Miten teen onnistuneen palvelukokemuksen? -viestintäfoorumi 13. helmikuuta 2020

 

 

13. helmikuuta 2020 järjestetään maaseudun yrittäjille ja yhdistyksille suunnattu viestintäfoorumi, jossa pohditaan onnistunutta palvelukokemusta. Tilaisuudessa käydään läpi myös sitä, miten  kriisin koittaessa kannattaa hoitaa yrityksen tai yhdistyksen viestintä.

Tilaisuuden kouluttajana toimii Jenni Rajahalme, jolla on takanaan satoja koulutuksia ja keynote-puheenvuoroja huippupalauttein. Hänen ainutlaatuinen tapansa kertoa tarinoita ja ratkaisuja on mieleenpainuvaa ja innostavaa. Taustalla on yli 15 vuoden kokemus yrittäjyydestä ja työelämän sekä viestinnän kehittämisestä.  Jenni osaa ottaa yleisönsä, hän kylvää huumoria vaikka aiheena onkin tärkeät ja vakavasti otettavat asiat. Jenni on viestintätoimisto Kumppanian osakas ja asiantuntija. Hän on istunut järjestötoiminnassa yli 12 eri hallituksessa sekä neljän eri yrityksen hallituksessa. Rajahalme puhuu vuosittain yli 50 koulutuksessa ja tapahtumassa noin 2500-3000 osallistujalle.

Maksuttomaan koulutustilaisuuteen voit ilmoittautua tästä linkistä. Viestintäfoorumin järjestää Haloo maaseutu -viestintähanke.

 

 

 

 

 

 

Maaseudulle ohjatulla rahoituksella on merkittävät vaikutukset

Maaseuturahaston yritysrahoituksen työllisyyskerroin eli syntyneet työpaikat suhteessa käytettyyn rahoitukseen on lähellä korkean työllistävyyden palvelualoja, kirjoittaa Jaana Husu-Kallio.

Maaseudulla ­toimiville yrityksille suunnattu rahoitus tuottaa tulosta. Parannetun tuottavuuden ja kilpailukyvyn vaikutuksena syntyy työpaikkoja ja sen myötä lisää hyvinvointia. Kansallisesti ja myös kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset puhuvat selkeää kieltään: maaseutuun kannattaa investoida.

Tuoreessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksessa tarkasteltiin maaseudun asumista, työtä ja yrittäjyyttä sekä arvioitiin syntyneitä alue-, talous- ja työllisyysvaikutuksia.Usein maaseudun toimijoille rahoitusta tarjotaan ainoastaan maaseuturahastosta (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta). Rahoitus myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta.

Maaseuturahaston yritysrahoituksen vaikuttavuutta voidaan pitää merkittävänä, sillä sen työllisyyskerroin eli syntyneet työpaikat suhteessa käytettyyn rahoitukseen on lähellä korkean työllistävyyden palvelualoja. Miljoona euroa yritysrahoitusta synnyttää keskimäärin 8,4 työpaikkaa. Esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla miljoonan euron kokonaistuotantoon tarvitaan noin 11 henkilötyövuotta ja teollisuudessa yleisesti 3–5 henkilötyövuotta.

Huomioitavaa on, etteivät työllisyys- ja investointi­vaikutukset jää vain maaseuturahaston rahoitusta saaneisiin yrityksiin. Maaseudulle suunnattavasta rahoituksesta hyötyvät myös yritykset, jotka toimivat tuettujen yritysten kanssa samassa toiminta­ympäristössä. Näin rahoituksesta hyötyvät epäsuorasti myös tukea saamattomat yritykset.

”Tuetut yritykset osana laajempaa verkostoa kertaannuttavat yritysrahoituksen vaikutukset aluetaloudessa. Tulokset ovat eurooppalaisittain omaa luokkaansa.”

Keskimäärin rahoitetussa yrityksessä yksi uusi työpaikka synnyttää 0,5 työpaikkaa ympärillä toimiviin yrityksiin. Tämä johtuu siitä, että maaseudun talouden erityispiirteisiin kuuluu pienten ja keskisuurten yritysten verkostomainen toimintatapa. Siten tuetut yritykset osana laajempaa verkostoa kertaannuttavat yritysrahoituksen vaikutukset aluetaloudessa. Tulokset ovat eurooppalaisittain omaa luokkaansa.

