseutu -osastolla.

OKRA2019 Lataa virallinen näyttelykartta TÄSTÄ koneellesi!

Tapahtuman verkkosivut: www.okramaatalous.fi

OKRA-messut järjestetään jälleen 3.-6.7.2019 Oripään lentokentällä.

Haloo maaseutu -halli löytyy messukartasta numerolla 450 ja meillä on kokonainen lentokonehalli käytössä! Hallissa on Jos lehmät puhuisivat -valokuvanäyttely, jossa on ihailtavana yli 200 valokuvaa ja lehmäpatsaita. Messuille rakentuva näyttely on kokonaisuudessaan esillä ensimmäistä kertaa Suomessa.

 

OKRA 2019 Haloo maaseutu -hallin ohjelmalavalla keskiviikkona 3.7.

klo 10.00 Haastateltavana Virve Koski ja aiheena Oripään Myllylähde. Leader Jokivarsikumppaneiden rahoittama hanke.

klo 10.30 Haastateltavana Jari Seikola ja aiheena Kasitori. Leader Ravakan rahoittama yritys.

klo 11.00 Haastateltavana Kari Mäntylä ja aiheena Kustavin luonto ja kulttuuripolku. Leader I samma båtin rahoittama hanke.

klo 12.30 Haastateltavana Katri Kulmala ja aiheena Kirakan tila. Leader Ykkösakselin rahoittama yritys.

klo 13.00 Haastateltavana Janne Larjama ja aiheena Puutavaraliike Larjama ja lähipuu. Leader Varsin hyvän rahoittama yritys.

13.30 Haastateltavana Johanna Mattila ja aiheena KulTa-hanke, ruoka ja lähiruoka. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittama Turun yliopiston Brahea-keskuksen hanke.

14.00 Haastateltavana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutupalvelujen kehittämispäällikkö Seppo Jaakonmäki. Aiheena maaseudun kehittäminen ja maaseutuohjelma Varsinais-Suomessa.

 

 

Samassa hallissa on useita eri toimijoita, jotka kaikki liittyvät maaseuturahastoon.  Meiltä voit tulla kysymään Leader-rahoituksesta, hankkeista ja seuraavasta ohjelmakaudesta.

Haloo maaseutu -hallissa voit osallistua myös Helkama S1000 -polkupyörän arvontaan!

Haloo maaseutu -hallin toimijat:

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Leader Jokivarsikumppanit

Leader Varsin Hyvä

Leader I samma båt – Samassa veneessä

Leader Ykkösakseli

Leader Ravakka

Leader Poko

Visit Pyhäjärviseutu

Maaseutu.fi verkostopalvelut

TeeSeSuomessa -kampanja

Suomen Kylät ry on valtakunnallinen paikalliskehittäjien järjestö, joka yhdistää kylätoiminnan, Leader-toiminnan ja kortteleiden aktiivit samaan verkostoon. Okrassa tarjoamme raikasta kesälukemista ja uusimpia tuulia suomalaisilta kyliltä.

 

Perjantaina Okrassa mukana Pirkanmaalta
Pirkanmaa Leader -viestinnän kehittämishanke, joka peluuttaa #TeeSeSuomessa -matkailumölkkyä sekä esittelee Pirkanmaalla toteutettuja Leader-hankkeita. Mukana Pirkanmaan Leader -ryhmien tiedottaja Johanna Veijanen sekä Leader Kantri -hankeaktivaattori Joanna Järvinen.
Pirkan Kylien Hiiltä sitovat kylät -hanke
Hiiltä sitovat kylät -hankkeessa innostetaan asukkaita kehittämään kyliään ilmastotekoja toteuttaen ja nostetaan ympäristöasioita osaksi arkipäiväistä kylätoimintaa. Okrassa hankevetäjä, Heidi Hallongren, antaa käytännön ilmastovinkkejä sekä auttaa ottamaan jätteiden lajittelun haltuun.

 

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2019 haussa!

Vuoden 2018 Vuoden kylä on Märynummi. Kuva: Anssi Ketonen.

Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Teemana on tänä vuonna ”Omaleimainen kylä”. Etsinnässä on kylä, joka tunnistetaan nimenomaan jostain erityispiirteestä.

Keskeisiä kysymyksiä ovat mm.
• tunnetaanko kylä jostain tietystä asiasta: rakennus, luonto tai  maisem?
• onko toiminnassa noussut esiin joku selkeä teema, joka tiedetään  muuallakin: kulttuuri, matkailu, liikunta, historia, kestävä kehitys tai energia.
• tunnetaanko kylä jostain tapahtumasta tai palvelusta: juhla tai festari, teatteri, tanssilava, urheilukilpailu, reitistö tai tori?
• onko kylälle suunnitelmallisesti kehitetty jonkinlaista imagoa tai brändiä?
• onko kylän identiteettiä tuotteistettu: logo, kyltit, some tai kyläkirjat.
• onko kylä saanut julkisuutta aktiivisesta toiminnastaan?