Rakennetukea saaneiden tilojen liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin tiloilla keskimäärin, ja investointitukea saaneet tilat työllistävät muita tiloja enemmän myös yrittäjäperheen ulkopuolista työvoimaa.

Maatalouden puolella rahoituksen merkittävin ja pitkävaikutteisin aluetaloudellinen vaikutus liittyy tuotannon tason säilymiseen ja tuotannon jatkuvuuteen, mutta lisääntyvä taloudellinen toimeliaisuus vaikuttaa myös muuhun tuotantoon alueilla ja työllistää muilla aloilla tavaroiden ja palveluiden hankinnalla.

Maaseuturahaston toimilla on yritysten ja maatalouden lisäksi kohennettu maaseudun palveluita, parannettu maaseudulla asuvien yrittäjien ja maatalousyrittäjien osaamista sekä luotu yhteistyöverkostoja.

Maaseuturahaston rahoituksen avulla rakennetut laajakaistayhteydet luovat perustan yrittämiselle ja näin edesauttavat taloudellisen toiminnan kehitystä ja kasvua maaseudulla. Toimiva infrastruktuuri on edellytys muiden rahoitusvälineiden vaikuttavuudelle, kuten yritysrahoitukselle.

Tutkimustulokset osoittavat, että tulevalla EU:n rahoituskaudella (2021–2027) on tavoiteltava vaikuttavuuden lisäämistä räätälöimällä kehittämistoimia eri alueiden ja yritysten erilaisiin tarpeisiin. On tuettava myös alueiden valmiuksia toimia. Maatalouden rahoituksessa on tarpeen turvata sellaisia investointeja, jotka tähtäävät jalostusasteen nostoon maatiloilla.

Maaseudun yritys- ja hankerahoitus edellyttää yhä enemmän yhteensovittamista muiden EU-rahastojen ja kansallisen rahoituksen kanssa. Erilaisia välineitä on pystyttävä soveltamaan joustavammin yhdessä, jolloin rahoitusvälineet vahvistavat toisiaan. Tämä on huomioitava tulevan rahastokauden valmisteluissa.

On tärkeää, että päätöksentekijöillä on ajantasainen käsitys maaseudun nykytilanteesta ja käytettyjen politiikkatoimien vaikutuksista: erilaiset maaseudut eri puolilla Suomea ovat täynnä kasvuhakuisia ja kannattavia yrityksiä sekä kekseliäitä asukkaita. Tutkimus osoittaa selkeästi, että ihmisten kokoisia ideoita kannattaa rahoittaa.

Jaana Husu-Kallio
kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 16.12.2019

Kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Leader-rahoitusta saaneet yritykset menestyvät paremmin

Kuvituskuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Tiedote 3.9.2019 julkaisuvapaa.

 

Selvityksen mukaan Leader-rahoitusta saaneet maaseudun yritykset menestyvät koko maan keskivertoyrityksiä paremmin. Yli neljä viidestä Leader-rahoitusta saaneesta tuoreesta yrityksestä oli viiden vuoden jälkeen yhä toiminnassa. Valtakunnallisesti keskimäärin joka toinen uusi yritys ajautuu yritystoiminnan lopettamiseen jo viiden ensimmäisen vuoden aikana. Suomen Leader-ryhmien tekemässä selvityksessä tarkasteltiin toimintansa aloittavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Selvityksessä havaittiin, että jo pienillä investoinneilla syntyy uusia työpaikkoja. Yksi Leader-rahoituksella syntynyt työpaikka maaseudun pienyritykseen maksoi noin 5800 euroa julkisia varoja. Työpaikat syntyivät, kun yrittäjät saivat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja ryhtyivät työnantajiksi. Suomalaisten mediaaniansiolla laskettuna julkinen panos työpaikan syntyyn palautuu verotuloina noin kymmenessä kuukaudessa.

— Vaikuttaisi siltä, että Leader-rahoitus antaa yrityksille merkittävän sykäyksen toimintaan. Korkea prosentti kertoo myös siitä, että paikallisesti on osattu tukea juuri niitä yrityksiä, joiden tuotteille ja palveluille on ollut kysyntää, sanoo Leader-asiamies Heli Walls.

Selvityksessä tarkasteltiin vuosina 2007-2013 Leader-yritysrahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen saaneita aloittavia yrityksiä. Rahoitusta saaneista alkavista yrityksistä toiminnassa on vuonna 2019 edelleen noin 88 prosenttia.

Yksi rahoitusta saaneista yrityksistä on vesantolainen LVI Peltsi Oy, joka tarjoaa LVI-asennuksia ja saneerauksia KVV-oikeuksin. Tarvikemyynnin lisäksi yritys tekee tarjouksia ja suunnitelmia rakennustyömaita varten. Kehittämisyhdistys Mansikka myönsi yritykselle vuonna 2013 yritystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

— Kyllä yritystuki oli hyvä juttu. Se poisti kynnystä ja riskiä palkata työntekijä, koska työllistämiskulut ovat isot, sanoo Jukka Peltolehto LVI Peltsi Oy:stä.

Työntekijän palkkaaminen mahdollisti toiminnan laajentamisen. Käyttöön otettiin uudet toimitilat, jotka mahdollistivat tavaravaraston hankinnan ja komponenttien kasaamisen. Nyt LVI Peltsi Oy työllistää kolme henkilöä.

Leader-rahoituksella tuetaan muun muassa maaseudun pienempiä yrityksiä uusissa investoinneissa. Rahoitusta haetaan paikalliselta Leader-ryhmältä, jonka hallitus tekee rahoituspäätöksen. Rahoitusta myönnetään Suomen 54-Leader-ryhmässä, jotka kattavat maantieteellisesti koko Suomen. Leader-toiminnan piirissä on puolet suomalaisista.

Selvityksessä tarkasteltiin alkavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen vuosina 2007-2013. Yhden Leader-rahoituksella syntyneen työpaikan kustannus on laskettu niistä yrityksistä, joiden saama tukisumma ja työllistävä henkilömäärä olivat tiedossa.

Selvitys tehtiin Leader-ryhmien omien ilmoitusten perusteella. Kyselyyn vastasi 45 Leader-ryhmää, joista kuuden alueella tässä tarkasteltua käynnistämistukea ei myönnetty lainkaan.

Fakta: Leader-rahoituksen vauhdittamana maaseudulle perustetaan vuosittain noin 120 yritystä. (Vuosina 2015-20

18 myönnetty 498 perustamis- ja investointitukeatukea).

 

Lisätietoja antavat: viestintäpäällikkö Sofia Tuisku, 045 249 1162 sofia.tuisku@suomenkylat.fi

Leader-asiamies Heli Walls, p. 045 327 1117 heli.walls@suomenkylat.fi

 

Lisätietoja antavat Leader-ryhmät. Yhteystiedot: https://www.leadersuomi.fi/fi/leader-ryhmat/

Lähi- ja luontomatkailua kehitetään yhteistyössä Varsinais-Suomen reitistöpäivillä

 

Kansainväliset Varsinais-Suomen reitistöpäivät käynnnistyivät sunnuntaina 18.8. Kemiönsaaren Kasnäsistä. Päivät kokoavat neljän päivän aikana noin 40 henkilöä tutustumaan parhaimpiin reitistökohteisiin Kemiösaaressa, Teijon alueella, Sauvossa, Kaarinassa sekä Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Tapaamisen tavoitteena on muun muassa luontomatkailun hyvien käytäntöjen jakaminen ja kohteiden markkinoinnin kehittäminen eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on saada lisää vilkkautta maaseudun elämään ja kyliin muun muassa kaikille avoimien retkeily- ja ulkoilualueiden kautta.

Outdoor Leader -hankkeen järjestämille reitistöpäiville osallistuu luontomatkailuväkeä Lounais-Suomesta ja hankkeen kumppaneita Ruotsin Leader-ryhmistä.

Leader-ryhmien yhteinen Outdoor Leader -hanke käynnistyi keväällä 2019. Toimenpiteinä on retkeilyreittien toiminnallisuuden, palvelutason, markkinoinnin ja tuotetarjonnan kehittäminen yhteistyössä muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Hankkeen keinoin pyritään myös lisäämään reittien tunnettuutta, kansainvälisyyttä ja kehittää palvelujen tasoa.

Hankkeessa haetaan mallia myös muualta Euroopasta reittien kehittämiseen, reitistöjen ja niihin liittyvien toimijoiden palvelutuotannon lisäämiseen ja laatuun. Tavoitteena on myös yhteistyön lisääminen eri reitistöjen toimijoiden kesken, jotta reittien käyttäjille on tarjolla uusia mahdollisuuksia luontoelämyksiin, paikallisuuden kokemiseen ja hyvään asiakaspalveluun.

Reitistöpäivät alkoivat Kasnäsistä.