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee kuvailla kylä (asukasmäärä, sijainti, alueen yhdistykset ja muut keskeiset toimijat yms.) sekä kertoa kylän toiminnasta. Kyse on nimenomaan kylien – ei vain kyläyhdistysten –  kilpailusta eli kaikkien kylän yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toiminta huomioidaan. Kyläkilpailuraati tutustuu hakemusten perusteella  muutamiin kyliin sitten paikan päällä.

Hakemukset lähetetään Varsinais-Suomen kyläasiamiehelle 26.5.2019  mennessä. Mieluiten sähköpostitse: tauno.linkoranta@vskylat.fi, mutta  myös postin kautta voi osallistua:
Varsinais-Suomen Kylät ry, c/o ProAgria
Artturinkatu 2 A 67
20200 Turku.

Varsinais-Suomen vuoden kylä palkitaan 24.8. Salon (Halikon) Märynummella pidettävän maakunnallisen kylätoimintapäivän yhteydessä.

Lisätietoja antaa kyläasiamies Tauno Linkoranta,
044 303 9990 tai 044 5334750

tauno.linkoranta@vskylat.fi.

Haloo maaseutu! -viestintäseminaari 19.3.2019 Turussa

 

Haloo maaseutu! -viestintäseminaari

Lataa seminaariohjelma PDF-muodossa TÄSTÄ

Ilmoittaudu nyt mukaan maksuttomaan viestintäseminaariin, jossa luvassa viestintää, tarinallistamista ja vaikuttavuutta.

Ilmoittautuminen on päättynyt.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille maaseudun kehittämisen viestinnästä kiinnostuneille.

Aika ja paikka:

Tiistaina 19.3.2019
klo 12.00- 18.30 Valtion Virastotalo Turku, Itsenäisyydenaukio 2.

Mikä ihmeen maaseutu?
95 prosenttia Suomesta on maaseutua!
Mitä jos 95 prosenttia somesta olisi maaseutua?
Miksi maaseudusta täytyy viestiä?
Riittääkö maalaisjärki maaseudun viestinnässä?
Maaseudun tulevaisuus, onko sitä?

Maksuton seminaari, jossa pureskellaan viestintää maaseudusta
asiantuntijoiden ja median edustajien kanssa. Tilaisuus on tarkoitettu
kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille.
Ennakkoilmoittautuminen. Paikkoja on 200 ilmoittautuneelle.

Tilaisuuden järjestää Haloo maaseutu -viestintähanke yhteistyössä
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
Haloo maaseutu -viestintähanke viestii Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmasta Varsinais-Suomessa.

 

OHJELMA

12.00 Seminaarin avaus Haloo maaseutu -viestintähanke
Viestintäkoordinaattori Anssi Ketonen:
Yhdessä timantti, yksin pelkkää lasia.

12.30 Mikko ”Peltsi” Peltola: Luontomatkailu kiinnostaa, miten maaseudun yritykset, yhdistykset ja asukkaat voivat hyödyntää luontohypetyksen?

13.30 Kahvit

14.00-15.15 Mediapaneeli: Miten maaseutu esiintyy mediassa?
Mitkä maaseutuaiheet kiinnostavat mediaa?
Juontajana Timo Virkkula. Paneelikeskustelun osallistujat:
Maaseudun Tulevaisuus, Jussi Martikainen toimituspäällikkö
Turun Sanomat, Veijo Hyvönen toimituspäällikkö
Vakka-Suomen Sanomat, Teija Uitto päätoimittaja
YLE Turku, Antti Korhonen suunnitteleva tuottaja

15.20-15.50 Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola
Maaseutuohjelma ja uusi ohjelmakausi.

15.50-16.30 Lähiruokatori ja kahvit

16.30-18.15 Erotu tarinallistamalla – tarinatyöpaja maaseudun yhdistyksille ja
yrityksille. Tarinallistamisen työpajan vetäjänä toimii Anne Kalliomäki.
Anne on tarinallistamisen eli tarinalähtöisen palvelumuotoilun paras asiantuntija Suomessa.