Haloo maaseutu kaarihallissa OKRA-messuilla 3.-6. heinäkuuta!

Haloo maaseutu -hallin tunnistat vihreästä väristä!
Helkama S1000 miesten polkupyörä arvotaan messujen päätteeksi Haloo maaseutu -osastolla.

OKRA2019 Lataa virallinen näyttelykartta TÄSTÄ koneellesi!

Tapahtuman verkkosivut: www.okramaatalous.fi

OKRA-messut järjestetään jälleen 3.-6.7.2019 Oripään lentokentällä.

Haloo maaseutu -halli löytyy messukartasta numerolla 450 ja meillä on kokonainen lentokonehalli käytössä! Hallissa on Jos lehmät puhuisivat -valokuvanäyttely, jossa on ihailtavana yli 200 valokuvaa ja lehmäpatsaita. Messuille rakentuva näyttely on kokonaisuudessaan esillä ensimmäistä kertaa Suomessa.

 

OKRA 2019 Haloo maaseutu -hallin ohjelmalavalla keskiviikkona 3.7.

klo 10.00 Haastateltavana Virve Koski ja aiheena Oripään Myllylähde. Leader Jokivarsikumppaneiden rahoittama hanke.

klo 10.30 Haastateltavana Jari Seikola ja aiheena Kasitori. Leader Ravakan rahoittama yritys.

klo 11.00 Haastateltavana Kari Mäntylä ja aiheena Kustavin luonto ja kulttuuripolku. Leader I samma båtin rahoittama hanke.

klo 12.30 Haastateltavana Katri Kulmala ja aiheena Kirakan tila. Leader Ykkösakselin rahoittama yritys.

klo 13.00 Haastateltavana Janne Larjama ja aiheena Puutavaraliike Larjama ja lähipuu. Leader Varsin hyvän rahoittama yritys.

13.30 Haastateltavana Johanna Mattila ja aiheena KulTa-hanke, ruoka ja lähiruoka. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittama Turun yliopiston Brahea-keskuksen hanke.

14.00 Haastateltavana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutupalvelujen kehittämispäällikkö Seppo Jaakonmäki. Aiheena maaseudun kehittäminen ja maaseutuohjelma Varsinais-Suomessa.

 

 

Samassa hallissa on useita eri toimijoita, jotka kaikki liittyvät maaseuturahastoon.  Meiltä voit tulla kysymään Leader-rahoituksesta, hankkeista ja seuraavasta ohjelmakaudesta.

Haloo maaseutu -hallissa voit osallistua myös Helkama S1000 -polkupyörän arvontaan!

Haloo maaseutu -hallin toimijat:

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Leader Jokivarsikumppanit

Leader Varsin Hyvä

Leader I samma båt – Samassa veneessä

Leader Ykkösakseli

Leader Ravakka

Leader Poko

Visit Pyhäjärviseutu

Maaseutu.fi verkostopalvelut

TeeSeSuomessa -kampanja

Suomen Kylät ry on valtakunnallinen paikalliskehittäjien järjestö, joka yhdistää kylätoiminnan, Leader-toiminnan ja kortteleiden aktiivit samaan verkostoon. Okrassa tarjoamme raikasta kesälukemista ja uusimpia tuulia suomalaisilta kyliltä.

 

Perjantaina Okrassa mukana Pirkanmaalta
Pirkanmaa Leader -viestinnän kehittämishanke, joka peluuttaa #TeeSeSuomessa -matkailumölkkyä sekä esittelee Pirkanmaalla toteutettuja Leader-hankkeita. Mukana Pirkanmaan Leader -ryhmien tiedottaja Johanna Veijanen sekä Leader Kantri -hankeaktivaattori Joanna Järvinen.
Pirkan Kylien Hiiltä sitovat kylät -hanke
Hiiltä sitovat kylät -hankkeessa innostetaan asukkaita kehittämään kyliään ilmastotekoja toteuttaen ja nostetaan ympäristöasioita osaksi arkipäiväistä kylätoimintaa. Okrassa hankevetäjä, Heidi Hallongren, antaa käytännön ilmastovinkkejä sekä auttaa ottamaan jätteiden lajittelun haltuun.

 

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2019 haussa!

Vuoden 2018 Vuoden kylä on Märynummi. Kuva: Anssi Ketonen.

Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Teemana on tänä vuonna ”Omaleimainen kylä”. Etsinnässä on kylä, joka tunnistetaan nimenomaan jostain erityispiirteestä.

Keskeisiä kysymyksiä ovat mm.
• tunnetaanko kylä jostain tietystä asiasta: rakennus, luonto tai  maisem?
• onko toiminnassa noussut esiin joku selkeä teema, joka tiedetään  muuallakin: kulttuuri, matkailu, liikunta, historia, kestävä kehitys tai energia.
• tunnetaanko kylä jostain tapahtumasta tai palvelusta: juhla tai festari, teatteri, tanssilava, urheilukilpailu, reitistö tai tori?
• onko kylälle suunnitelmallisesti kehitetty jonkinlaista imagoa tai brändiä?
• onko kylän identiteettiä tuotteistettu: logo, kyltit, some tai kyläkirjat.
• onko kylä saanut julkisuutta aktiivisesta toiminnastaan?

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee kuvailla kylä (asukasmäärä, sijainti, alueen yhdistykset ja muut keskeiset toimijat yms.) sekä kertoa kylän toiminnasta. Kyse on nimenomaan kylien – ei vain kyläyhdistysten –  kilpailusta eli kaikkien kylän yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toiminta huomioidaan. Kyläkilpailuraati tutustuu hakemusten perusteella  muutamiin kyliin sitten paikan päällä.

Hakemukset lähetetään Varsinais-Suomen kyläasiamiehelle 26.5.2019  mennessä. Mieluiten sähköpostitse: tauno.linkoranta@vskylat.fi, mutta  myös postin kautta voi osallistua:
Varsinais-Suomen Kylät ry, c/o ProAgria
Artturinkatu 2 A 67
20200 Turku.

Varsinais-Suomen vuoden kylä palkitaan 24.8. Salon (Halikon) Märynummella pidettävän maakunnallisen kylätoimintapäivän yhteydessä.

Lisätietoja antaa kyläasiamies Tauno Linkoranta,
044 303 9990 tai 044 5334750

tauno.linkoranta@vskylat.fi.

Haloo maaseutu! -viestintäseminaari 19.3.2019 Turussa

 

Haloo maaseutu! -viestintäseminaari

Lataa seminaariohjelma PDF-muodossa TÄSTÄ

Ilmoittaudu nyt mukaan maksuttomaan viestintäseminaariin, jossa luvassa viestintää, tarinallistamista ja vaikuttavuutta.

Ilmoittautuminen on päättynyt.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille maaseudun kehittämisen viestinnästä kiinnostuneille.

Aika ja paikka:

Tiistaina 19.3.2019
klo 12.00- 18.30 Valtion Virastotalo Turku, Itsenäisyydenaukio 2.

Mikä ihmeen maaseutu?
95 prosenttia Suomesta on maaseutua!
Mitä jos 95 prosenttia somesta olisi maaseutua?
Miksi maaseudusta täytyy viestiä?
Riittääkö maalaisjärki maaseudun viestinnässä?
Maaseudun tulevaisuus, onko sitä?

Maksuton seminaari, jossa pureskellaan viestintää maaseudusta
asiantuntijoiden ja median edustajien kanssa. Tilaisuus on tarkoitettu
kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille.
Ennakkoilmoittautuminen. Paikkoja on 200 ilmoittautuneelle.

Tilaisuuden järjestää Haloo maaseutu -viestintähanke yhteistyössä
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
Haloo maaseutu -viestintähanke viestii Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmasta Varsinais-Suomessa.

 

OHJELMA

12.00 Seminaarin avaus Haloo maaseutu -viestintähanke
Viestintäkoordinaattori Anssi Ketonen:
Yhdessä timantti, yksin pelkkää lasia.

12.30 Mikko ”Peltsi” Peltola: Luontomatkailu kiinnostaa, miten maaseudun yritykset, yhdistykset ja asukkaat voivat hyödyntää luontohypetyksen?

13.30 Kahvit

14.00-15.15 Mediapaneeli: Miten maaseutu esiintyy mediassa?
Mitkä maaseutuaiheet kiinnostavat mediaa?
Juontajana Timo Virkkula. Paneelikeskustelun osallistujat:
Maaseudun Tulevaisuus, Jussi Martikainen toimituspäällikkö
Turun Sanomat, Veijo Hyvönen toimituspäällikkö
Vakka-Suomen Sanomat, Teija Uitto päätoimittaja
YLE Turku, Antti Korhonen suunnitteleva tuottaja

15.20-15.50 Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola
Maaseutuohjelma ja uusi ohjelmakausi.