Varsinais-Suomen maaseudulla rakennetaan jatkuvasti uusia liikuntapaikkoja

Kuva: Maaseutuverkosto, kuvaaja Jyrki Vesa

Paikallisen kehittämisen Leader-ryhmät ovat osaltaan ratkaisemassa liian vähäisen liikunnan mukanaan tuomia ongelmia. Maaseudulle syntyy vuosittain yli 200 liikunta- ja harrastuspaikkaa koko Suomen laajuisesti. Leader-rahoituksen ja maaseudun asukkaiden talkootyön ansiosta on syntynyt liikuntahalleja, luontopolkuja, laavuja, latuja, uimarantoja, kokoontumispaikkoja, leikkipaikkoja ja kulttuurikohteita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa jopa 400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Kustannuksia voidaan pienentää parantamalla liikkumisen mahdollisuuksia. Leader-ryhmät toimivat asukkaiden toteuttamien liikuntapaikkojen rahoittajina yhdessä kuntien ja valtion kanssa. Rahoituksen turvin maaseudulle syntyy jatkuvasti uusia harrastuspaikkoja.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat rahoittaneet yhteensä 36 erilaista harrastepaikkaa ja 29 liikuntapaikkaa. Harrastepaikkoja ovat esimerkiksi kesäteatterit, kulttuurikohteet (museot), agility-hallit, hevostallit, leikkikentät, laavut, kodat, erämajat, uimarannat, venelaiturit ja erilaiset kokoontumispaikat. Liikuntapaikkoja puolestaan ovat erilaiset urheilukentät, radat (frisbee, BMX, parkour, jne.), ladut, jäähallit, hallit ja kiipeilyseinät sekä lähiliikuntapaikat, kuntolaitteet ja kuntoportaat.

Rahoitus koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahasta. Se on tuonut vuodesta 2014 yli 30 miljoonan euron panoksen suomalaisten liikkumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Liikuntapaikkoja on rahoitettu Varsinais-Suomessa yhteensä 1 200 000 eurolla ja harrastepaikkoja noin miljoonalla eurolla vuodesta 2014.

Leader-rahoituksella toteutetut kohteet ovat alueen asukkaiden itsensä ideoimia ja ne toteutetaan yleensä osin talkoovoimin. Ne mahdollistavat liikunnallisen tekemisen paitsi alueen asukkaille, myös vetävät puoleensa liikkujia lähikaupungeista.

— Rahoitus perustuu aina siihen, että paikalliset ovat päättäneet, miten aluetta halutaan kehittää. Silloin voidaan olla varmoja, että hankkeet vastaavat alueen tarpeeseen, sanoo maaseutuylitarkastaja Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä.

Leader-rahoituksen saaminen edellyttää yhdistyksiltä usein talkootyötä, joka lasketaan osaksi hankkeen yksityistä rahoitusta. Leader-rahoitetut hankkeet ovat myös kustannustehokkaita, sillä asukkaat antavat oman työpanoksensa yhteiseen hyvään.

Leader-rahoituksella syntyneet liikunta- ja harrastuspaikat ovat yleisesti kaikkien asukkaiden käytössä. Seurat ja yhdistykset vuokraavat hankkeilla toteutettuja tilojaan halukkaille.

Myös kunnat tekevät yhteistyötä Leader-yhdistysten kanssa. Esimerkiksi Marttilassa kunta on toteuttanut hankkeena frisbeegolfradan laajennuksen ja kuntoradan laajennuksen. Laajennushankkeen kokonaiskustannukset ovat olleet 53 500 euroa. Rahoittajana on Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.

Leader-rahoituksella on myös kunnostettu liikuntatiloja. Esimerkiksi Liedon Parmalla on käynnissä laaja urheilutalon remonttihanke. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 270 000 euroa.  Hankkeessa remontoidaan talon alakerran saunatilat, pukuhuoneet ja WC-tilat. Samassa parannetaan ilmastointia ja uusitaan tilojen valaistusta. Hankkeen rahoittajana on Varsin Hyvä ry.

— Ilman Leader-rahoitusta urheilutalon remontti olisi jäänyt kokonaan tekemättä. Hankkeen vaatima byrokratia tuntui alkuun työläältä. Projekti on kuitenkin edennyt hyvää vauhtia. Remontissa tulee täyteen tuhansia talkootunteja ja meidän onneksi olemme saaneet talkoisiin mukaan runsaasti osaavia ammattilaisia, kertoo Liedon Parman puheenjohtaja Maarit Lempiäinen.

 

Lisätietoja hankkeista antavat Leader-ryhmät. Varsinais-Suomen alueella toimii yhteensä viisi Leader-ryhmää.

Maaseutuohjelmasta rahoitettuja hankkeita voi hakea myös Maaseutuviraston hankerekisteristä: http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tietopalvelut/Sivut/hankerekisteri.aspx

 

 

Ravakka ry

Eurajoki, Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa

Toiminnanjohtaja Ulla Kallio p. 044 034 4345

 

Samassa veneessä – I samma båt ry

Kemiönsaari, Kustavi, Parainen

Toiminnanjohtaja Emil Oljemark p. 0400 718 913

 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero, Tarvasjoen alue Liedon kunnasta.

Toiminnanjohtaja Taina Sainio, p. 044 0674 434

 

Varsin Hyvä ry

Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku.

Toiminnanjohtaja Pia Poikonen p. 050 338 3867

 

Ykkösakseli ry

Karkkila, Lohja, Salo, Vihti

Toiminnanjohtaja Maarit Teuri p.  0400 982 236

 

 

TIEDOTE: Varsinais-Suomen Leader-ryhmät 26.9.2018