15.50-16.30 Lähiruokatori ja kahvit

16.30-18.15 Erotu tarinallistamalla – tarinatyöpaja maaseudun yhdistyksille ja
yrityksille. Tarinallistamisen työpajan vetäjänä toimii Anne Kalliomäki.
Anne on tarinallistamisen eli tarinalähtöisen palvelumuotoilun paras asiantuntija Suomessa.

Varsinais-Suomen maaseudulla rakennetaan jatkuvasti uusia liikuntapaikkoja

Kuva: Maaseutuverkosto, kuvaaja Jyrki Vesa

Paikallisen kehittämisen Leader-ryhmät ovat osaltaan ratkaisemassa liian vähäisen liikunnan mukanaan tuomia ongelmia. Maaseudulle syntyy vuosittain yli 200 liikunta- ja harrastuspaikkaa koko Suomen laajuisesti. Leader-rahoituksen ja maaseudun asukkaiden talkootyön ansiosta on syntynyt liikuntahalleja, luontopolkuja, laavuja, latuja, uimarantoja, kokoontumispaikkoja, leikkipaikkoja ja kulttuurikohteita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa jopa 400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Kustannuksia voidaan pienentää parantamalla liikkumisen mahdollisuuksia. Leader-ryhmät toimivat asukkaiden toteuttamien liikuntapaikkojen rahoittajina yhdessä kuntien ja valtion kanssa. Rahoituksen turvin maaseudulle syntyy jatkuvasti uusia harrastuspaikkoja.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat rahoittaneet yhteensä 36 erilaista harrastepaikkaa ja 29 liikuntapaikkaa. Harrastepaikkoja ovat esimerkiksi kesäteatterit, kulttuurikohteet (museot), agility-hallit, hevostallit, leikkikentät, laavut, kodat, erämajat, uimarannat, venelaiturit ja erilaiset kokoontumispaikat. Liikuntapaikkoja puolestaan ovat erilaiset urheilukentät, radat (frisbee, BMX, parkour, jne.), ladut, jäähallit, hallit ja kiipeilyseinät sekä lähiliikuntapaikat, kuntolaitteet ja kuntoportaat.

Rahoitus koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahasta. Se on tuonut vuodesta 2014 yli 30 miljoonan euron panoksen suomalaisten liikkumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Liikuntapaikkoja on rahoitettu Varsinais-Suomessa yhteensä 1 200 000 eurolla ja harrastepaikkoja noin miljoonalla eurolla vuodesta 2014.

Leader-rahoituksella toteutetut kohteet ovat alueen asukkaiden itsensä ideoimia ja ne toteutetaan yleensä osin talkoovoimin. Ne mahdollistavat liikunnallisen tekemisen paitsi alueen asukkaille, myös vetävät puoleensa liikkujia lähikaupungeista.

— Rahoitus perustuu aina siihen, että paikalliset ovat päättäneet, miten aluetta halutaan kehittää. Silloin voidaan olla varmoja, että hankkeet vastaavat alueen tarpeeseen, sanoo maaseutuylitarkastaja Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä.

Leader-rahoituksen saaminen edellyttää yhdistyksiltä usein talkootyötä, joka lasketaan osaksi hankkeen yksityistä rahoitusta. Leader-rahoitetut hankkeet ovat myös kustannustehokkaita, sillä asukkaat antavat oman työpanoksensa yhteiseen hyvään.

Leader-rahoituksella syntyneet liikunta- ja harrastuspaikat ovat yleisesti kaikkien asukkaiden käytössä. Seurat ja yhdistykset vuokraavat hankkeilla toteutettuja tilojaan halukkaille.

Myös kunnat tekevät yhteistyötä Leader-yhdistysten kanssa. Esimerkiksi Marttilassa kunta on toteuttanut hankkeena frisbeegolfradan laajennuksen ja kuntoradan laajennuksen. Laajennushankkeen kokonaiskustannukset ovat olleet 53 500 euroa. Rahoittajana on Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.

Leader-rahoituksella on myös kunnostettu liikuntatiloja. Esimerkiksi Liedon Parmalla on käynnissä laaja urheilutalon remonttihanke. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 270 000 euroa.  Hankkeessa remontoidaan talon alakerran saunatilat, pukuhuoneet ja WC-tilat. Samassa parannetaan ilmastointia ja uusitaan tilojen valaistusta. Hankkeen rahoittajana on Varsin Hyvä ry.

— Ilman Leader-rahoitusta urheilutalon remontti olisi jäänyt kokonaan tekemättä. Hankkeen vaatima byrokratia tuntui alkuun työläältä. Projekti on kuitenkin edennyt hyvää vauhtia. Remontissa tulee täyteen tuhansia talkootunteja ja meidän onneksi olemme saaneet talkoisiin mukaan runsaasti osaavia ammattilaisia, kertoo Liedon Parman puheenjohtaja Maarit Lempiäinen.

 

Lisätietoja hankkeista antavat Leader-ryhmät. Varsinais-Suomen alueella toimii yhteensä viisi Leader-ryhmää.

Maaseutuohjelmasta rahoitettuja hankkeita voi hakea myös Maaseutuviraston hankerekisteristä: http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tietopalvelut/Sivut/hankerekisteri.aspx

 

 

Ravakka ry

Eurajoki, Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa

Toiminnanjohtaja Ulla Kallio p. 044 034 4345

 

Samassa veneessä – I samma båt ry

Kemiönsaari, Kustavi, Parainen

Toiminnanjohtaja Emil Oljemark p. 0400 718 913

 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero, Tarvasjoen alue Liedon kunnasta.

Toiminnanjohtaja Taina Sainio, p. 044 0674 434

 

Varsin Hyvä ry

Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku.

Toiminnanjohtaja Pia Poikonen p. 050 338 3867

 

Ykkösakseli ry

Karkkila, Lohja, Salo, Vihti

Toiminnanjohtaja Maarit Teuri p.  0400 982 236

 

 

TIEDOTE: Varsinais-Suomen Leader-ryhmät 26.9.2018

Suoramyynti maatiloilta kasvattaa suosiotaan – jo yli puolet munatiloista suosii suoramyyntiä

Tiedote: Viime vuonna Suomen kotieläintiloista 13 prosenttia, eli noin 1 500 tilaa harjoitti suoramyyntiä. Määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suosituimpia suoramyyntituotteita ovat kananmunat. Viime vuonna 53 prosenttia kananmunia tuottavista tiloista harjoitti suoramyyntiä. REKO-lähiruokarenkaille munia myi 17 prosenttia munatiloista, ruokapiireille taas 9 prosenttia kananmunatiloista.

Loimaalainen munatuottaja Juuso Hulmi on tehnyt maatilayrittäjänä suoramyyntiä jo kymmenen vuoden ajan.

— Sain idean alun perin, kun olin harjoittelussa Ruotsissa. Siellä kanalan ovi oli auki 24 tuntia vuorokaudessa, munia sai tulla hakemaan koska tahansa ja rahat jätettiin seinässä olevaan reikään. Päätimme pystyttää samanlaisen suoramyyntipisteen, Juuso Hulmi kertoo.

Kanakumppanit-yrityksen toinen omistaja Hulmi sanoo, että tilalla on 45 000 munituskanaa. Tila tuottaa noin 40 000 munaa päivässä. Niistä noin pari-kolme prosenttia myydään suoraan tilalta. Kananmuna on vaivaton tuote suoramyyntiä ajatellen, sillä tuote tarvitsee ympärilleen vain kennon.

— Varastointi heikentää kananmunan laatua. Tilalta haettu muna taas voi olla munittu samana päivänä, jolloin se vaikuttaa makuun. Kuluttajien mukaan hyvä maku vetää puoleensa, Hulmi sanoo.

Hulmin mukaan suoramyynti on tilalle kannattava tapa tehdä bisnestä, sillä muun muassa pakkaamon ja rahdin katteet jäävät pois. Myynnin kannattavuuteen vaikuttaa suoraan sijainti ja kanakumppanien jatkuvasti avoinna oleva myyntipiste sijaitsee ison tien varressa.

 

Fakta: Tuottajalta kuluttajalle ilman välikäsiä

Alkutuotannon suoramyynnillä tarkoitetaan myyntitapaa, jossa maatilayrittäjä myy itse alkutuotannon tuotteet suoraan kuluttajalle tai paikalliseen vähittäismyyntiin.

Perinteisin tapa tehdä suoramyyntiä on myydä tuotteet suoraan tilalta. Monet myyvät tuotteita myös kauppa-auton avulla tai esimerkiksi toreilla.

Ruokapiirien avulla voi tilata luomu- ja lähiruokaa suoraan tuottajalta. Erilaisia ruokapiirejä löytyy ympäri Suomea.

Viime vuosina ovat yleistyneet myös REKO-lähiruokarenkaat. Ne toimivat ruokapiirien tapaan, mutta REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljetuissa ryhmissä, joissa sovitaan tuotteiden tilaukset ja toimitukset.

Osta tilalta -päivää vietetään lauantaina 15. syyskuuta. Tapahtuma tuo ruuan tuottajat ja kuluttajat yhteen. Mukana on tuottajia ympäri maata. Täältä näet oman alueesi tilat, jotka ovat mukana päivässä: https://ostatilalta.fi/hae-tiloja/kartalla/

 

Juttu kirjoitettu Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen pohjalta.

Suoramyyntiä vanhasta navetasta

Tilamyymälä on remontoitu taidokkaasti yhdistäen uutta ja vanhaa. Kuvassa yrittäjät Rami ja Pirkko-Liisa Marttila. Kuvaaja: Anssi Ketonen

Mansikkapaikka Marttila tuottaa ja myy omalla tilalla viljeltyjä tuotteita, kuten mansikkaa, hernettä perunaa ja vadelmaa. Tila sijaitsee Pöytyällä ysitien varrella. Yrittäjät Rami ja Pirkko-Liisa Marttila kertovat, että tilan pihamaalla on myyty mansikkaa jo lähes 30 vuotta. Suurin osa vierailijoista on vakioasiakkaita, mutta hyvän sijaintinsa ansiosta tilamyymälä houkuttelee myös ohikulkijoita.

— Mansikan viljelyssä tulee tänä vuonna täyteen 40 vuotta, sillä Ramin isä aloitti viljelyn vuonna 1978. Kesällä juodaan ainakin juhlavuoden kakkukahvit, suunnittelee Pirkko-Liisa Marttila.

Vuonna 2016 Rami ja Pirkko-Liisa päättivät kunnostaa pihapiirissä sijaitsevan vanhan navetan tilamyymäläksi. Myymälän kunnostukseen myönnettiin rahoitusta maaseuturahastosta Leader-yhdistys Jokivarsikumppaneiden kautta. Hankkeessa koko navetta remontoitiin täysin uuteen uskoon. Tällä hetkellä rakennus kätkee sisäänsä kylmiöt tuoreiden marjojen säilytykseen, myymälätilan ja varaston. Myymälän erikoisuus on takaseinällä oleva pieni ovi.

— Monet ihailevat juuri tuota ovea. Siihen liittyy huvittava juttu, sillä juuri tuo ovi on ollut tämän navetan sontaluukku, selostaa Pirkko-Liisa.

Hirsinavetta pelastettiin viime hetkellä, sillä rakennuksen katto oli päässyt huonoon kuntoon. Yrittäjät selvittivät erilaisia vaihtoehtoja ja navetan purkutöistäkin on olemassa tarjous. Onneksi purkuun ei kuitenkaan päädytty, sillä kunnostettu rakennus sopii hyvin perinteiseen maalaismaisemaan. Vanhat hirret ovat näkyvillä myymälässä ja kunnostuksessa on yhdistetty taidokkaasti vanhaa ja uutta.

Kunnostuksen alkutaipaleella yrittäjät huomasivat onnekseen, että rakennuksen hirret olivat moitteettomassa kunnossa. Hirret olivat aaltopeltien alla peitossa, joten niiden kuntoa ei tarkkaan tiedetty. Rakennuksen kattotuolit ovat alkuperäiset, mutta kattotiilet ovat uudet.

Myymälätila oli alun perin liian matala, joten rakennuksen alapuolella olevaa kalliota jouduttiin räjäyttämään, jotta huonekorkeus saatiin normaaliksi.

Tilamyymälä on auki päivittäin kesällä juhannuksesta elokuulle saakka. Myynnissä on omien tuotteiden lisäksi myynnissä paikallisten tuottajien elintarvikkeita ja käsitöitä.

 

Faktat tiskiin:

Mansikkapaikka Marttila

Yritys myy tuottamiaan viljeltyjä tuotteita. Päätuote on mansikka, jota on viljelty tilalla vuodesta 1978.

Yritys työllistää sesongin aikaan noin 40 henkilöä, josta suuri osa on paikallisia nuoria ja opiskelijoita.

Yritys on saanut EU:n maaseuturahaston tukea Leader-yhdistys Jokivarsikumppanien kautta tilamyymälän kunnostamiseen.

 

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen